Ohjelmointi (SMA112)
Vesa Lappalainen
Kevät 1998

1. kysely

Yleistä

Miltä kurssi on tähän saakka tuntunut?

• Työläämmältä kuin mitkään muut kurssit, mutta kun on "pakko" tehdä jotain niin silloin oppiikin paremmin
• Olin kuullut aika paljon etukäteen kurssi vaativuudesta joten odotin alusta vaikeampaa kuin mitä se nyt on ollut. Olen kyllä tietoinen että asiat vaikeutuvat vielä reilusti ja olen siihen myös valmis (toivottavasti). Kurssi on mielenkiintoisin mitä ainakin minun lukujärjestyksestäni löytyy tälle keväälle.
• Maineensa veroiselta (työläältä).(ei-negatiivinen asia)
• Kurssi on ollut mielestäni hyvä ja mielenkiintoinen. luennot ovat olleet opettavaisia ja asiaa on tullut paljon, Mikä on hyvä juttu.
• Kokonaisuutena ihan hyvältä, C-kielen suuri määrä yllätti alussa. Olisin etukäteen odottanut enemmän C++ "orientoituneisuutta" ja olioihin siirtymistä heti alusta alkaen. Toki pieni C-kertaus ei varmasuti haitannut...
• Ihan kohtuullisesti...töitä on saanut tehdä koko ajan melkoisesti pysyäkseen mukana.
• Mielenkiintoiselta. Lappalainen on vetäjänä jees ja homma on tärkeää ohjelmoinnin oppimiseksi. Vauhti on tasaisen hyvä, ainakin minun heikot kohtani Lappalainen näyttää osaavan ennustaa aika hyvin.
• Ihan hyvin on toiminut. Eniten on ärsyttänyt itse C-kieli, joka pitäisi
• kieltää dekapitoinnin uhalla.
• Jees! ... Tämä on juuri sitä, mitä tulin hakemaankin.
• Henkilökohtaisesti en olisi kaivannut ohjelmointikielen yleisiä perusteita
• sitäkään vähää, mitä niitä nyt oli. Mielipidettäni ei tosin kannata tässä
• tapauksessa ottaa huomioon, koska olen koodannut paljon aikaisemmin.
• Erityisen suuri kiitos huutomerkin kanssa tälle kurssille oikeiden
• työmenetelmien ja ohjelmointityylin alleviivaamisesta. Itse nimittäin tulin
• hakemaan juuri sitä, että osaisin koodata ylläpidettävää, rakenteellista ja
• selkeää softaa.
• Kurssi on työteliäs, mutta tehokas ja mielenkiintoinen. Olen todellakin huomannut, että pelkästään tekemällä (virheitäkin) oppii. Patee myös vanhempiin opiskelijoihin :)
• Vaativalta, niin kuin keväällä 1996:kin, mutta nyt on ollut aikaakin ja mahdollisuuksia kurssin suorittamiseksi toisin kuin 2 vuotta sitten....
• Hyvä homma, kun nyt on käytössä varsinaisesti C++-kurssille suunnattu oppikirjakin (96 oli se c-kielen kirja.).
• No;itse asiassa olen ollut jotensakin pitkästynyt. Ehkä viime kesän ohjelmistosuunnittelijan pesti on ylpistänyt...Asiat,joita tuot esille
• ovat kyllä järkeviä,mutta...
  a) Henkilökohtaisesti ne tulivat kyllä esille viime kesänä (ainakin ohjelman suunnitteluun ja käytettävyyteen liittyvät asiat) ja nyt niitä ei tahdo jaksaa "opetella uudestaan"
  b)Joskus sinulta tulee liikaa juttua vaikka pidänkin rennon ltekeästä luennoimisesta ja Aku Ankasta.Aina ei ehdi seuraamaan ohjelmointia harrastaneen kaverin nopeita päätelmiä jostain asiasta tyyliin "mitä hakkerit tekisivät".Syy lienee myös Siinä (taas allekirjoittanut. !) että en ole koodaillut KAUHEAN paljoa C / C++ :lla.
• Ihan hyvältä, tosin erilainen ajattelumalli AMK:n ohjelmointikurssilta pakkaa haitata toisinaan. Tahti on ollut sopiva, tosin omaan luonteeseeni ei tiukat aikarajat tahdo soveltua.. ;-)
• Vastannut suunnilleen odotuksia.
• Kurssi on mielenkiintoinen ja mukava, koska käsittelet mukavan johdonmukaisesti asioita. Muistat vihjata mitä tämä ja tämä merkitsee vähän ajan kuluttua, kun opimme enemmän silti kertomatta liikaa (jotta päämme eivät mene sekaisin).
• Luentosi ovat ainoat (tähän mennessä), jonne tulen riemumielin, sillä oheismateriaali on niin hyvä(luentomoniste), ettei tarvitse tehdä paljoakaan muistiinpanoja, minkä lisäksi voi itse katsella hieman eteenpäin asiaa, jos siltä tuntuu. Eli helppo seurata ja tuntee oppivansa asioita luennoillasi.
• han mukava meno tällä hetkellä
• Kurssi ei ole helppo, mutta ei kait sen ole tarkoituskaan olla. Uutta asiaa tulee sen verran nopeasti, että liikutaan ainakin minun tiedonkäsittelykapasiteettini ylärajoilla. Myös demotehtävät ovat melko vaikeita ja aikaa vieviä. Niiden parissa saa sunnuntai päivän kulumaan mukavasti. Onneksi demotehtävistä löytyy yleensä 1 tai 2 helpompaa tehtävää niin, että saa kokea myös onnistumisen iloa. Vaikka tässä valitankin, että kurssi on raskas, niin mitään syytä löysäilyyn ei ole (helppo elämä saa ihmisen tylsistymään).
• Aikalailla paljon työtä on teettänyt ja aikaa vienyt, johdannosta kun aloitin samaan aikaan tämän kurssin kanssa. Tosin kyllähän mua asiasta varoteltiin ja itse ratkaisuni tein, joten haavani myös nuolen.
• Ihan asiallista hommaa.

Mitä asioita olisi pitänyt käsitellä enemmän/vähemmän?

• Joitain asioita ehkä kerrata enemmän, esim sellaisia jotka on ollut esillä vain tämän vuoden nk. Ohjelmoinnin alkeet kurssissa, sillä moni on käynyt kyseisen kurssin aiempina vuosina, ja siitä johtuen jotkut asiat on päässyt unohtumaan. Esim. yksi luentotunti eri peruskäskyjen kertausta, ei kylläkään enää ajankohtainen mutta mahdollisesti seuraavina vuosina
• Olion filosofiaan ja merkitykseen tulisi paneutua ja taivuttaa rautalangasta sen hyviä puolia. Samoin oliojutun pikkuyksityiskohdat, joihin on helppo kaatua tulisi käsitellä luennolla joitain kertoja vielä.
• enpä juuri keksi mitään lisää.
• C++ - kielen tarjoamien "helpotusten" kanssa menee joskus sormi suuhun, kun
• ei tiedä mitä C++ tekee puolestasi. Liikaa Borland (yök) -spesifisiä
• fraaseja luentomonisteessa. Gcc:n opiskelu omin päin on hieman työlästä.
• Pari perusasiaa (esim. se, että math-libbien käyttö vaatii kääntämisen
• parametrillä -lm) voisi olla hyvä mainita monisteessa.
• Ei tule nyt mieleen mitään, mitä asiaa olisi pitänyt käsitellä enemmän tai
• vähemmän. Jokin perustaso kait kaikilla opiskelijoilla pitäisi olla, mutta
• perusasioiden kertaaminen itsenäisestikin on minulle ollut tarpeen. Olet
• varmaan oikeassa siinä, että jos jokin asia on jäänyt epäselväksi (olisi
• pitänyt käsitellä enemmän tms) ei se ole ainoastaan yhden ongelma; joku
• muu satapäisestä opiskelijajoukkiosta on varmaan pähkäillyt saman asian
• kanssa. (Vertaan tässä kun kyselet luennoilla onko kaikki selvää..) Mutta
• kuten sanoin, eipä tule mieleen mitään erikoista nyt..
• ei nyt tule mieleen. No, ehkä sitä olio-käsitettä ei voi liikaa rautalangasta vääntää. Yksinkertaisia mutta kohtuullisen kattavia esimerkkejä, joissa tulee rakentajat, metodit ym. esille. Niin, ongelmana on se, etten nyt itsekään keksi sopivaa esimerkkiä...
• Niin uskomatonta kuin se onkin, niin oliot uskon olevan monelle jostain syystä aivan liian mystinen asia. Itselläni oli juuri kevään 96 kurssilla aivan ylitsepääsemätön kynnys siirtyminen olioihin! Viime viikonlopun aikana sitten oivalsin, miten yksinkertainen asia aivan yksinkertaisen olion tekeminen onkaan! Esim. cLinjaAuto, cTietokone, jne... tuntuu kuin jonkinlainen "rimakauhu" olisi hellittänyt!
• No comments. Sinä kyllä varmaan tiedät, mikä meille on hyväksi ;)
• Näihin ei mitään lisättävää
• Pelkän C++ perusteiden käyminen alusta asti olisi kiinnostanut. Äkkiseltään tuli mentyä useamman kerran pahasti sekaisin, kun ei aina osannut erottaa, mitkä asiat kuuluivat C / C++ aan. Selkeämmältä olisi tuntunut, jos olisi käyty läpi pelkästään jompaa kumpaa ja vaikka jossain vaiheessa käyty läpi könttänä mahdolliset toisen "murteen" erot. Asioiden jatkuva sekaisin käyminen luennoilla / demoissa ei mielestäni edesauta asioiden selkeyttä / omaksumista. Yhden asian käyminen kokonaisuutena olisi ainakin minulle parempi.
• Mielestäni eräs ongelma on ollut, että (kielen valinnan takia?) joudutaan kiinnittämään huomiota olio-ohjelmoinnin kannalta epäolennaisiin asioihin (esim. getline/sscanf-tyylisiin syötteen lukemisiin). Mielestäni tällaiset kiemurat voitaisiin yhtä hyvin jättää käsittelyn ulkopuolelle, siitäkin huolimatta, että ne ovat vastassa heti ensimmäisiä oikeita ohjelmia tehdessä. Eihän tämän kurssin
• käytyään kuitenkaan kukaan voi väittää olevansa C++-ohjelmoija. Tämähän on kuitenkin ensimmäinen olio-kurssi, eikä valmiudet ennen tätä kurssia ole kuin alkeet-tasolla.
• Mielestäni (ainoa mitä tulee mieleen) olisi esim. tämän uusimman oliomallin kohdalla kerran viitata tai näyttää miten käytetään string-luokkaa, koska lähes kaikki toiminnot (esimerkeissä) tehdään int:llä.
• Huomasin vain, että stringin käsittelyä piti vilkaista listauksesta tai jostain luentomonisteesta, kun en muistanut nähneeni esimerkkiä ko. asiasta.
• En tiedä onko tarpeellista käydä kaikkea lävitse, koska periaate oli jo selvä vain syntaksi hieman takerteli. (harjoituksen puutetta voi olla puoleltani :)
• Jonkin verran voisi käsitellä enemmän C/C++ esimerkeissä esille tulleita komentoja. Joidenkin kohdalla on käyttötarkoitus ja käyttötapa jääneet hieman epäselviksi. Mitä vähemmän? Jaa-a omalla kohdallani mikään esille tullut asia ei ole ollut niin itsestään selvää, etteikö siitä olisi voinut kuunnella jotain
• lisääkin.
• En osaa sanoa nyt mitään otsikoita suoraan. Palikoita loksahtelee paikoilleen kurssin edetessä, mutta tuntuu, että suuri kokonaisuus on hahmottumatta.
• Mitään ei mielestäni olisi tarvinnut käsitellä juuri nykyistä pitempään, mutta perusasiat olisi voinut käydä perusteellisemmin ja selkeämmin. esim. osoittimet eri tilanteissa tai olioiden konstruktorit.
• Tähän en osaa oikein sanoa mitään. Ehkä kurssin lopussa tietää paremmin mitä kurssi todella vaati, joten pystyy arvioimaan että oliko ajankäyttö eri aiheisiin hyvä.
• Tietysti osoittimet ovat aina pahoja. Tosin ne käsiteltiin havainnollisesti, mutta ne *sensuroitu* tuppaa usein mennä siltikin sekaisin

Demot

Kenen demoryhmässä käyn? Mielipiteitä demojen käsittelytavoista ja siitä, mitä pitäisi käsitellä toisella tavalla?

• (VL) Uskoisin että ihmisillä on ainakin ohjelmointitehtävistä siistit paperilistaukset. Tätä voisi käyttää hyväksi ja kopioida niistä kalvo sen sijaan, että tehtävä kirjoitetaan taululle jossa kauneimmankaan käsialan omaava ihminen ei saa tehtävää näyttämään siistiltä.
• (VL) Ohjelmia on kyllä hieman vaikee kirjotella taululle, mutta eipä siinä liene muutakaan vaihtoehtoa
• (VL) Enpä tiedä. Joskus c-hommat tuntuvat aika turhilta, eikä oikein tiedä miksi niitä on käsitelty.
• (VL) Ei valittamista (tosin olen harvemmin paikalla)
• (VL) Demojen kasittelytapa on hyvä. Itse kun pyrin yksinkertaisiin ratkaisuihin, joskus lisäselvitykset/"elvistelyt" ovat toiselta sfaarilta :). Toisin sanoen tietämysmääräni ei aina riita täydelliseen ymmärrykseen. Lisätiedot ovat hyvä tosin niille, jotka ovat pidemmällä ohjelmoinnin ihmeellisessä maailmassa.
• (VL)Se nopeus asioiden käsittelyssä (mutta tämä nyt on kärjistettyä.Ei minulla ole ollut ylitsepääsemättömiä vaikeuksia)
• (VL) Ainakin algoritmien käsittely oli erinomaista. Muistat sanoa, että tämä on minun tapani tehdä mikäkin asia mm. alustaa kaikki 0:ssa kohdassa ja sitten vasta aloittaa algoritmin toiminta. Varmaan osa opetuksesi seuraamisen mielekkyydestä tulee siitä, ettet yritä opettaa mitään ehdotonta 'totuutta' jonka olet jostain löytänyt. Kerrot selittävästi ja informatiivisesti eri ohjelmointikielien eroja ja etuja (vaikkei kaikki jääkään päähän kerrasta).
• (VL) demojen käsittely on ollut o.k.
• (VL) Ylenmääräinen taululle kirjoittaminen on puuduttavaa. Mutta asiasta on jo puhuttu, eikä sille kai mahda mitään?
• (VL) Mielestäni tuntuu turhalta kirjoittaa kertaalleen kirjoitettuja vastauksia taululle, kun niissä myös aika usein on virheitä... eli melkeinpä parempi tapa olisi käsitellä suoraan kalvolta(ainakin niin kauan kuin saat sen tykin) ja tehdä pistokysymyksiä demoilijoilta. Ja sitten jotta ei voi huijata demoissa, kerätä joka demoissa joka ryhmiltä satunnaisesti vastauksia tarkistukseen
• (VL) ihan ok ainakin tähän asti. Käsitelty sopivan monipuolisesti
• (ML) Demotilaisuudet ovat mielestäni ihan OK.
• (ML) Demojen purkamisesta olen saanut liian vähän irti. Usein ratkaisut ovat koodirivejä ilman ajatusta eli sanallista ongelman ja ratkaisun käsittelyä pitäisi olla enemmän ennen koodin käsittelyä. Silloin. kun itse ei ole johonkin tehtävään tai ongelmaan perehtynyt (aika on rajallista!), on koodistakin out, kun ei ole selvillä, mihin tarpeeseen sitä koodia on kirjoitettu.
• (ML) Demot on käsitelty ihan hyvin.
• (ML) Eipä ole juuri parannusehdotuksia. Tietysti häiritsee vahan se, ettei saa jo demojen alussa mallivastauksia, jotta saisi sinne tehdä merkintöjä, mutta tälle asialle ei tietenkään voi yhtään mitään, sen ymmärrän aivan hyvin.
• (MP) Homma toimii, näkee muiden vastauksia (=täysin eri ajattelumalleja) ja oppii virheistään ja keksii ja oivaltaa:"Miksi mä en ajatellut tuota noin."
• (MP) Mieleen tulee väkisinkin, että demotehtävien (ainakin joidenkin) kirjoittaminen taululle kuluttaa aikaa varsinaiselta ongelmien käsittelyltä. Ratkaisua tähän lienee vaikea saada, sillä tehtävien esittäminen esim. korpulta tulisi varsin kalliiksi. Toisaalta demoissa esitetyt (demon pitäjän?) malliratkaisut ovat joskus (usein?) selvästi pidemmälle edistyneen ohjelmoijan tekemiä ja sen takia hankalia ongelmanratkaisun ymmärtämiseksi.
• (Maanantaiaamuisissa ja tavoilleni uskollisena olen aina myöhässä paikalta) Käsittelytapa on olosuhteet huomioonottaen mielestäni liki paras mahdollinen. Sille ei voi mitään, jos ihmiset eivät kysy, vaikka niitä joku asia haittaakin. Jos nyt jotain parantamista pitäisi keksiä, niin astetta havainnollisempi homma olis, jos koodin pystyis vielä esittämään koneella, kannettava + siirtoheitin) mutta se jäänee haaveeksi.

Menevätkö jaetut demojen "mallivastukset" hukkaan?

• Negaatio.
• Ainakin alkupään "helpot" tehtävät ovat menneet hukkaan. Nykyään on kuitenkin kiva lueskella erilaisia variaatioita ohjelmista...
• Kyllä - hirveää paperintuhlausta. Demotehtävätkin kun löytyvät webitse, niitäkään en ainakaan itse tarvitse paperilla.
• Ei... päinvastoin. Muuten demot menisivät täysin hukkaan, koska itse vaivaudun vähiä muistiinpanoja tekemään vasta sitten, jos on jotain mitä täydentää. Ja sitten ne mallivastauslaput pitävät huolen siitä, että omat, lapuissa esitetyt ja muiden demoissa esittämät oivallukset eivät painu unholaan.
• Kyllä niitä tarvittu on tuota harjoitustyötä miettiessä
• Ei jaetut mallivastaukset mene hukkaan laisinkaan, onhan ne hyvä kertausmateriaali tenttejä varten. Toisaalta, joskus demotunneilla esitetyt ratkaisut ovat lähempänä vanhaa logistiikkakeskustani (aivoiksikin kutsuttaneen) kuin malliratkaisut. 'Mallivastauksia' tulee täten useampia, mutta sehän on vain hyvä.
• Eivät mene, silla ensi vuonna niistä saa hyvän maksun, kun myy ne kevään 1999 kurssilaisille... Hehheh!!!    
• Vakavasti: hyvä asia, että jaetaan mallivastaukset. Demoissa menisi aika aivan hukkaan, jos niitä joutuisi kopioimaan itse paperille ja silloin virheiden mahdollisuus kasvaisi. Mallivastauksissa on hyvä, kun niissä on usein monia vaihtoehtoisia ratkaisuja ja lisäksi usein sellaisia käteviä lisäkikkoja selostettuna, joista saattaa jatkossa olla hyötyä esim. harjoitustyössä tms.
• eipä ainakaan minulla eli niitä kyllä tulee luettua ainakin silloin kun ohjelma ei ole samanlainen kuin oma ja/tai koodia näyttää olevan puolet vähemmän kuin itsellä...
• Eivät vaikka en niitä paljoa plaraakaan
• Eivät tosiaankaan! Moiset ovat monasti pelastaneet meikäläisen, ohjelmoinnista on juuri sopivasti hanskassa, että hommaan suhtautuu pöljän immeisen tavoin ylimielisesti eikä tajua keskittyä kun keskittymisen aika oli, joten vastauksista on apua, siunatut ovat yön tuntien pimetessä mallivastaukset!
• Ensin alkuu ne olivat kullan arvoinen lisä, joista hyvin selvisi mahd.epäselvät asiat. Pikkuhiljaa asioiden edetessä (ja demovastauksiin tullessa asioita, jotka eivät ole ennestään tuttuja) tilanne on huonoimmillaan viime demossa, jossa mallivastauksista en saanut enää paljoakaan irti. Mielestäni demovastauksen perustehtävä tulisi olla kertoa oppilaalle Mahdollisimman Selkeästi ja lyhyesti opetetun asian (ja vain sen) perussisältö, eikä yhtään muuta. Ne jotka (jos heitä on) haluavat opetettuun ainekseen ylimääräistä asiaa, voivat käsittääkseni saada sen muualtakin...
• Päinvastoin, kun nyt ei tarvitse käsin kirjoittaa demoissa esitettyjä tehtäviä itselleen.
• Useimmat, mutta luovat ehdotonta turvallisuuden tuntua. Olen katsonut joitain apuja valmiista demovastauksista seuraavien demojen tekemiseen, joten joistain on minulle hyötyä. . .
• Mitenkään ei voi sanoa minkä valmiin vastauksen voisi jättää antamatta, koska mahdollisesti joku muu käyttää satunnaisesti sitä demovastausta tai sitten minä käyttäisin sitä apunani, jos asia jäi epäselväksi.
• Tänäkin aamuna tein itsekseni sen 4.5. demon pöytätestin ja tarkastin tuloksen annetuista vastauksista. En ehtinyt tehdä sitä edellisiin demoihin, joten mallivastauksista todella ON hyötyä.
• Ei ainakaan omalla kohdallani. Pyrin yleensä vertaamaan annettua ratkaisua omaani. Ja silloin, kun en ole saanut omaani toimivaa ratkaisua pyrin etsimään kohdan missä meni vikaan tai miten tehtävän olisi voinut ratkaista. Malliratkaisuista saa myös ideoita myöhempien tehtävien ratkaisemiseen, ei tarvitse joka asiassa hakata päätään karjalan petäjään.
• Ei missään tapauksessa. Demoissa voi keskittyä asiaan, ei kopiointiin.
• Eivät mene, jos ei itse anna niiden mennä. Itselläni käy usein kuitenkin niin, että demojen mentyä alan keskittyä jo uusiin ja vanhat unohtuvat.
• Eivät mene, ainakaan minun osaltani. Itse asiassa se on mainio tapa toimia. Muiden aineiden demoissa aika menee siihen että kopsaa taululta "oikean" ratkaisun ja yrittää sitten kotona tajuta mitä siinä tehtiin. Tämän kurssin demoissa voi rauhassa keskittyä tajuamaan malliratkaisun jo paikanpäällä koska tietää että sen saa kuitenkin paperilla ja vieläpä ilman kopiointivirheitä.
• Eivät. Niistä on hyvä katsella yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia oman tehtävänratkaisunsa kanssa. Lisäksi, jos ei ole osannut, niin paperi on aina paperi.
• Eivät

Pitäisikö tehtävien merkkaamista valvoa tarkemmin, eli onko mielestänne esiintynyt luvattoman paljon "huijaamista"?

• Tuskin. Se arvontasysteemi on ihan hyvä.
• En tiedä? En ole vielä kokeillut, mutta ehdottomasti pitää valvoa, jos vaikuttaa kokeen vaikeustasoon :-)
• Paha sanoa,itse kun en kopioi.Mutta en myöskään jaksa uhrata (tarpeeksi ???) kauaa lukuisien tehtävien parissa kun pitää treenatakin keskimäärin 15 tuntia viikossa. Tämä "demopakko" sopinee toisille ja ehkä sitä olisi hyvä valvoa kun kerran demojen tekeminen on kurssin läpäisemisen vaatimus.
• Ei tarvitse valvoa, huijaaminenhan on huijaajien omaksi haitaksi! Sähköpostitsehan demoissa huijaaminen on mahdotonta. Toisaalta tuottaisi tietenkin rehellisille nautintoa kun huijarit kärähtäisivät - eräänlaista sirkushuviahan se olisi :-)
• Höpö höpö ... jos joku ei saa niitä tehtäviä tehtyä, kun lunttaamalla, niin sillon se on kyllä muutenkin niin huonolla tolalla sen homman kanssa, että harjotustyön kanssakin voi olla vähän niin ja näin. Itseä henkilökohtaisesti harmittaa eniten se, että ei kerta kaikkiaan ehdi tehdä kaikkia annettuja tehtäviä, vaikka haluaisi tosissaan treenata koodausta. On nähkääs tullut otettua muutama muukin kurssi.
• Enpä osaa puhua muiden kuin omani puolesta, merkkailen ne tehtävät, jotka olen 'osannut' tehdä. Luulen kyllä, että kokonaisuudessaan jossain määrin huijaamista tapahtuu, mutta omassa demoryhmässäni tuntuu olevan tosi hyviä opiskelijoita, joten enpä usko kovin suuria väärinkäytöksiä tapahtuneen.
• en osaa sanoa "huijaamisista". Meillä demon pitäjä on silloin talloin ottanut sattumanvaraisesti muutaman henkilön ja tarkistanut pitävätkö merkatut rastit yhtä tehtyjen tehtävien kanssa. Meillä on tainnut ainakin toistaiseksi mennä tehtävät ns. vapaaehtoisperiaatteellakin, jolloin ei olisi kyllä juuri ollut vaaraa joutua taululle vaikka ei olisi tehtävää tehnytkään... Tietysti sellainen pitäisi saada karsituksi pois, että tehtävä merkitään vaikkei sitä olisi yrittänytkään tai että se on kopioitu joltain toiselta ymmärtämättä asiaa lainkaan. En kyllä tiedä, kuinka tavallista tuollainen nyt edes onkaan?
• Valvonta on siinä maksimissa, jonka jälkeen se aiheuttaa turhaa ärtymystä -viime kädessä jokainen kuitenkin oppii ohjelmoimaan sen mukaan, mitä on itse tehnyt.
• enpä ole juuri huomannut/seurannut kaipa sitä joskus pitää riskillä yrittää...
• Tuskin sentään luvattoman paljon, mutta mahdollista se ainakin on. Olen ainakin kerran ollut paikalla tapauksessa, jossa joku "oli merkinnyt listaan väärin" ja "kärähti" kun piti esittää tehtävä taululla. Tiedä sitten oliko kyseessä tosiaan vahinko vai huijaus. Kertaakaan ei kuitenkaan ole varmistettu, että kaikki rastitetut tehtävät olisi tosiaan tehty, joten kyllä tässä ainakin opiskelijoiden oikeusturvan kannalta on aukko olemassa.
• Mielestäni valvominen on hyvä, mutta jatkuva valvominen on piinaa.
• Jos joku todella haluaa huijata, hän ilmoittautuu myöhempään demoryhmään ja kaappaa mallivastaukset kaverilta. Ainoa tapa miten voisi _pakottaa_ ihmiset ajattelemaan ja tekemään demot olisi satunnaisesti laittaa ne tekemään demoja taululle (kuten matemaattisissa aineissa). Ymmärtäminen tulee esille, kun kaveri käy sitten selittämään mitä tuli tehtyä.
• Tosin tämä _ei_toimi_ ohjelmoinnissa, sillä sinä kerrot hyvä korjauksia ja guruiluvaihtoehtoja, joita yksittäisen opiskelijan mieleen tuskin tulee.
• Mitä huijaukseen tulee, olen huomannut sitä parilla henkilöllä, mutta se varmaan kuuluu 'vapauteen' opiskella. Järjestelmä on mielestäni sellaisenaan hyvä ELI pari pistaritarkistusta voi olla hyvä hommeli pitämään ovarien metsästäjät loitolla... - suosittelen.
• No jaa, kyllä huijaaminen näkyy siten koe-arvosanoissa, eli ei mua ainakaan kiinnosta, mitä muut merkkaa.
• Empä usko
• En tiedä kenenkään huijanneen eikä ole itselleni tullut edes mieleen huijata. Rehelliset maan perivät!
• Ei mielestäni, koska itse ainakin mieluummin teen itse demoni. jos en tekisi, niin en oppisi mitään ja olisin demoissa aivan ulkona.
• En ole ainakaan tietoinen huijaamisesta. Itse olen merkannut (ainakin tähän mennessä) vain ne tehtävät joita olen todella yrittänyt ja joista olen saanut jonkinlaisen vastauksen.
• Isoveli valvoo -järjestelmä tietysti on aukoton, mutta eiköhän yliopistossa sentään olla jo sen verran aikuisia (tuota en kyllä usko itsekään), mutta joka tapauksessa en usko huijaamisen olevan kovin arkipäiväistä. Itse en ole ainakaan huomannut.
• Vaikea sanoa kun ei tiedä kuin itsensä puolesta, sen verran ollaan huijattu välillä että kun ollaan kaverin kanssa tehty demoja yhdessä ei ole demoissa ollut mukana kuin yhdet vastaukset, mutta kuitenkin niissä on ollut molemmat tekemässä ainakin jotain joka tehtävästä, siten oppiikin paremmin jos toinen tajuaa jonkun asian niin sitten voi opettaa sen toiselle

Luennot

Kuinka paljon käyn luennoilla ja jos en paljoa, niin miksi?

• 100%, jos suinkin mahdollista.
• Käyn kaikilla luennoilla, tunnen ne tärkeiksi ja miellyttävämmäksi kuin samaan aikaan pyörivät muut luentoni.
• Kahdesti tähän mennessä, eli en paljoa. Mattilanniemi on kaukana ja sinne tulee aina unohduttua pitkiksi aikaa. Tulee nälkä :-)
• Alkuun en ollut kaikilla... tässä vaiheessa hieman enemmän, koska luennoilla alkaa pikkuhiljaa olla sellaista asiaa, mitä minä en ole itse niin paljoa käyttänyt. Ts. tarttis tutustua.
• Toistaiseksi 100%:nen läsnäolo.
• Kayn enemmän kuin Yleensä luennoilla (en enää juurikaan harrasta luennoilla käyntiä.Helpompaa on etsiä vastaukset itse kun tulee eteen kysymyksiä joihin ei osaa vastata vaikka haluaisi).Poikkeus lienee mennen syksyn tekoälyn kurssi jonka luennoilta olin poissa vain kolmisen kertaa.
• Olen käynyt jokaisella luennolla ja mielestäni niistä saa ihan hyvin irti.
• Tähän saakka kaikilla (luultavasti myös jatkossa).
• Aluksi oli niin perusasioita, et ei tullut just käytyä, mut nykyään pitää käydä ainakin 'tunnustelemassa' mitä käsitellään.
• Kohtuullisen tarkka selitys viikon luentoaiheista auttaisi kokeneempia harrastajia valitsemaan luennot. Nyt sitä vaan tulee luennolle ja istuu tunnin ja oppi esim että olion 'aliohjelmat' ovat metodeja...
• Pyrin käymään aina luennoilla ja tähän asti se on onnistunutkin.
• Noin puolet tai vähän yli olen ollut luennoilla ja syynä poissaoloihin on ollut kahden paikkakunnan välinen elämä, tasapainoilu opiskelun, perheen ja kaikkien muiden asioiden välillä.
• Kayn kaikilla luennoilla.
• Olen käynyt kaikilla luennoilla.
• Käyn kaikilla luennoilla jos vain mahdollista.
• Melkein kaikilla olen käynyt. Yhden kerran nukuin pommiin, heräsin vasta puoli kolme(NAGANON kisat) ja pari kertaa joutunut lähteen kesken kaiken, ei luennon vika.
• Kayn melkein aina ainakin toisella tunnilla, kun en syönnin ja toiselta puolen rantaa juoksemisen takia aina kerkeä...

Saako luennoista mitään irti? Kuuluuko puhe, näkyykö tykki?

• Puhe ja esitys näkyy hyvin ja luennosta saa kuitenkin aina irti enemmän kuin puuduttavasta (puuduttavammasta ;-) ) kirjan pänttäämisestä. Esimerkit on havainnollisia ja toimivia...
• Luennot ovat mielestäni mielenkiintoisia ja havainnollisia. Siellä todella oppii uutta jos jaksaa seurata. Pelkän monistenipun avulla kurssista tuskin pääsisin läpi. Puhe kuuluu hyvin, mutta tykki näkyy vain jos istuu salin alemmalla puoliskolla (olisikohan huonolla näöllä mitään osuutta asiaan?), mutta siinähän ei ole mitään pahaa.
• Puhe kuuluu, ja kaikki kyllä näkyy
• Luennoista saan kyllä paljon irti. Silti toivoisin selkeämpää esitystä ja perusasioiden huolellista (ei välttämättä hidasta) selvitystä, lähinnä vastauksia kysymykseen "miksi?". puhe kuuluu. tykki näkyy.
• Epäkaavamaista esitystä pidän erittäin hyvänä. Täsmälleen kirjan mukaan esittäminen olisi luentoajan tuhlausta ja opiskelijoiden aliarvioimista (kirjaahan voi lukea vaikka kotona, miksi siis tulla luennolle lainkaan, jos sillä ei ole mitään lisäarvoa).
• Kyllä luennoilla paljon oppii, mutta ei niin paljon kuin itse tekemisestä. Toivoisi että olisi kannettava kone edessä niin voisi välittömästi kokeilla oppimiaan asioita itse. -Tähän mennessä laitoksen parhaat ja havainnollisimmat luennot, missä olen ollut... Eikä ole edes paljoa kirimistä, niin saat niistä vielä laitoksen hauskimmatkin (Kahikselle et vielä pärjää...)
• Kayn luennoilla joka viikko, joskus päällekkäisyyksien vuoksi jaan tunti kaksi viikossa paitsi. Luennot ovat useimmiten valaisevia ja havainnollisiakin. Puhe kuuluu ja tykki näkyy :).
• Ilman muuta luennoista on ainakin minulle paljonkin hyötyä. Varsinkin, kun muutaman kerran olen hoksannut tehdä niin, että olen jo etukäteen lueskellut kirjaa vahan eteenpäin jolloin luennoista on paljon enemmän hyötyä. Olisi tietysti hyvä, jos olisi mahdollista jollain tavalla muodostaa luentoaikataulu, josta näkisi etukäteen, mitä asioita (=kirjan sivut) milläkin luennolla käsitellään. Ehkä luennot ovat tietyllä tavalla "improvisoituja", jolloin em. ei ole mahdollista? Puhe kuuluu ainakin 2.-4. riviin hyvin. Tykin kuva ei ole ainakaan minun näkökyvylleni oikein riittävän hyvä. Vika on kyllä todennäköisesti enemmän surkeassa likinäössäni kuin tykissä?
• Itse ainakin olen tähän mennessä saanut puheesta siitä vahasta kasialastakin selvää.
• Ainut mikä tulee mieleen on se, että kun joku kysyy jotain sitä on lähes
• mahdotonta kuulla isossa luentosalissa. Näin ollen kun ei tiedä kysymystä, usein vastauskin jää "vähän hämärän peittoon". Siinä kai (osaksi) syy, miksi takariveistä ei koskaan tule kysymyksiä -pitää ruveta karjumaan... Voisi olla hyvä ajatus, että ainakin ne kysymykset, jotka sinä koet liittyvän asiaan, tulisivat toistettua mikkisi ja kaiuttimien kautta. Silloin vastauskaan ei menisi hukkaan... Jotkut luennoitsijat käyttävät tätä tekniikkaa, ainakin viesti menee perille. Kysymyksiä ei ole ollut kovin paljoa, joten haitta nyt ei siinä mielessä ole ollut suuren suuri.
• Tykki on kieltämättä melko himmeä, eikä varmaan takana olijoita haittaisi vaikka kuva olisi isompikin. Luennoitsijan ääni kuuluu kovaäänisistä oikein hyvin. Sen sijaan opiskelijoiden kysymyksistä ei yleensä kuulu mitään. Senpä takia olisikin hyvä, jos luennoitsija ensin toistaisi kysymyksen ja sitten vastaisi siihen. Nyt koko asia saattaa mennä ohi, kun ei tiedä kysymystä.
• Tykki näkyy. Mikki pitää kuuluvuuden hyvänä (sopivan rauhallisena). Luennoista kerroin jo, että ne ovat erinomaisia.
• Aluksi oli niin perusasioita, et ei tullu just käytyä, mut nykyään pitää käydä ainakin 'tunnustelemassa' mitä käsitellään.
• Kohtuullisen tarkka selitys viikon luentoaiheista auttaisi kokeneempia harrastajia valitsemaan luennot. Nyt sitä vaan tulee luennolle ja istuu tunnin ja oppi esim että olion 'aliohjelmat' ovat metodeja...
• Tuntuu, että jos luennon jättää väliin on pihalla kuin lumiukko. Sen verran nopeaa on etenemisvauhti. Toisaalta aina tulee myös niitä kertoja, että ei millään voi osallistua, joten pieni viime luennon kertaus kunkin luentokerran alkuun voisi olla järkevä.
• Jos tulen luennoille valmistautumatta, hurahtaa yli hyvin helposti, koska luennointivauhti on aikalailla ripeä. Sen sijaan, jos olen lukenut asiasta etukäteen, on helpompi pysyä mukana ja silloin pystyn tekemään myös huomautuksia monisteeseen. Siis oma opiskelutekniikka ratkaisee paljon. Puhe kuuluu, tykkikin näkyy tyydyttävästi. Tosin, hyvin skarppina pitää olla, jotta pysyy mukana siinä, mitä koodiin lisäilet tai jätät pois, etenkin, jos heittää katseen välillä omaankin monisteeseen merkatakseen jotakin. Ruudut ja rivit vilistää vikkelään...
• Ainahan sitä jotain absorboituu. Liiasta kikkailusta tai kurssin ylimenevästä(?) asiasta valittaville voi sanoa että ei sivuaineopiskelijoilla ole välttämättä aikaa suorittaa kaikkia kursseja vaikka kiinnostusta riittäisikin, eli kaikenlaiset ohjelmointiin liittyvät vinkit ovat tervetulleita. Tietysti kurssin minimi vaatimuksiin kuuluvat asiat voisi merkitä jotenkin (myönnytys ruikuttajille).
• Kyllä, kyllä, kyllä.

Kasialasta saavat valittaa ne, jotka itse pystyvät parempaan.

• Onko joku valittanut?
• Kasialasta en nyt taida sitten mainitakaan mitään...
• Ei sinun käsialasi ole mitenkään poikkeava muista luennoitsijoista. On joitain kursseja joilla tosiaan asia katoaa käsialan alle, mutta ei täällä. Älä huolehdi siitä. :)

Pystynkö tekemään monisteeseen asiaa valaisevia huomautuksia luennoitsijan selitysten perusteella?

• Minäkään en harrasta käsin kirjoittamista. Yritän painaa asiat päähäni.
• En tee luennoilla monisteeseen huomautuksia, koska se on wekotin-muodossa koneella (siis se moniste). Ylipäätäänkin minulla on pientä antipatiaa paperia kohtaan.
• Teen sitä jatkuvasti, en ainoastaan ohjelmoinnin luennoilla. Tilaa kun monisteessa ei liiemmin ole täytyy lisähuomautuksia tehdä muuallekin. Siitä ehkä seuraakin, että mitähän tuokin koukura tarkoittaa..
• Kyllä (x2)
• En. Ovatko tunnilla tehdyt filet jossain esillä, laiskana oliona en niitä ole vielä jaksanut haeskella?
• Kyllä, mutta ajoittain vauhti on siinä määrin kova, että jos haluaa olla kärryillä seuraavassakin lauseessa (haluaapi) ei kovin monen rivin selvennöksiä parane jäädä kirjoittelemaan.
• Tähän saakka en ole tällaista pahemmin harrastanut, joten en osaa kommentoida.
• Monisteeseen? ;)
• Jep
• Jaa-a kun en ikinä muista ottaa monistetta mukaan niin vaikee on tehä siihen lisäyksiä/huomautuksia mutta kyllähän siitä luennosta aina jotain jää käteen. Joskus enemmän joskus vähemmän.
• No mulla on 'HTML' moniste kotikoneella, eli eipä ne just auta, (oma vika :).
• Joitakin kommentteja on tullut tehtyä, mutta aika vähän. Toisaalta jonkin verran täytyy luottaa omaan muistiinsa: Kun on kerran nähnyt miten homma tehdään niin yleensä, kun hommaa rupeaa itse tekemään niin sen muistaa, että mitenkäs se tekikään sen. Lisäksi luentomonisteen esimerkeistä soveltamalla saa ratkaisumalleja ainakin joihinkin demotehtäviin. Luentomoniste on kyllä hyvä juttu! Ei mene kaikki energia ja kapasiteetti luennolla kirjoittamiseen, vaan voi yrittää keskittyä ymmärtämiseen.
• Luentomuistiinpanoni ovat monisteeseen tehtyjä huomautuksia, lisäyksiä ja alleviivauksia (onnistunut moniste ;-) ).
• pystyn
• Huonosti. Syy on ehkä siinä että sitä ei tehdä muilla luennoilla joten sitä ei ole tullut harjoiteltua.
• Pystyisin jos katsoisin tarpeelliseksi, olenko sitten laiska vai älykäs, (luetaan, olen laiska) mutta en raapustele mitään... Ja kyllä asiat silti tuntuvat sisäistyvän

Harjoitustyö

Onko harjoitustyön ohjausta ollut riittävästi?

• Toistaiseksi en kyllä ole tarvinnu ohjauksia.
• Kyllä, varsin tuskattomasti on päässyt ohjaukseen.
• Joo... niin paljon, kuin on vain jaksanut käydä. Aikoja on riittänyt ihan mukavasti. Ei tosin ole vielä kovin monesti tullut käytyä, mutta kuitenkin.
• Ohjausta ollaan saatu aina kun on tarvittu. Siis on ollut riittävästi.
• Vielä ei ole hirveästi tarvinnutkaan. Katsotaan myöhemmin. Ohjausaikoja ei kyllä tunnu oikein löytyvän omaan aikatauluun hirveän hyvin sopivasti...
• Enpä ole tarvinnut...
• Kyllä, kiitos.
• Kyllä
• Jaa-a. Se on varmaan itsestä kiinni. Ei ole vain tullut käytyä sinua kiusaamassa kovin usein. Jotenkin jää aina viimetippaan...
• Siis onko sellaisia ohjausaikoja, jossa voi tehdä harjoitustyötä/kysellä ohjauksen pitäjältä neuvoja. Siis sellaisia ohjauksia jossa ei ole mitään erikseen harjoiteltavaa asiaa, jos on niin ainakin minulta on jäänyt huomaamatta, jos ei niin sellaisia voisi järjestää. Eli ettei tarvitse erikseen varata aikaa ohjaajilta vaan he olisivat vastailemassa tietokoneluokassa harjoitustyötä koskeviin kysymyksiin
• Käsittääkseni sitä on ollut riittävästi saatavilla, vaikka en juurikaan ole sitä käyttänyt palautusten lisäksi. Lähinnä tuntuu, että omaa työtäni pitäisi käydä näyttämässä demo-ohjaajan sijaan Lappalaiselle itselleen, jotta saisi jotain *merkittävästi* rakentavia kommentteja (ilmeisesti harjoitustyön ohjaajilla pitäisi olla enemmän kokemusta). Tähän asti olen kuitenkin pärjäillyt kohtuullisesti omin nokkinenikin.
• Demojen tekeminen ja luennoilla käyminen on mielestäni aivan riittävä perusta harjoitustyön tekemiseen. En ole tarvinnut mitään ylimääräistä harjarin tekemiseen.
• On kyllä, ja eikö se ole vähän itsestä kiinni miten paljon ohjausta hakee ja tarvitsee. Uskoisin, että kysyvää kyllä neuvotaan?
• Toistaiseksi olen pärjäillyt sen kanssa aika hyvin, vaikka menujen kanssa hakkasinkin päätä seinään yhden pitkän päivän. Onneksi kumpikaan ei hajonnut.
• on ollut. se on hyvä juttu. ohjaustilanteessa en ole joutunut kokemaan olevani mitenkään ohjaajan tiellä.
• On. Eipä kyllä olla käyty mitään kysymässäkään.
• Sehän on itsestäkin kiinni, kunhan vain varailee aikoja. Mutta aikoja on saanut tarpeen vaatiessa, ja ohjaus on ollut ihan kohtuullisen hyvää.
• Jep

Jos jonkin vaiheen aikataulu tms. on ollut epäselvää, niin olenko lukenut työkirjan luvun 2.

• Pakolliset luettavat asiat ovat vähän ärsyttäviä, minun mielestä kiinnostavat asiat putkahtavat esiin "vahingossa", samaan tapaan kuin xlockin man-sivut. Kämppikseni pitää minut aikataulussa.
• Myöhästymissakosta vain sen verran, että tarkoittaako sakko joka vaihetta, vai 'luovutuspäivän' ylittämistä?
• Olen (x2)
• En ole.
• Retorinen kysymys ?
• Meneekö "pisteitä" jos määräpäivänä tulee palauttamaan, mutta onkin liikaa virheitä ja joutuu seuraavalla viikolla tuleen uudestaan, kun aika on jo mennyt umpeen
• Luin työkirjan luvun 2. Aikataulu on mielestäni hyvä ja kuten olen kuullut muilta oppilailta, niin tässä vaiheessa alkaa vanhana kertautuminen (johdatus ohjelmoinnista) loppumaan ja työt vasta alkavat. Olen tähän mennessä pärjännyt aika satunnaisella luentomonisteen lukemisella ja demojen tekemisellä, mutta tulevaisuudessa se ei riitä. Ohjelmoinnin oppii vai työllä. :)
• On tullut luettua, vaikka pieni muistutus silloin tällöin ei olisi pahitteeksi
• Olen lukenut. Aikataulujoustoja toivon, ihan omista henkilökohtaisista syistä johtuen. Esimerkiksi, kun eräpäivät ovat perjantaisin, olisi minun paljon helpompi järjestää itseni Jyväskylään seuraavan viikon maanantaina.En tarkoita mitään suuria muutoksia, mutta pienetkin miinuspisteet tuntuvat ikäviltä silloin, kun syynä viivästyksiin ei ole ollut laiskuus.
• Kaikki on ihan OK.
• Joo, onhan sitä tullut selattua. Tosin tässä on pakko sanoa, että olen ehdottomasti vastaan näin tarkasti rajattua aikataulua vastaan. Itselleni ohjelmointi on harrastus, joskus jaksaa ja joskus ei. Aikataulun vuoksi se menee mekaaniseksi sormien liikutteluksi... ja mitäs hauskaa siinä sitten on...

Pääteohjaukset

Mielipiteesi pääteohjausten asemasta ja siitä, miten niitä pitäisi pitää (suosio ei ollut kovin suuri, eli onko jo melkein kaikilla omat koneet, joten apua ei enää tarvita).

• kyllä niitä kannattaa..vaikken itse niissä ole (läheskään) kaikissa päässyt käymään ja omaa konetta kun ei ole niin neuvot ja sen sellaiset ovat aina tarpeen. Kun olen käynyt niin kyllä niistä on sitten hyötyäkin ollut.
• No aiheet on olleet aika mitättömiä, ja kaiken päälle on vielä yhet demot samaan aikaan -> on jääneet väliin. Ekoissa kävin ja jäi tunne et vaikka olis opittavaakin asiaa, niin ei sitä kyllä noissa tilaisuuksissa opi!
• Oma kone on. Hyödyllisyys on kyseenalaista, meni päällekkäin Ohjelmoinnin pk:n kanssa.
• Ainakaan kaikki aiheet ei ole ollut tarpeellisia, kuten se näppiksen käyttö, mutta tämä on mun mielipiteeni
• Yleensä se, josta jään pois.Melkein kaikilla on jo oma kone. Ainankin tähän asti kaikkien tietotekniikan kurssien alussa oleva "tämä on tietokone" -osio ei ole oikein kiinnostanut... Mutta on toki ymmärrettävää, että joukossamme on niitäkin, jotka sitä eivät tiedä.
• En ole paljoa harrastanut mutta Niina on hyvä neuvomaan ja on hyvä, että on mahdollisuus saada apua sitä erikoisemmin pyytämättä.
• Ihmisten pitäisi käydä pääteohjauksissa enemmän, ihmettelen ylipäänsä miten ohjelmointia voi opettaa näin tiiviissä tahdissa ilman että 80% opitusta unohtuu soveltamisen puutteessa saman tien.
• Ainakin minulla on oma kone ja mieluiten olen kämpillä, kuin yliopistolla... On jääkaappi vieressä... ;)
• Pääteohjaus on paikallaan. Kuitenkin, jos siellä ei paljon ihmisiä käy, pitäisikö kysellä etukäteen tarvetta? Niin saatettaisiin vaivaa ja rahaa..kin kait. On silti vielä ihmisiä, joilla ei ole omaa konetta..
• En ole käynyt tänä vuonna yhdessäkään osaltaan muiden kiireiden takia. Toisaalta kävin niitä 2 vuotta sitten ja ainakin silloin jotenkin koin ne hyödyttömiksi. Palataan kysymykseen sitten, kun huomaan, että "olisi pitänyt sittenkin niissä käydä..."
• Pääteohjaukset ovat mielestäni hyviä ja tarpeellisia (vaikka asioiden kuivakkaalla laadulla on varmasti ollut intoa vähentävä vaikutus). Hyvä asia, mikä mielestäni sopisi nimenomaan pääteohjauksissa käytävän läpi (vielä enemmän) on kääntäjän eri asetusten läpikäynti.
• En ole käynyt pääteohjauksissa, joten en osa paljon kommentoida. Omaa konetta ei ole, mutta kun olen työkseni mikroverkon ylläpitäjä, en ole kokenut päätedemoja varsinaisesti välttämättömiksi. Sitä paitsi teen h-työtäni eri ympäristössä kuin enemmistö (g++/Linux, joka on minulle tutumpi ja siksi mukavampi kuin rajoittunut MS-Dos, siitäkin huolimatta, että Linuxin kehitysympäristö ei ole likimainkaan niin hiottu, kuin Borland-ympäristö).
• Asiat pääteohjauksissa ovat aika yksinkertaisia. Olen käynyt muutamalla ja pitkästynyt. Useimmiten lähden kesken pois, koska ei sellaista jaksa :)
• Ainakin ma aamuna 8-10 on ollut oma kone ja ohjausta on saanut niin paljon kuin on kehdannut kysyä.
• Pääteohjauksissa olen ollut vain kerran. Minulle on selvästi mukavampaa treenata omalla koneella.
• ovat olleet hyödyllisiä vaikka itselläni onkin oma kone. saa räveltää ohjatusti.
• Oma kone löytyy joten siinä toinen syy että olen käynyt vain puolissa ohjauksista. Toinen syy on se että en saanut varattua itselleni hyvää pääteohjausaikaa. Kysymyksestä päätellen paremmillakin ajoilla löytyisi nyt tilaa.
• Mulla on oma kone ja en ole käynyt ohjauksilla. Tosin ehkä pitäisi. Pikanäppäimet eivät ole hirveän hyvin hallussa. Ehkäpä tietokoneeni onkin hyödytön kun hiiri hajoaa.. se on sitä nykyajan Windows -sukupolvea.

Elektroninen "sodankäynti"

Onko kurssin sähköinen viestintä toiminut tyydyttävällä tavalla?

• Mainiosti! En tosin tiedä olisinko enää kurssilla mukana, jos ei olisi verkkoyhteyttä kotona...
• Tuo luentojen edistymisen postittaminen on oikein erinomainen homma. Sitä pitäis harrastaa ehdottomasti laitoksen kaikilla luennoilla.
• Hyvin on toiminut, ilmeisesti palautettakin on tullut. Keskinaista neuvonpitoa ei juurikaan ole ollut, harjoitustöiden tms. suhteen. Mutta ehkäpä siihen ei ole ollut tarvetta.
• OK!
• vähintäänkin tyydyttävästi (++++) !
• Kyllä. Pitäkää yllä.
• Ei huomauttamista. Tämä nyt ei ole kurssikohtaista, mutta ehkä jonkin verran on ajoittain ollut epäselvää, kuinka paljon mikäkin laitoksen kurssi käyttää www:tä. Avoimessahan se on kutakuinkin päämedia ja siellä on kaikki tarpeellinen tieto. Lappalaisen ohjelmointikurssiakaan ei tästä voi moittia, en vain hoksannut käydä kaikkea sieltä etsimässä.
• Vilkkaimmin kaikista kursseista, joilla tähän mennessä olen osallistunut. Olen tietotekniikan. -97 eli tuore :)
• Kyllä! (x3)
• E-maili tuntuu pelaavan, www-sivuja en ole katsonut sitten kurssin alun.
• Erittäin hyvin. Kunpa kaikki muutkin hoitaisivat hommansa oppilailleen päin samoin.
• on
• Kyllähän niitä maileja on vähän väliin tullut :)
• Kyllä, info toimii...
• Hiljaista on ollut, mutta se ei ole sinun vika! Ehdottomasti hyvä ajatus, postilista meinaan!

Muuta

Muuta sanottavaa tästä kurssista tai muista matematiikan laitoksen järjestämistä kursseista?

• Tietotekniikkaan liittyvien kurssien perusongelma: opiskelijoiden erilaisten pohjatietojen vuoksi kurssilla aloitetaan matalalta ja on hankala havaita milloin pitäisi alkaa kiinnostumaan (eli aletaan käsittelemään itselle uusia asioita).
• Vuokraako joku aikaa, että sais käytyä ne kaikki nyt heti...
• Yleisesti ottaen ole tyytyväinen kokonaisuuteen. Uskon, että työtä tekemällä tämäkin tyttö oppii oliot sun muut ötökät. Toivottavasti muut(kin) ymmärtävät sen, että oppimassa tässä ollaan - kaikki ei ole kaikille itsestäänselvyyksiä ja virheitäkin on lupa tehdä. Niistä oppii usein muutkin kuin itse virheen tekijä.
• Kurssien kotisivuja mahdollisuuksien mukaan muihinkin aineisiin!!! Tälläinen tietotekniikan kurssien postituslista-systeemi on TOSI hyvä! Siina saa kaikki samalla kertaa vastaukset kysymyksiin ja tiedotus pelaa loistavasti, vaikkei kaikille luennoille paasisikaan!
• Vaikka minua jo kolme vuotta sitten peloteltiin armottomuudestasi et ole syyllistynyt pilkun viilaukseen.Hyvin positiivinen fiilis on tullut ja kyllä hyvän ohjelman luominen vaatii tinkimättömyyttä.
• Liikaa päällekkäisyyksiä. Luennoitsijat eivät tiedä mitä muut tekevät. Menkää useammin porukalla kahveelle ja pullalle, teidän kahvihuone on melkein aina tyhjillään!
• Erinomaisia luentoja.Varsinkin esitykset pointtereista (ti 3.2) ja muu ajatuksia herättävä puheen virta. Ajatukseni lähtivät liikkeelle, kun luennoitsija (VL) mainitsi useampaan kertaan oman eriävän mielipiteensä kielen tekijän ja omien käsitystensä välillä. Ymmärrän murheen puolin ja toisin, pääasia lienee, että VL sai ainakin yhden kuuntelijan ajattelemaan kielen rakennetta,sekä pointtereita ym. Jatka samaan malliin!
• Lisäksi mielestäni yksi kurssin parhaista puolista on ohjelmien reaaliaikainen tekeminen näytöllä, sekä laajat(siltä kuulostaa) tiedot kielen rakenteesta ja komennoista mitä C-kieli sisältää. Lisäksi käytännön esimerkit ja suositukset ohjelmointityyleistä, kuten myös ohjelmien rakenteesta ovat erinomaisia (sekä kirjassa että luennolla). Kiitoksia ainakin tähän asti pidetystä opetuksesta.
• Se mitä olen kuullut laitoksen ulkopuolelta kritisoitavan on, että kurssit ja luennot ovat massaluentoja, jotka passivoivat kuulijoita. Lisäksi ohjaus on vain tietyissä asioissa olemassa (mielestäni kuitenkin kaikesta voi kysyä tämä on vain kuulopuhetta).
• Minun näkemykseni on, että matematiikan laitoksella opetellaan uusia ajattelumalleja ja sisäistetään kieliä, jotka eivät ole tavallisen puhekielen kaltaisia, vaan perustuvat pikemminkin symboliseen ja käsitteelliseen ajatteluun.
• Uudenlaista ajattelutapaa (kuten ohjelmoijan näkökulmaa) ei voi oppia kuin puurtamalla, eikä puurtamiseen tarvita ohjausta KUIN ongelmakohdissa. Kuitenkin luentomonisteesi etc. ovat niin hyvin kasattuja, että ratkaisun johonkin triviaaliin ongelmaan (joita tässä alussa ihmisille tulee eteen) löytää helposti yhdestä tai jopa useammasta lähteestä (listaukset, demot, luentomoniste JA se C++ kirja, jota seuraa).
• Jatka samaan malliin ja tee toinen kysely jossain 2/3 vaiheessa, jotta näen onko mielipiteeni muuttuneet :)
• Pikkuisen aikaa enemmän demojen suunnitteluun kiitos. Monesti kysymyksen suomenkielisten kompuroiden tutkimiseen menee enemmän aikaa kuin algoritmin keksimiseen ja koodaamiseen!!! Eli kysymykset eivät aina ole mielekkäitä, miten olisi ennen tehtävien julkaisua pieni betatestaus eli APINATESTI.
• Ihan OK, ehkä vähän voisi ottaa huomioon, että kurssille voivat osallistua myös muut kuin matikanlaitoksen oppilaat. Esim.välikoe/loppukoe käytäntö oli itselleni ihan outo juttu ensimmäisellä matikanlaitoksen järjestämällä kurssilla.
• Elektronista viestintää vain lisää kaikkien muidenkin kurssien osalta, myös matikan kurssit huom! Ihanne tilanne minulle olisi sellainen, että opiskelu olisi mahdollisimman vähän ajasta ja paikasta riippuvaista.
• Ohjelmointi on "kivaa". jos m(in)usta ei tulisi isona fyysikkoa ( || el.maist.) olisi tiet.tekn. ihan reaalinen vaihtoehto.
• talla kurssilla on asiaa paljon mikä tekee siitä toisaalta raskaan, toisaalta äärettömän mielenkiintoisen. luennoija on inhimillinen joka suhteessa. siitä kiitokset.
• Everything is christal clear!
• Toimiva kokonaisuus tähän asti... kunhan vain jaksaisi tehdä aikataulun mukaan ettei pisteitä alkaisi rapisemaan kovin usein...
• Ei kritiikkiä tästä kurssista. Mutta monesti olen tullut ajatelleeksi, että miksi meillä ei ole omaa tietotekniikan laitosta. Tuntuu turhalta lukea kaikki samat matikan kurssit, mitä lukevat matikan pääaineopiskelijat. Eli olisi todella hyvä, jos olisi tietotekniikan lukijoille räätälöity matikka-paketti. Tai vaihtoehtoisesti oma laitos, joka järjestäisi kaiken TT:n opetuksen. Miksi näin ei ole?
• Kuten yhdessä mailissasi luki, tuosta matematiikasta niin siitähän olisi parannusehdotuksia vaikka kuinka eli mielestäni kaikissa Mat-luon. tdk aineissa saisi olla ainakin opettajaksi opiskeleville räätälöity opetusohjelma, nyt esim matikassa joutuu opettelemaan AIVAN liikaa sellaista asiaa, jota ei tule koskaan tarvitsemaan kun opettaa lukiossa tai yläasteella tai keskiasteen oppilaitoksissa matikkaa. Sama pätee tietyiltä osin muihinkin aineisiin, mutta matikassa asia kärjistyy, eli jos vaikutusmahdollisuuksia on niin tuohon pitäisi puuttua ensimmäisenä opetusta suunniteltaessa. JA TÄMÄ ÄSKEINEN ON MONEN MONEN HENKILÖN MIELIPIDE(kaikki he ovat aikomassa opettajaksi)
• kun ne muut kurssit on melko vähissä niin eipä ole kommentoitavaa.

2. kysely

Siis kertokaa vapaamuotoisesti minulle mielipiteitänne kurssista, käytetyistä kielistä' C/C++ (+"Savo" :-), tyotavoista ja völineistä. tästä kurssista ja muista joilla olette käyneet.

• C/C++ lienee ainut järkevä vaihtoehto...? Sawoa ei saa unohtaa! ;)
• Olin itse käynyt ainoastaan JTT 95 ennen ohjelmointia ja pelkäsin ett ohjelmoinnin uudet tuulet ovat ajaneet pohjatietojeni ohitse. Onneksi nain ei käynyt, vaan asiat kerrattiin hyvin ja ne palautettiin mieleen hyvin. Kun muisti alkoi palautua, havaitsin kyllä pieniä eroja sinun ja Männikön tavassa esittää asiat ja perustella esim. syitä miksi käytetään mitäkin funktiota jne.. , mutta ehkä se on korjattu johdatus ohjelmointiin-kursseilla, joilla satsataan kokonaan ohjelmointiin. Kurssien erottaminen näin on muuten todella hyvä juttu.
• Videotykin ja netscapen käyttö on erinomainen tapa esittää asiat, mutta varsinkin editorin käyttöä oli kieltämättä joskus hankala seurata, kun leikkaa-liimaa ja pikanäppäimet oli sinulla niin kovassa käytössä. Mutta paremmin se näin käy kun kalvolta....
• Luentorunko (siis se joka tuli iikoittain maililla) olisi hyv' suunnitella ja jakaa heti kurssin alussa, niin innokkaimmat voisivat tutustua asioihin etukäteen ja laiskimmat lintsata jos on tuttua asiaa.
• Lisaksi minusta tuntuu, että tehokas tapa saada ohjelmointi menemään jakeluun olisi sellainen vaihtoehtoisten toteutustapojen tuumailu. Eli ehkä aina ei välttämättä ole syytä ensimmaisen tyrmata "iffittelya", vaan pohtia sitä miten koodista saadaan tehokkaampaa ja miksi se on tarpeen. Eli ehkä aina ensimmaisen ohjelmatoteutuksen ei tarvitsisi olla "hieno".
• Joo... Kurssi on ollut oikein positiivinen kokemus kaikin puolin. Likikään kaikilla luennoilla en ole ollut paikalla ja siksi olen pitänyt ERITTÄIN hyvänä ratkaisuna sitä, että edes yrität kertoa sähköpostilla, että mitäs tällä viikolla osapuilleen tapahtuu. Se helpottaa omaa ajankäytön suunnittelemista huomattavasti. Silloin ei todellakaan vahingossa käy sillä tavalla, että jää pois luennolta, jolla käsitellään jotain, minkä haluaa kuulla.
• Kielistä ei sen kummemmin kommentoitavaa. C++ on ihan asiansa ajava valinta. Pascal saattaisi hyvinkin olla parempi vaihtoehto, onhan se sentään alunperin ohjelmoinnin harjoittelemiseen luotu kieli. C++:n kanssa ainakin saa jonkin verran ohjelmoinutkin kunnon traumat kaikista mahdollisista sudenkuopista, mitä ohjelmointikielissä voi olla. Pienestä vainoharhaisuudesta ei varmaankaan ole ammattikooodaajalle mitään haittaa... ;)
• Luennot oli hyviä, siis mielenkiinto pysyi yllä ja asiat selitettiin ymmärrettävästi, mutta varsinkin aluksi oli vaikeata ymmärtää mitä demotehtävissä haluttiin. Kertaustakin olisi voinut harjoittaa enemmän
• Markku oli vähän liian "nero" ohjaajaksi, tuntui ettei se ole koskaan tehnyt "tyhmiä kysymyksiä" eikä siis osannut vastata niihin maallikkokielellä. Niina pääteohjauksista ja Mikko harjoitustyön valvojana saavat sen sijaan plussaa. Oliot olivat se joka sai pään sekaisin joten ei sitä johdatus ohjelmointiin-kurssille. Johd. ohj. on kerrassan hyvä sellaisenaan. Harjoitustyö oli vaikea juuri moisten otusten vuoksi (kiitos listauksista). Tykkäsin ihan tehdä C++:lla, mutta niihin bildereihin olisi kyllä ollut kiva tutustua enemmänkin. Vaikka helpompi harjoitustyö ja tilalle sitten enemmän bildereistä. Nämä olivat "täydellisen maallikon" kommentit (ei siis aimpaa kokemusta ohjeloinnista tms.), mutta toivottavasti kelpasivat.
• luennot koin melko puuduttavina, koska oli vaikea pysyä mukana jatkuvasti välähtelevän tietokoneruudun vauhdissa. sille ei voi varmaan tehdä kuitenkaan juuri mitään, koska toisen näpertelyä tietokoneella on yleensäkin hankala seurata. pääteohjauksissa olisi saanut olla enemmän uutta asiaa. juuri johdatus ohjelmointiin -kurssin käyneenä tuntui turhauttavalta kerrata ohjelmoinnin perus-perus-perus-alkeita "hello world" -stä alkaen.
• harjoitustyön ohjausta olisin kaivannut enemmän. sitä varten järjestettävät pääteohjaukset, joita joskus on ilmeisesti ollut, kuulostivat upeilta. etenkin 5. vaiheeseen enemmän ohjausta!! Suurin ongelma projektin tekemisen lisäksi oli oivaltaa, mistä lähdetään liikkeelle, mitä alan kirjoittaa ja miten käytännössä esim. Luokkiden välinen tiedonsiirto tapahtuu. siihenastinen käsitys itse ohjelmoiduista ohjelmista oli yhden ruudun kokoinen koodipätkä, jossa kopioidaan kokonaislukutaulukko toiseen tms.
• Mielestäni on ihan hyvä, että ei käytetä suoraan mitään graafista työkalua, koska se on niin erilainen ohjelmointimaailma kuin vanha kunnon merkkipohjainen.
• Johdatus ohjelmointiin kurssiin verrattuna Ohjelmointi teettää huomattavasti enemmän töitä, joten joko Johdatuskurssin työmäärää pitäisi lisätä tai vähän vähentää Ohjelmointikurssin työmäärää. Ainakin minulle Johdatus ohjelmointiin kurssi oli tosi helppo, vaikka en ollut ohjelmoinut lukion 2. luokan jälkeen (eli noin 3 vuoteen) lainkaan ja yläasteella ja lukiossa ohjelmointi oli käytännössä vain sitä, että kirjoitettiin editoriin paperilta jokin valmis ohjelma. Joten Johdatus ohjelmointtin kurssi on ehkä vähän liian "löysä" ja Ohjelmointi-kurssi heti sen perään on melkoinen kulttuuri-shokki.

Haluaisitteko heti alusta saakka käyttää jotakin esim. Windows-vekotinta (kuten pääteohjauksessa kokeiltiin Delphi/C++ Builder) vaiko on tekstipohjaisen ohjelman tekemisessä edelleen mieltä.

• Tietysti perusasiat on hyvä opetella ilman hienouksia, mutta ehkä se voitaisiin tehdä jo Johdatuskursseilla ja lyhyesti Ohjelmointi-kurssin alussa. Sitten voisi pikkuhiljaa siirtyä näihin vekottimiin, kun kerran niitä nykyään käytetään. Ilmeisesti ongelmaksi tulee se että opiskelijoilta loppuu resurssit tehdä demoja kotona ja laitoksen koneet on aina täynnä(??). Varsinkin sivuaineopiskelijoille-jotka eivät muuten tarvitse kolmesatasta Pentiumia - tästä saattaa koitua murheita.
• Ei tekstipohjaisessa mieltä ole, mutta kurssin käytyäni olen sitä mieltä, että EHDOTTOMASTI opeteltava kielen perusteet ensin!
• Oma täysin subjektiivinen mielipide on: EI!
• graafista ohjelmointia saisi olla enemmän, mutta itse kurssi on minusta hyvä pohjautua tekstipohjaiseen ympäristöön. yksi kiehtovimmista asioista koko kurssilla oli juuri päästä sisälle ohjelmointityyppiseen ajattelutapaan, kielen logiikkaan ja voida tehdä jotain todella juuresta lähtien. valmiiden työkalujen käyttöä harjoitellaan kyllä jo mikrotietokoneiden ohjelmistot -kurssilla. jos ohjelmointikurssikin toteutettaisiin graafisena, jäisi ohjelmoinnista hyvin vajavainen käsitys.
• ei missään tapauksessa. ainakin minusta on ollut hyödyllistä opetella raakaa komentoriviohjelmointia. talla tavalla tulee esille piirteitä, joita ei välttämättä muuten huomaisi. syksyn kurssia voisi kyllä laajentaa käsittelemään otuksia, jolloin keväällä voisi edetä hieman syvemmälle.
• Mielestäni aika, joka käytettiin kurssin alussa samoihin asioihin joita oli juuri ollut kurssilla johd. Ohjelmointiin olisi voitu käyttää kurssin lopussa vaikkapa c++ Builderin opiskeluun. Nyt tästä Builderista näki vain ikään kuin pinta riipaisun. Muutenkin jos kurssin esivaatimukset ovat Johd. Ohjelm. kurssi, voitaisiin mielestäni melkeimpä heti lahtea uuden asian pariin, ilman suurempaa kertausta.
• Muuten nain aloittelevana "guruna" luulen että tekstipohjaisella ohjelmoinnilla sain kellä paremman kuvan ohjelmoinnista. Tuntuisi tyhmältä
• lahtea opettelemaan jonkun hienon Builderin käyttöä, jos ei ole pahemmin hajua mitä on tekemässä. Totta on kyllä, että hienot ohjelmat ja ohjelmien näyttävyys toisivat mielekkyytta opetteluun, mutta kyllä minä kuitenkin sailyttaisin kurssin ennallaan.

Pitäisikö Johdatus ohjelmointiin kurssilla mennä jo olioihin saakka vaiko käsitellä vielä vähemmän asiaa kuin nyt?

• Sellainen pikakatsaus olio-ohjelmointiin yleisellä tasolla olisi varmaan paikallaan. Sellainen laiva/lentokone-taso olisi kenties hyvä...
• Kyllä (johdatuskurssilla pitäisi käsitellä olioita). Ei missään nimessä (käsitellä vielä vähemmän). Muutenkin johdatus kurssilla puhuttiin vähän eri tavalla. Minun mielestä olisi hyvä opettaa alusta pitäen OIKEAA ohjelmointia vähän kerrassaan. Turhauttaa opetella asiat ensin jotenkin, ja sitten todeta, että ei se niin ollutkaan. Esim taulukot / C:n stringit olisi voitu heti todeta vain pointtereiksi. Ja parametrin välitysmekanismi jäi vähän ontuvalle pohjalle. Jne jne. Nämä siis johdatus kurssilta. Olisiko hyvä että kurssit olisivat vain ohjelmointi 1 ja 2?
• Johdatuskurssilla ei oikeastaan varmaan tarvitsisi juurikaan olio-ohjelmointia käsitellä. Esim. tiedostojen ja virtojen käyttäytymisestä voisi olla tarinaa kyllä enemmänkin.
• johdatus ohjelmointiin on hyvä tällaisena. olioiden käsittely olisi liikaa täysin kokemattomille. osoittimia sen sijaan voisi ottaa jo hiukan esille, että ne loksahtaisivat nopeammin ohjelmointikurssilla.
• Kyllä mielestäni Johd. kurssin vaatimustasoa voisi hieman nostaa esim. olioilla, niin saataisiin tasattua hieman naiden kahden kurssin tasoa ja tyomaaraa.
• Muuten kurssi oli mielestäni varsin onnistunut. Lukuunottamatta kurssin vaatimaa julmettua tyomaaraa. Riittiköhän edes tuo sinun alussa peloittelemasi 15.5 tuntia/vko. Tosin täytyy myöntää että tehty tyomaara on varmaan ollut suoraan verrannollinen opitun määrään :-)
• Kiitos kurssista! Tässä kyselyyn pari ehdotusta, jotka ovat puhtaasti omia mielipiteitä ja pelkästään yleisen hyodyn (ei arvostelun) vuoksi sanottu: Ensin toive graafisten käyttöliittymien ohjelmointi -kurssista: olisin erityisen motivoitunut jos ainakin kurssin harjoitustyön voisi suorittaa Java Builderia käyttäen. Tietääkseni kun ml-tdk:ssa (jos se sellaisena säilyy) ei Java-kursseja vielä ole...
• Ainakin minusta Johdatus ohjelmointiin - kurssi oli turhan helppo sille lukuisalle joukolle tietotekniikan pääaineopiskelijoita, joilla on jo ennestään ohjelmointikokemusta. Itse en ollut syksyllä kovinkaan perehtynyt ohjelmointiin, mutta silti kyllästyin kurssiin kolmen viikon jälkeen ja tentin kurssin tammikuussa (virheettomasti). Syksyn käytin sitten fortran-kurssilla ja matematiikkaa opiskellen. Eli jos resursseja (rahoitusta) riittää, niin voisi olla toinenkin kurssi kokeneemmille ohjelmoijille olemassa. Kuitenkin syksyn kurssi oli aloittelijoille varmasti kyllä erinomainen. Ja aikaa myoten ohjelmointi-kurssi kannattanee kai muuttaa Windows-ohjelmoinniksi, mutta kyllä se minusta meni vielä ihan hyvin nain merkkipohjaisena ja varmaan on hyvä samanlaisena myös ensi vuonna.

Vastauksia mielipiteisiin (VL)

- "oikeasti" tekstipohjaisia sovelluksia ei juurikaan enää tehdä

• Ei ehkä PuuCeelle, mutta...
• Moniko tekee jollain kurssilla harjoitustyön, jota oikeasta joku joskus jossain käyttää tai tarvitsee?
• niin niin, mutta eihän kukaan integroikaan kasin.. perusteet on opittava pohjamutien kautta

+ tyokalut helppoja käyttää

• Totta.
• Tämä on erittäin tärkeä asia, koska tuolla kurssilla ei olla opettelemassa kaiken maailman vipperöiden ja viheltimien tekniikkaa, vaan ohjelmoinnin työskentelyperiaatteita. (tai ainakin näin olen asian käsittänyt)

+ standardius

• Hahaa...miten lienee Stringin (stringin...) laita... ;)
• Joo... ainakin melkein. Paljon paremmin kuitenkin varmaan, kuin graafisissa ympäristöissä.

+ pääpaino voidaan antaa ohjelmoinnille

• -Sitä kai siellä ollaan opiskelemassakin... vai?

- graafisissa vekottimissa huomio kiinnittyisi liikaa tyokaluihin ja itse ohjelmointiongelmat jäisivät huomiotta (vrt. monen vaikeudet pelkästään projektin tekemisessä).

• Totta. Mitäs ongelmia siinä(projektin tekemisessä) on?
• Silloin kurssissa pitäisi olla oikeastaan selkeästi oma jaksonsa tai vaikka oma kurssi työvälineestä.

- eo-standardia

• Ei välttämättä niin katastrofaalinen puute. Tosin on aika huono seikka, jos joku aloittaa ohjelmointinsa käytännössä liki kokonaan jonkin työkalun kirjastoilla, joita ei sitten ole missään muualla.

+ motivoisi paremmin

Tiiä häntä... ehkä näinkin.

? nykyaikaiset tyokalut, olioajattelu ja sen hyodyt paremmin esille

• No tämä se oikeastaan on yksi suurimmista eduista. Ei olioajattelun motivointi onnistu kovinkaan hyvin, jos joutuu itse kirjoittamaan kaiken koodin.