Ohjelmointi (TIE120)
Vesa Lappalainen
Kevät 1999

Kyselykäytäntö

Kuvään 1999 ohjelmointikurssilla pidettiin kaksi kurssikyselyä. Kurssin luennoija (Vesa Lappalainen) lähetti kurssin sähköpostilistalle sähköpostia. Tässä raportissa on koottu vain loppukyselyn tulokset. Kyselyssä kysyttiin myös, saako vastauksia näyttää yleisesti muille. Tämän vuoksi tästä raportista puuttuu noin 10% vastauksista.

Vastaukset

Seuraavien otsikoiden alle on koottu kurssilaisten vastaukset. Jos kysymys on ollut pidempi, on se kirjoitettu otsikon alle kursiivilla.

Miten toimi videotykin kaytto demoissa. Parempi kuin ilman vai painvastoin?

• Mielestani erittain hyva keksinto tuo videotykki. Ohjelman kirjoittaminen taululle on kyseenalaista, silla ihmisten kasiala (viittaan lahinna miehiin) on usein kovin epaselva ja vastausten korjailu on todella tuskaista.
• Videotykki tehostaa huomattavasti demotilaisuuksia, silloin itse asiaan päästään kiinni heti, eikä tarvitse taululle raapustella ohjelmakoodia. Eli säästetään huomattavasti aikaa, ja näin keretään käsitellä itse tehtävää ja mahdollisia virheitä tarkemmin.
• Videotykki oli loistava lisä demoihin: taululle kirjoittamiseen olisi kulunut mielettömästi aikaa. Välillä olisi kuitenkin hyvä tehdä jokin pienempi tehtävä taululle. Paperille tekijät pääsevät liian helpolla, vaikka eihän heitä voi rokottaa koneettomuudesta.
• Parempi kuin ilman. Havainnollistaa opiskelijain tekemiä virheitä yms.
• Toimi hienosti, ehdottomasti suositeltavaa! Jaa paljon enemman aikaa kayda tehtavia lapi kun ei tarvitse odottaa etta joku tuhertaa ohjelmaa taululle.
• Loistavaa! Upeaa! Hienoa! Vihdoinkin teknologiaa käytetään demoissa toimivasti!!
• Ilman muuta oli hyvä juttu. Pelkästään paperilta en ainakaan minä olisi kaikkea ymmärtänyt ( jos kaikkea ymmärsin muutenkaan......)
• Hyvin, parempi tykin kanssa kuin ilman.
• Videotykin kayttaminen demoissa oli erittain jarkevaa. Sen avulla oli helpompi saada selkoa (muutenkin vaikeista :) vastauksista kuin taululle tihrustelemalla.
• hyvin toimii, alussa sitä ei tarvinnut, lopussa se oli hyvä.
• Videotykin käyttö demoissa on aivan loistava idea samoin kuin vastaustenkin jakaminen: näin saa rauhassa seurata palautusta, joka toimii nyt aivan loistavana opetustilaisuutena.
• Ehdoton juttu, ei liitutaulu oikein innosta ohjelmoimaan...
• Havainnollistaa paremmin. Hyvä systeemi.
• Hyvin ja hienosti toimii. :) Ehdottomasti parempi kuin ilman.
• Tykin kaytto on tamantyylisissa demoissa oikeastaan ainoa kunnollinen tapa katsoa koodia. Kaikkihan kuitenkin tekevat demot koneella, tekevathan...?
• Selvästi parempi videotykin kanssa. Ei kulu aikaa turhaan taululle rustaamiseen. Vielä kun saataisiin liitettyä videotykkiin sellainen tietokone, että saataisiin enempi opiskelijoiden demovastauksia käsiteltäviksi;-)
• hyva koska silloin voi testata omia tekeleita paremmin koneella kaikkien nahden ja silloin oppii tavallisista virheista paremmin kun koodi on kokonaan nakyvissa eika osaa joka on kirjoitettu taululle josta sita ei tahdo viitsia aina seurata.
• Video tykki oli hyva juttu ei papereidn kanssa leikkimisessa ole mitaan jarkea.
• Ehdottomasti parempi kuin ilman, mutta tällä kurssilla ei mielestänitoiminut kovin hyvin. Mielestäni demot kannattaisi hoitaa siten, että jokaisella olisi demot korpulla ja demonpitäjä arpoisi tekijän kullekin tehtävälle, joka sitten kopioisi korpultaan demon koneelle ja esittäisi, miten on tehtävän tehnyt.
• Videotykki toimi hyvin, parempi kuin ilman.
• Ehdottomasti parempi kuin ilman.
• Videotykki oli hyvä ratkaisu ainakin minulle joka tuijottaa paljon mieluummin "näyttöä" kuin jotain kalvoa tai tuhruista liituräpellystä. Varsinkin kun itsellä ei ole paras näkö/käsiala.
• Ehdottomasti parempi. Pelkän listauksen kirjoittaminen taululle ei havainnollista läheskään yhtä hyvin.
• Ehdottomasti hyvä asia. Ei tule käsialasta johtuvia epäselvyyksiä.
• Videotykin käyttö oli huomattavasti parempi juttu kuin liiduilla taulullekirjoittelu. Tiistain klo 10.00 demoryhmä olisi voinut olla hieman pienempi / aikaa enemmän / asiaa vähemmän, koska aika tuntui aina luppuvan kesken.
• Hyvin toimi! Kannatan ehdottomasti tykin käyttöä jatkossakin. Nykyisessä tavassa voi demojen pitäjä näyttää erilaisia tapoja eri ongelmien ratkaisemiseen kohtuullisessa ajassa... eikä varsinkaan ole mitään kalvosulkeisia!
• Toimi oikein erinomaisesti. Toisessa jarkevassa vaihtoehdossa eli piirtoheittimessa on se vika, etta silloin ei nahda opiskelijoiden versioita, niita kun ei kukaan kuitenkaan viitsi kayda kalvolle monistamassa. Ainoa ongelma tassa on se, etta mallivastaukset jaavat usein lukematta. Niin, ja vielä sekin hyvä puoli löytyy, että vastauksia on paljon helpompi lukea kaantajan ikkunasta, jossa on eri asiat eri vareilla. Eli jos on epaselvaa mikä kuuluu kieleen ja mikä on itse keksittya, niin ei tule sen suhteen ongelmia.
• Hyvä homma (heti kun saatiin)
• Muuten ihan ok, mutta joutuu istumaan etupenkkiin jos aikoo nähdä jotain.
• Parempi tykillä kuin ilman, vaikka kuva onkin aika suttuinen. Kyllähän oikea ympäristö on aina parempi kuin pelkkä piirtoheitin(?).
• Toimi ihan hyvin. Ei ongelmaa
• Toimii todella hyvin. Säästyy aikaa ja paperia eikä tarvitse yrittää saada muiden käsialasta selvää.
• Tykki on ehdoton seka demoissa etta luonnolla !!!
• Toimi mielestani ihan hyvin, ei tarvinnut sotkea liiduilla, ja naki miten ohjelma oikeasti toimii. Varmasti opettavaisempaa näin, kuin että olisit taululle liidulla korjaillut koodia.
• Ehdottomasti parempi videotykin kanssa. Näkee ohjelmat ajossakin ja tehtävät on nopeampi käsitellä.
• Hyvin. Helpompi koneella kirjoitettua on katsoa seinältä kuin taululle käsin kirjoitettua.
• Systeemi toimii erinomaisesti. Vastauksien esittäminen on paljon selvempää, kun ne on tehty koneella. Näin säästyy aikaakin.
• Videotykki on mainio peli kunhan koodit pysyy ymmärrettävän pituisina. Eli selviä esimerkkejä!
• Videotykin käyttö oli hyvä idea ja toimi. Mukavaa kun ei tarvinnut aina tulostaa kaikkia demotehtäviä.
• Ehdottomasti hyvä. Näkee suoraan pienten muutosten ja lisäysten vaikutuksen havainnollisesti.
• Videotykki oli erittäin hyödyllinen ja se olisi voinut olla käytössä alusta asti. Sen avulla jäi enemmän aikaa itse tehtävien tarkistukseen ja syntaksikohtien esittelyyn. Myös ohjelmien toimivuus oli helppo todeta näin.

Kannattaako pitaa "pieniä" demoryhmia?

Kannattaako pitaa "pienia" demoryhmia? Ainakaan omissa ryhmissani ei ole syntynyt valtavaa keskustelua. Mielestani avoin keskustelu on ainoa kunnon syy pienien (ja kalliiden) ryhmien pitamiseen. Vai onnistuisiko demot, jos vastaukset katsottaisiin vain yhdessa isossa demoryhmassa (kuten nyt tulee demo13)? Talloin saastynytta rahaa vois kayttaa vahan enemman henkilokohtaiseen ohjaukseen. Voisi olla esim. helppojen demojen tasoisia paateohjusryhmia, joissa hiottaisiin perustaitoja ja ratkaisut tehtaisiin ns. yksinkertaisesti.

Ison demoryhma etuna olisi se, etta asiat kasiteltaisiin kaikille samalla tavalla. Nyt kun demoja pitaa useat eri henkilot, on luonnollista ettei muut aina saa kerrottua tehtavista sita osaa, jonka luennoitsija on halunnut sinne piilottaa kurssia tukemaan. Ja on luonnollista, etteivat tuntiopettajat voi olla olio-ohjelmoinnissa ja siihen liittyvissa pulmissa samalla tasolla kuin asioiden kanssa pitemman aikaa harrastanut (vaikka luennoitsijallakin on aukkoja sivistyksessa :-). Toisaalta joku toinen voi antaa erilaisen nakovinkkelin asiaan. Kertokaa mielipiteita! Erityisesti ne, jotka ovat olleet usean eri demonpitajan ryhmissa.

• Pienissa demoryhmissa on kylla puolensa, silla joutuuhan niissa vakisinkin osallistumaan. Mutta ehka oppimisen ja kurssin suorittamisen kannalta voitaisiin vaikka harjoitustyossa antaa ohjausta huomattavasti enemman. Ja kylla naita yksinkertaisia ratkaisumalleja olisi hyva takoa paahan enemman kuin nyt. Ainakin minusta varsinaiset demot (tai ainakin niiden ratkaisut) ovat varsin konstikkaita. Ajatus jotenkin hukkuu sinne yksityiskohtiin. Toisaalta ymmarran kylla, etta neroillekin pitaa olla jotain purtavaa...
• No mielestäni nykyiset demoryhmät ovat sopivan kokoisia. Kyllä niissä oppii jos haluaa oppia jotain, ainahan voi kysyä demon pitäjältä jos jotain jäi epäselväksi.
• Demoryhmät voisivat olla pienten ja suurten välimuotoja, eli nykyiset ovat liian pieniä, mutta kaikki yhdessä on jo liian suuri. Pienissä ryhmissä tehtävät katsotaan aina samoilta henkilöiltä, eikä se minusta ole kovin tasapuolista. Isommissa ryhmissä olisi vähän enemmän valinnanvaraa, kenen tehtävää tarkastellaan. Toisaalta runsas ryhmien määrä on hyvä: lukujärjestyksessä ei paljon ollut valinnanvaraa demoryhmälle!
• Kyllä isotkin demoryhmät käy, varsinkin jos ne pidetään "normaalissa" luokassa. Oppimisen kannalta pääteohjausryhmät on mielestäni huomattavasti parempia. Ei sittä oikein katsomalla opi ja unohtaakin sitten samantien kaikki. Minä ainakin saatan jotain oppia jos itse teen, ehkä jopa muistankin jonkin ajan kuluttua jotain.
• Ei, lisäpääteohjaukset on parempia. Pienet demoryhmät eivät toimi mielestäni sen paremmin kuin suuretkaan, tietysti todennäköisyys, että joku selviää valerasteilla on suurempi isossa ryhmässä...
• Itse asiassa aika loistava idea. Oma demo-ohjaajani kylla selitti todella hyvin tehtavat (Niina) mutta ainakin omalta kohdaltani olisi mielekkaampaa juuri tuo systeemi etta jaisi todella aikaa paateohjauksiin, jossa kaydaan helpompia tehtavia lapi.
• Huono mennä sanomaan noista "suurten" ja "pienien" demoryhmien opetuksellisesta kannattavuudesta. Omasta mielestäni pienet ovat kuitenkin parempia. Syy 1) joutuu/pääsee useimmin taululle/"koneelle". Syy 2) Keskustelu ON vapaampaa, kuin suurissa, joitan nolostuttavissa ryhmissä. Syy 3) Myöskin valinnanvara demoryhmäksi on "sopiva", etenkin kun niissä demoissa oli aina pakko olla, olisi siinä sitten hemmetin kiva valita semmoisista muutamasta demoajasta (jos vain pari isoa ryhmää), joista ei sattuisi olemaan kuin huonosti sopivia ja vielä huonommin sopivia demoaikoja!
• Kyllä kannattaa. Tietenkin meidän opiskelijoiden pitäisi olla aktiivisempia, mutta luonnollisesti isoissa ryhmissä kysymysten tekokynnys nousee edelleen. Mites sitten ne oppilaat aktivoidaan, se onkin jo vaikea kysymys.
• Kyllä asiat voitaisiin käydä läpi suuremmissakin ryhmissä, varsinkin, säästyneitä aikaa ja rahaa käytettäisiin tosiaan päteohjauksien pitämiseen niitä, kun olisi saanut olla enemmänkin. Jotain pienryhmä ohjausta olisi joka tapauksessa hyvä olla ainakin melkein joka viikko, niin ei tarvitsisi aina käydä varaamassa tapaamisaikaa, jos on jotain kysyttävää, eikä kehtaa luentotauolla kysyä
• Demoryhmien kannattaisi olla suurempia, jos siten voitaisiin pitaa useampia paateohjauksia. demoissa saa kylla kyseltya neuvoa, vaikka porukkaa olisi paikalla enemmankin, mutta ohjauksissa henkilokohtainen apu on kaiken a ja o....
• Mitä pienempi demoryhmä, sen parempi. Mahdollisuuksien mukaan tietenkin järjestely tapahtuu aina.
• Kyllä melkein isommat on parempia, en kyllä osaa sanoa mikä olisi tehokkainta...
• Mielestäni demojen käsittely onnistuisi myös ihan hyvin ja varmasti ihan toimivasti myös isossa ryhmässä(esim. tällä kurssilla joko yksi tai kaksi ryhmää).
• Ohjaukset ois fiksumpia eli isot demoryhmät ja enemmän pääteohjauksia
• Pienet demoryhmät ovat kyllä ihan käytännöllisiä, mutta kyllä homman sais tehtyä isommissakin ryhmissä. Monet kurssilla olleet (ainakin tuntui siltä) osasivat hyvin c++:n perusteet, joten tämän säästyneen rahan voisi ihan hyvin törsätä henkilökohtaiseen auttamiseen niille, jotka eivät heti ymmärrä luennolla esiteltyjä tai demoissa olleita asioita.
• Pienet demorymät puoltavat paikkaansa kylläkin siinä, että niissä saa henkilökohtaisempaa opetusta. Huonona puolena on kuitenkin se, että kaikki 200 opiskelijaa ei mahdu siihen samaan klo 12.00 ryhmään :)
• nykyiset ryhmät on mielestäni ihan ok.
• Ei tartte pieniä ryhmiä. Isossa voi seurata jos (ja kun) kiinnostaa, pienessä on se hyvä puoli, että niittenkin on pakko olla mukana ketä ei niinkään välttämättä kiinnosta, mutta sehän ei mitenkään ole kurssin tavoite, vai..? Eli massaopetusta vaan. Ja pääteohjaukset on hyviä.
• Mielestäni demot pitäisi olla pienryhmä opetusta...eikä koko kurssille, yhteisiä. vaikken demoissa käynytkään kovin usein(kerran tai pari)
• Meidankaan ryhmassa ei juuri keskustelua syntynyt, korkeintaan joskus jalkeenpain joku kavi kysymassa jotain. Sinallaan siis pienet ryhmat ovat vahan turhia. Toisaalta pienemmassa ryhmassa kynnys asioiden kysymiseen on myos pieni.
• Sanoisimpa että demoryhmien kokoa voisi hieman kasvattaa, mutta missään tapauksessa ei pidä mennä siihen, että pidettäisiin vain yksi suuri demoryhmä. Demoryhmässä ainakin henk.koht. tapahtui suurin osa oppimisesta ja kohtuullisen kokoisessa demoryhmässä ainakin suurin osa porukasta pysyi mukana käsiteltävässä asiassa. Luennolla kävi usein niin, että putosi kärryiltä jossain vaiheessa luentoa, eikä sitten kehdannut vaivata koko porukkaa oman keskittymisen herpaantumisen vuoksi. Pienemmät ryhmät luovat joustavuutta opetukseen. Voidaan edetä sitä mukaa demotehtävissä kun ongelmia löytyy. Eri ihmisillä on kuitenkin ongelmia eri juttujen ymmärtämisessä. Isossa ryhmässä voi ajan mittaan käydä niin, etteivät luennoitsijan hienot opetusideat ja opiskelijan oppimisongelmat enää kohtaa toisiaan (Norsunluutorniteoria). Sitäpaitsi suuressa ryhmässä eletään usein aktiivisten opiskelijoiden( lue, niiden jotka asiasta jo jotain osaavat ) ehdoilla. Ja noista pääteohjausryhmistä vielä. Ainakaan nykymuodossaan niissä ei ollut tarpeeksi porkkanaa, että niissä olisi innostunut tekemään mitään kovin monimutkaista. Jos pääteohjaukset olisi tyliin johdatus ohjelmointiin konedemot niin ehkä sitten.
• mielestani on parempi olla ainakin osa demoista pienryhmissa koska niissa paremmin tulee kysyttya tyhmia mita ei valttamatta viitsi kysya isossa luentosalissa.
• Isossa ryhmassa ei varmasti saa mitaan mielipiteita irti kuin pakottamalla.
• Mielestäni kannattaa ilman valtavaa keskusteluakin.
• Ohjelmointia oppii käytännön harjoittelulla, jolloin henkilokohtainen ohjaus on varmasti tervetullutta. Kun demot palautetaan levykkeellä, onnistuu demojen pito isommissakin ryhmissä.
• En ole ikinä ollut kurssilla, jolla syntyisi keskustelua (ainakaan valtavaa sellaista) olipa ryhmä miten pieni tahansa. Ei taida kuulua suomalaiseen luonteeseen kysyä tai kommentoida julkisesti. Joten kannatan suuria demoryhmiä ja enemmän henkilökohtaista ohjausta. Demo-ohjaukset pääteohjausten lisänä voisi olla hyvä idea. Siis demotehtävien tapaisia tehtäviä, joita jokainen tekee itsekseen (vaikka paperilla), mutta ohjaaja on läsnä, jos joku tarvitsee apua.
• Tuossa demo13 huomasi ainakin sen että korppujen antaminen voi olla hieman hankalaa. Sekä sen, ettei kukaan kuitenkaan uskalla/viitsi antaa omaa versiotaan niin suuren porukan katsottavaksi. Varsinkin kun niin suureen porukkaan voi "hukuttautua"...
• No juu. Jos keskustelua ei tule niissä, niin ei sitten varmasti isommissakaan.
• Itselleni suurin ongelma demoissa oli se, etten tunne sieltä juuri ketään, kun en ole saman laitoksen opiskelijoita. Tästä syystä se vanha kunnon ujous tuntuu vieläkin ajoittain pääsevän niskan päälle, varsinkin kun kyseessä kuitenkin oli aika uusi asia.
• Asia on varsin kaksipiippuinen juttu. Isoissa ryhmissä nurkassa haukottelevat oppilaat eivät tarvitse/joudu juuri ajattelemaan muuta kuin edellis-illan bileitä. Toisaalta taas pienryhmien demonpitäjien tietämättömyys (välillä välinpitämättömyys) käy joskus hermoille! Vaikka asiaa kysyy se saatetaan sivuuttaa tyyliin: ottakaa itse selvää jos jaksatte. Ainoa keino on kai se, että luennoitsija kävisi vielä tarkemmin läpi main-pointit demoista muiden demonpitäjien kanssa. Lisäksi demoissa voisi kiertää lappu, johon voisi kirjata kysymyksiä, joihin demonpitäjä ei ole osannut vastata, ja jotka luennoistsija lukisi ja joihin vastaisi vaikkapa luennolla tai sähköpostilla.
• Kannatan kohtuullisen kokoisia demoryhmiä (40 ehkä ). Jos käytössä on videotykki voi määrä hieman nousta, mutta se tarkoittaa myös sitä että kaikki eivät uskalla tuoda ongelmiaan julki.
• Pienet demoryhmät ovat hyviä. Luulen, että suuressa salissa kysymysten määrä pienenee nykyisestään, kun ihmiset ovat 'ujoja' eivätkä aina uskalla kysyä. Myönnän itsekin joskus syyllistyvän tähän. Kyllähän sitä mielummin kysyy vierustoverilta kuin möläyttää 200 päisessä salissa.
• En ole käynyt muissa kuin Lappalaisen demoissa ja mielestäni olen saanut asiantuntevaa ohjausta :). Jälkeen päin ajatellen olisi voinut olla hyödyllistäkin käydä jonkun muun demoissa... Pitänee tehdä niin sitten syksyllä GKO kurssilla.
• Kyllä isokin ryhma tuntui toimivan hyvin. Ainakin jos minulle tulee jokin ongelma enka loyda siihen vastausta mistaan kirjasta, niin en ainakaan demoryhmassa ryhdy siihen vastausta kyselemaan, luennoista puhumattakaan. Eli ainakin itse haluaisin enemman henkilokohtaista ohjausta, joten olisi hyva pitaa vain yhdet demot vahan samaan tapaan kuin luento, ja kayttaa saastetyt rahat paate- ja henkilokohtaisten ohjausten pitamiseen. Ongelmaksi muodostuu miten tehtavat merkataan. Kiertava lista ei ainakaan ole hyva idea, koska kun lista ehtii salin taakse, on suurin osa tehtavista jo kasitelty ja huijausta esiintyy ihan varmasti. Mahtaisiko siina olla liikaa vaivaa, jos kaikki tehdyt tehtavat pitaisi lahettaa sahkopostilla ennen demoja? 200 opiskelijaa, ehka noin 5 tehtavaa per nuppi... taitaa vaatia tarkastajalta vahan liikaa aikaa. Mutta jotain vastaavaa olisi varmaan kehitettava.
• No niin, tassahan sita kysytaan mita asken pohdin. Ei hullumpi ajatus vaihtaa papereita, mutta aika usein porukalla on tapana istua kaveriensa vieressa. Ja mitaan yhtenaisyytta ei merkkaamisen perusteisiin varmasti paase syntymaan. Voi olla, etta joillakin opiskelijoilla olisi huomattavasti enemman vieruskavereita kuin toisilla. Ja jos vierustoveri ei ole sattunut tekemaan tehtavia ja on muutenkin vahan pihalla koko asiasta, niin ei hanella silloin ole mitaan edellytyksia tarkistaa tehtavia. Mahtaisikohan onnistua, jos rekrytoitaisiin opiskelijoiden keskuudesta tehtavien tarkastajia, vahan samaan tapaan kuin 105%-systeemi. Tai vaikka yhdistettaisiin nama. Eli kurssin alussa vapaaehtoiset sitoutuisivat tekemaan kaikki tehtavat ja tarkastamaan toisten tehtavia, ja hyvityksena ei tarvitsisi menna tenttiin tai jotain vastaavaa. Pitaisi olla riittava hyvitys, etta vapaaehtoisia olisi riittavasti. Ja naita tarkastajia valvottaisiin jotenkin, jotta rima tehtavan hyvaksymiseen pysyisi sopivalla korkeudella. Menisiko jo liian pitkalle, jos pidettaisiin ennen demoja (=yksi tilaisuus, jossa ovat kaikki) naille tarkastajille jonkinlaiset ohjaukset, jossa kerrottaisiin sen kerran tehtavien vahimmaisvaatimukset. No, ehka tata ei ole mahdollista toteuttaa, mutta tulipahan vain mieleeni.
• Pienet demoryhmät eivät mielestäni toimi yhtään paremmin kuin isotkaan, ellei toiminta ole pääteohjaus-tyyppistä koneella työskentelyä.
• Oma demoryhmä, mikä oli aika pienenoloinen, arviolta 5 ihmistä/kerta, oli kenties rahojen tuhlausta, mutta mukava fiilis pienemmässä ryhmässä. Joka tapauksessa pienessä ryhmässä tulee tehtävät tehtyä kunnolla, kun tietää kuitenkin pääsevänsä esittelemään tekeleitään. Ainakin näin omalla kohdalla.
• Alkukurssista olin sitä mieltä, että pienet demoryhmät kannattaa, mutta loppujen lopuksi päädyin muiden opiskelujen takia suureen ryhmään ja siellä tuli kyllä esille aivan vastaavia asioita kuin pienessäkin. Suuret ryhmät kyllä käy mainiosti. Itse kävin joskus pari kertaa samoissa demoissa, kun asiat oli oikein vaikeita. Silloin oli kyllä hyötyä käydä kahden eri pitäjän demoissa. Sai erilaisia näkökulmia tehtävänratkaisuun.
• Kerroit tuossa äsken että monet ovat merkinneet tehtäviä liian herkästi. Mielestäni ruksimisherkkyys kasvaa demoryhmän koon kasvaessa, koska on pienempi riski jäädä kiinni. Demoryhmä, joka kattaisi kaikki kurssilaiset, on minusta aivan liian suuri. Pienet demoryhmät ovat minusta mukavampia. Ja miinuspuolena saattaa olla juuri tuo ruksiminen. Sitäpaitsi, jos on vain yksi demoryhmä, sen aika ei taatusti sopisi kaikille 200 opiskelijalle ja joutuisit luultavasti korjaamaan enemmän kirjallisesti jätettyjä demoja.
• No tama on hiukan kaksijakoinen juttu. Toisaalta opiskelijat olisivat varmasti isosta ryhmasta mielissaan, kun olisi pienempi pelko siita etta "napsahtaa" (ts. "joutuu" nayttamaan oman tehtavan). mutta mielestani se ei kuitekaan ole opettavaista. Itse olen eniten juuri oppinut siita, kun omia tehtaviani on kayty lapi demoissa. Toisaalta, ne jotka tata haluavat, voivat aina tarjota omia tehtaviaan vapaaehtoisesti. Vaikea sanoa mitaan kaiken ratkaisevaa vastausta tuohon.
• pienet demoryhmat parempia. Demoissa on jokseenkin enemman asiaa. Tahan asti luennoitjsian demot parhaita. Olen ollut kahdessa er ryhmassa ja toinen ryhma jai aika kauas siita, mita tiistaisin klo 10 kaydaan lapi. (Esim. kysyin, miksi toinen saman luokan olio paasee vapaasti kasittelemaan toisen olion yksityisia jasenia, ja vastauksen sain vasta tiistain ryhmassa(friendid :))))
• Kyllä ainakin maanantai-aamun ryhmä on ollut oikein hyvä ja toimiva (n.10 henkeä). Isoissa ryhmissä voi tulla houkutus merkata vähän heikommallekin pohdinnalle jäänyt tehtävä kun todennäköisyys "joutua kiinni" on niin pieni (vrt. ei tenttiä- ongelmat). Tosin olishan se henkilökohtainen ohjauskin tärkeää... vaikeita juttuja kun on rajallinen budjetti.
• Mutta kertoisivathan nuo ed. kysymyksessä ehdotetut "henkilökohtaiset ohjaajatkin" asiat taas omalla tavallaan jolloin se ongelma siirtyisi sinne.
• Voisi niitäkin muutama olla.
• Isot demoryhmät. Tosin kusetuksen mahdollisuudet kasvaa eksponentiaalisesti ryhmien kasvaessa. Turhaa jauhantaa välissä liikaa. Minusta demonpitäjät vetäneet muuten ihan kohtuullisen hyvin vakanssinsa.
• Nykyinen ryhmäkoko on ihan ok minun mielestäni niin ei joka kerta joudu eteen tekemään niitä tehtäviä kun kuitenkin se on aina ne samat ihmiset jotka niintä tekee.
• Itse olin VL:n demoryhmässä ja vaikka se olikin ilmeisesti isompi kuin muut ja sieltä ei pääse syömään yhtä nopeasti, olen onnellinen. Demojen pitää olla samalla tasolla luentojen kanssa ja se ei välttämättä toteudu jos demoni ei ole hommista _täysin_ perillä.
• Pienessä ryhmässä saattaa jopa uskaltaa kysyä jotakin :)
• Vähän kaksipiippuinen juttu. Toisaalta lisääntyvä henk.koht. ohjaus auttaisi varmasti, mutta liian iso demoryhmä vaikeuttaa porukan pysymistä mukana käsiteltävässä aiheessa ( ei kuule, näe, hoksaa jne. riittävästi ). Ratkaisu löytyisi kait siltä väliltä.
• Itse olin Variksen pienessä maanatain ryhmässä ja mielestäni olen oppinut tässä ryhmässä enemmän kuin mitä olisin oppinut suuressa ryhmässä. Keskustelua on tässä ryhmässä ollut mielestäni riittävästi, joten kannatan pieniä demoryhmiä jatkossa. Noin 10 henkeä pitäisi olla ehdoton maksimi.

Miten demojen merkkaaminen saataisiin vastaamaan osaamistasoa?

Miten demojen merkkaaminen saataisiin vastaamaan osaamistasoa? Nyt merkinta on tullut aika monelta selvasti liian vahalla. Toimisiko, jos paperit vaihdettaisiin vieruskaverin (tai satunnaisen opiskelijan) kanssa ja tama tarkistaisi tason ja merkitsisi ne, joissa yritys on riittavan lahella kunnollista?

• Jos demoja saa merkita ainoastaan silloin, kun ohjelma on todella oikein ja toimii kunnolla, niin silloin niita merkitaan varmasti liikaa. Mutta mielestani on opiskelijan kannalta terveellisempaa, etta yrityksestakin palkitaan. Mita jos voisi merkita puolikkaan tehtavan jonkinlaisesta yritelmasta? Kuinka kummassa vieruskaveri tietaa, mika on riittavan lahella kunnollista? Tama vieruskaverihan saattaa olla perfektionisti tai toisaalta hyvaksya tehtavan, jos se on tehty kuten hanen omansakin. Eli nimi ja tehtavanumero ovat melkein oikein. Vaikka 105%:n kaytanto on todella kannustava, kannustaa se kylla samalla juuri omien tehtaviensa yliarviointiin.
• No tuskin sitä pystyy mitenkään kontrolloimaan (helposti) mitä porukka merkkaa ja mitä on todella tehnyt. Jos demo pisteet vaikuttaisivat vähemmän kurssin loppuarvosanaan ja itse tentti enemmän, niin tällöin saataisiin minimoitua *huijareitten* hyöty. Koska tentissä ei kopioida tehtäviä kavereilta tai muualta vaan siellä niiden pitää tulla omasta päästä, ja ne täytyy yleensä myös ymmärtää! Ne jotka todella osaisivat asioita (mm. demoissa) niin heitä tuskin tämä systeemi haittaisi, sillä he osaisivat myös tentissä. Papereiden vaihtaminen on mielestäni huuhaata, ne pitäisi antaa neutraalille osapuolelle (= demon pitäjälle), joka myös todella osaisi *tarkastaa* ne, eikä satunnaiselle opiskelijalle. Tosin tuskin demon pitäjälle olisi aikaa tutkia parinkymmenen ihmisen tehtäviä, ainakaan 2h:ssa.
• Ei nyt kuitenkaan mitään papereiden vaihtamisia ja toisten arvioimisia! Mulla ainakin on omatunto, joka ei salli fuskua. Ja kyllä sellainen pitäisi olla jo muillakin tämän ikäisillä. Timo Nurmi (äidinkieli) ei edes pidä kokeita, vaan hänelle riittää että opiskelija itse arvioi osaamistaan. Kuulemma vain joku mielipidekyselykaavake kolahtaa postiluukusta ja sen palautettua on kurssi suoritettu. Muutenkin: uskotko todella että me pienet opiskelijat osaamme todella arvioida toisten tekemien tehtävien oikeellisuutta ja etsiä siitä vikoja?
• Se tietenki riippu jokaisen luonteesta miten sitä merkitsee tehtäviä tehdyiksi. Minulla on kyllä ollut ehdyt tehtävät toimivia, tai jos jotain on miettinyt ja yrittänyt kaksi päivää olen sen saattanut merkitä toimivaksi vaikka se ei sitä ole ollutkaan. Vois kai sitä toinen opiskelija toimia tuomarina...
• En usko, sillä ohjelmoinnissa on niin monta oikeaa tapaa lähestyä ongelmaa, ja jos vieruskaveri ei ole "samalla aaltopituudella", niin siinäs sitten selität, että näinkin asian voisi ajatella ja toteuttaa...
• Heittämäsi idea on mielestäni NAURETTAVA!! Ei ole opiskelijan asia tietää, mikä on TARPEEKSI hyvä YRITYS. Jos on MIETTINYT asiaa pari tuntia, muttei ole saanut asiaa eteenpäin paperilla kuin vähän, olisiko reilua, jos naapurin Esa katsoisi paperia ammattiataitoisen opettajan/luennoitsijan ottein ja ilmoittaisi "säälittävä pelle yritti irtopisteitä bhabhabha (pitäisi kuvata paskaista naurua...), hihihi, eipäs mennyt läpi!" En nähtävästi luota tarpeeksi opiskelukumppaneitteni harkitsemistasoksi, mutta pointtini on: Tekemisiemme tarkkailu/arvostelu on TEIDÄN, eli demonpitäjien huoli, ei opiskelijoiden!!!!!!! Sysää meille vielä vaikka sekin homma, että pitää arvostella jonkun arvalla heitetyn henkilön harjoitustyö ja koko kurssi!!!!!! jotain rajaa...
• En kyllä välttämättä usko, että satunnainen opiskelija tuomitsisi tehtävän suoritustason oikein. Satunnaisia opiskelijoitakin kun on laidasta laitaan. Tehtävän esittäjän voisi demoissa vaikkapa arpoa samoin kuin monissa muissa demoissa, ja sen lisäksi, että antaa tehtävän korpulla joutuisi vähän selvittämään ratkaisuaan. Nyt demoissa voi melkeinpä luottaa siihen, että kyllä joku aina vapaaehtoisesti sen korpun ojentaa.
• Ehkä demojen pakollisuus pakottaa joskus merkitsemään keskeneräisen/puutteellisen/surkeasti tehdyn tehtävän. Luulen kuitenkin, että suurta epäoikeudenmukaisuutta ei voi tapahtua koskapa harjoitustyö on kuitenkin suuri opettaja ja jos sitä ei saa tehtyä niin kaiketi myös huijatut demopisteet valuvat hukkaan. Tietenkin jos haluaa, niin voi kerätä demot jokaiselta demojen päätyttyä, eikä vain takariviltä.
• Toi, että kaveri vilkasis niitä toisen vastauksia vois olla ihan toimiva systeemi.
• Voisi olla parempi, tai sitten enemmän pistokokeita
• Totta. Mutta toisaalta on niitä demoja tehty joskus yli vaaditun tason, jolloin jäi harmittamaan kun "hukkaan" menneestä koodista ei sitten tullut bonusta. Loppudemoissa alkoi tuo tehtävien kirjoitus viedä todellakin aikaa ja niistä sai merkinnän tuskin ihan huterin vastauksin. Tuo papereiden vaihtaminen tuskin toimii, sillä se vierustoveri ei ole välttämättä perillä aioista.
• Sitä voisi kokeilla.
• Jaa siinäpä onkin pulma , ehkä papereitten vaihtoa voisi harkita
• Ei ainakaan kaverin kans vaihtamalla! Sittenhän se ois super-epäreilua, kun jos jonkun ihme-hakkerin kanssa vaihtais, ei sais mitään, ja joku muu vaihtais parhaan kaverinsa kans ja sais kaikki merkinnät vaikka ei ois tehny mitään. Ei kaikilla oo moraalia.
• no yrittämäänhän tuossa kannustetaan. Merkintä vain onnistuneista demo-tehtävistä? sen toteuttaminen onkin ongelma. tuo paperin vaihto...ei mielestäni toimi...mutta jos demot jätetään opettajalle, niin hän voi tarkistaa ja jakaa demopisteet
• Varsinainen ikuisuuskysymys... Periaatteessa varmaan pitaisi opiskelijan tietaa milloin tehtavan on osannut tehda ja merkita silloin. Tieda sitten kaytannosta.
• Olisi hyvä, jos painotettaisiin enemmän sitä, että tehdyn demo-ohjelman tulee myös toimia ainakin pääosin ennenkuin sen voi merkitä. Kääntyminen on aika hyvä raja. Meidän porukka ainakin rakensi ensin kääntyvän ohjelman ennenkuin merkkasi. Jossain tehtävänannoissa jäi muutten hiukan epäselväksi mitä tehtävässävaadittiin ja demoissa huomasi sitten, ettei ollut tullut tehtyä kuin puolet tehtävästä. Ja tuosta kevyitten demorastien metsästämisestä päästään varmasti osittain eroon arpomalla tylysti listasta tehtävän esittäjän nimi. Allekijoittanut ei esimerkiksi joutunut kurssin aikana kertaakaan näyttämään yhtään demotehtäväänsä, kun demoryhmästä löytyi paljon innokkaampiakin demontekijöitä. Jos joku sitten välttämättä haluaisi näyttää jonkun tietyn demotehtävän voisi hän merkitä tehtävän rastituslappuun.
• silloin voisi tulla viela isompiakin eroja koska vierustoveri voisi olla niin paljon eri tasoinen kuin itse ja arvostelisi ehka turhankin ankaralla kadella vastauksia, ja silloin vaikka olisi yrittanyt tehda demoja montakin tuntia ja ei olisi saanut kovinkaan jarkevan nakoista vastausta aikaan olise ehka turhan ankaraa olla saamatta rastia sen takia. Samalla lailla "huijattaisiin" kuin nyttenkin. Joskus tuntuu epainhimilliselta vaantaa demoja niin alyttomasti.
• Ainakin tällaiset tapaukset pitäisi saada pois, että joku tulee joka kerta myöhässä demoihin ja merkkaa ainakin kaikki tehtävät, jotka on siihen mennessä käsitelty. Pistelee suorastaan vihaksi! Demon pitäjä voisi kyllä tarkastaa tällaisten henkilöiden tekeleet henkilökohtaisesti. Ja tehtävälappu pitäisi saada kiertämään nopeammin, eikä tehtävien käsittelyä aloitettaisi ennenkuin kaikki halukkaat ovat merkanneet kaikki haluamansa tehtävät.
• Kuinka ihminen, joka on itsekin opiskelemassa ohjelmointia, voisi arvostella toisen ihmisen vastauken riittävyyttä/riittämättömyyttä? Vanha ohjelmaguru saattaa raakata kaikki tehtävät ö-mappiin, kun taas aloittelija ei osaisi sanoa juuta eikä jaata.
• Opiskelija ei pysty tarkastamaan toisen tehtävää. Demon pitäjä pystyisi tehtävät tarkastamaan, mutta työmäärä olisi valtava. Sitä paitsi liiallinen syynäys voi johtaa siihen, että opiskelijat eivät edes yritä tehtäviä.
• Toisaalta, näkeekö sitä lopputuloksesta kuinka paljon on yrittänyt? Eihän sitä pohtimisia oikein pysty arvioimaan, muuten kuin itselleen.
• En osaa sanoa. TJT:n ohjelmointikursseilla demoihin piti tehdä aina yksi ohjelmointitehtävä, jonka demonpitäjä sitten tarkisti jokaiselta erikseen, sekä syntaksin että toiminnallisuuden kannalta. Tämä ei taida ryhmän koon takia olla mahdollista tällä kurssilla.
• Se, että opiskelijoiden kesken tehtäisiin ristiintarkistuksia on mielestäni, luvalla sanoen, kuolleena syntynyt idea. Itse muistan kurssilta useitakin tyttöjä joille sen demopisteen olisin antanut pelkän hymyn perusteella... :)
• Suorat kysymykset demopisteet merkanneilta. Luulenpa vain, että into ylimääräisten ruksien piirtämiseen vähenee, jos tietämättömänä joutuu nieleksimään demonpitäjän tenttauksen alaisena. Ja jos vastausta ei tule, raksi vain kylmästi pois.
• Keräät demovastauksia tarkistettavaksi, niinkuin alussa uhkailit. Silloin harkitsee tarkemmin mitkä tehtävät merkkaa tehdyksi.
• Mielestäni kurssin alussa ei kerrottu millä perusteella saa minkäkin tehtävän merkitä. Niinpä olen merkannut oikeastaan samalla lailla kuin esim. fysiikalla/kemialla. Myönnän itsekin merkinneeni muutaman tehtävän vaikka ohjelma ei olisi toiminutkaan täysin niinkuin tehtävänannossa oli annettu. Jos jotakin tehtävää oli vääntänyt esim. 2-3 tuntia sunnuntaiyönä ja saanut ohjelman toimimaan edes osin, niin teinkö väärin kun merkitsin tehtävän tehdyksi vaikka ohjelma ei täysin toiminutkaan???
• 'kooderit' pitäisi vapauttaa ;-) Meidän demoryhmässä ainakin oli käytäntönä, että alussa pyydettiin tuomaan koneelle levykkeellä olevia suorituksia. Aina kävi niin, että rutinoituneet koodaajat palauttivat tehtävät ja niitä sitten ihasteltiin/vihasteltiin... Näin varsinaisen kohderyhmän suorituksista ei ole mitään kuvaa... (Saattoi merkitä mitä halusi, eikä kiinnijäämisestä ollut pelkoa). Suoritukset kohderyhmältä satunnaisessa järjestyksessä riittää.
• Vieruskaveri tarkastajana ei tule toimimaan. Paperit pitäisi jakaa satunnaisesti ja tarkastaja merkkaa puumerkkinsä paperiin, tämä lisännee hiukan vastuuntuntoa tarkastukseen. Ohjeet tarkastukseen tulee olla erittäin selkeät ja yksiselitteiset, ilman tulkinnanvaraa.
• Jos vaikka vaadittaisiin enemmän selitystä omiin tehtäviin, kun nakki kohdalle napsahtaa? Ilmeisesti joissain ryhmissä vastaukset tulivat tietyiltä henkilöiltä joka kerta, ja muut tietysti tekivät mitä huvitti.
• Tähän auttaa juuri se pienen ryhmän koko. Pienessä ryhmässä tulee tarkempi kontrolli tehtävien tekemisestä ja siellä voi palauttetta antaa suoraan ja nopeasti. Se onkin ainoa syy, minkä takia minusta pitäisi pienet demoryhmät säilyttää.
• Se, että opiskelijat kyttäävät toisiaan, aiheuttaa vain pahaa verta, eikä se ole mukavaa. Mielestäni ainoa oikea tapa on pitää ryhmäkoko sen verran pienenä että jokainen joutuu osallistumaan ja säätää semmoiset sanktiot, että ihmiset eivät viitsi enää ylimääräisiä ruksailla. Pistotarkastukset kurssin alkupuolella olivat varmaankin aika hyvä konsti rajoittaa ruksailua.
• Itse olen merkannut vain ne tehtavat, jotka olen saanut toimimaan oikein, tai ainakin melkein oikein. En ole havainnut huijaamista kaveripiirissanikaan, mutta minahan tunnenkin vain pari kurssilaista. Ehka jos joku toinen katsoisi tehtavat ja merkkaisi, se todennakoisesti vahentaisi tahallista huijaamista. Tosin kaverin ruksit on aina vahan arempi juttu kuin omat. Ainakin itse olen paljon kriittisempi omasta osaamisesta, kuin kaverin. Ehka sita ruksaisi kaverille vaikka tehtava olisi "vahan sinnepain". en tieda.
• Kasitys kunnolla tehdysta tehtavasta saattaa vaihdella laidasta laitaan, joten en pida vaihtohommaa hyvana ideana. Parempi vaihtoehto olisi pienemmat demoryhmat ja aktiivisempi osallistuminen.
• Tai eikö demonpitäjä voisi pyyhkiä merkintää pois (keskusteltuaan tekijän kanssa vaikkapa ihan julkisestikin) jos ratkaisu ei kertakaikkiaan kelpaa. Voisipa siitä ottaa vähän enemmänkin pisteitä pois.
• Ei mitenkään, aina joku keksii miten huijata.
• Jostain tehtävästä katsottaisiin kaksi eri versiota(ainakin suuremmissa ryhmissä). Pelko joutua yleiseen tarkasteluun parantaa kummasti vastauksia. Toisaalta omassa ryhmässäni vastaukset olleet mielestäni oikein hyviä(Ryhmässäni loppupuolella 4-8 jäsentä). Muutenkin aikaa kuluu ihan turhaan jauhantaan. Kyllästymisen taso demoissa on välissä sitä luokkaa, että ajatus kulkee kuin lobotomiapotilaalla. Jos vastaus on täysin surkea, niin pyyhitään rasti yli. Onhan tämä karua, mutta parantaa se ainakin vastauksia. Paperin vaihto ei hyvä idea. Ei ainakaan paranna osallistumista demoihin. Eikä ole oikein yliopistotouhua.
• Satunnaisvaihto voisi olla kova sana mutta sitten pitää olla joku mahdollisuus kritisoida arvostelua koska siinä ei tule olemaan mitään linjaa. Eli joku valituslinja josta voi vääryyksiä yrittää oikoa.
• Monet eivät varmaankaan tee demoja itse tai tekevät vain hiukan alkua. Meillä ei ainakaan demossa (Riikonen) koskaan pyydetty ketään hakuammunnalla antamaan tehtäviä yleiseen tarkasteluun, vaan yleensä samat henkilöt antoivat tehtävänsä, ja muiden tehtäviä ei millään tavalla tarkastettu. Joskus voisi ainakin katsoa, vaikka jollain pistokoemenetelmällä, että onko demo todella tehty. Tosin tällä ei vielä selviä, kuka palauttaa kaverilta saamiaan viime vuoden tehtäviä. Huijarit eivät varmaankaan osaa mitään kokeessa, ehkä sen merkitystä voisi lisätä.
• Oppilaat pitäisi saada tajuamaan asian ydin ja idea ja toivottavasti ymmärtämään, mitä varten demot on. Jos joku toinen merkkaa, niin se on yhtä riskialtis, sillä kuka valvoo millä seulalla kukin ne merkkaisi.

Miksi Delphi/Java -paateohjaus ei kiinnostannut?

• Olisiko monella jo tassa vaiheessa kevatta muut asiat kuin ohjelmointi mielessa? Ainakin minulla on myos pienta kiiretta kaikkien rastihommien kanssa, joten kaikki vapaaehtoinen joutuu vaistymaan. Valitettavasti.
• Olishan se kiinnostanut, mutta jostain syystä ei tullut vain käytyä...
• Harkkatyön viimeinen palautuspäivä lähestyy, jokainen minuutti on kullan kallis. Istun täällä E:ssä muutenkin jo joka päivä puoli kahdeksasta ilta kuuteen.
• rota-virus iski. Olis kyllä kiinnostanut!
• Olisi kiinnostanut (seli seli) mutta olin töissä... harmin paikka...
• Ei millaan ehtiny kun pitaa harjoitustyota tehda hiki hatussa kiireella valmiiksi ettei menisi miinuksia. Olisi muuten kylla kiinnostanut.
• Kiinnosti, kun siellä olin. Toisaalta ymmärrän kyllä mikseivät ihmiset näin kevätpuolella jaksa välttämättä kiinnostua enää "ylimääräisestä" työstä.
• Delphi/Java -paateohjaus pidettiin juuri harjoitustyon kriittisimmassa vaiheessa, jolloin ei ollut aikaa muuhun kuin oman ohjelman vaantamiseen. Tai sitten kevat on jo saanut porukan veltostumaan. ;)
• Ilmeisesti kaikki tuntevat jo oppineensa tarpeekis ohjelmoinnista.
• Ehkä ajateltiin, että on niin lyhyt "sessio", että ei 'hyötyä'? Itsellä iski laiskuus, tykkään tehdä kotona hommia.:)
• Itse olin paikalla ja en kyllä ymmärrä miksei mielenkiintoinen aihe saanut enempää suosiota.
• Itseäni ainakin kiinnosti
• Johtunee varmaan siitä, että Delphi/Java ei kuulunut suoranaisesti kurssiin ja ainakin Java kurssikin on ihan erillään olemassa.
• En tiedä, itse olin kylläkin paikalla.
• Ei nyt vaan jaksanut kiinnostaa
• Ois kiinnostanu ihan simona, mutta olin sairaalassa ihme morfiinihuuruissa hallusinoimassa :)
• henk. koht. olen käynyt gko-98:lla tutustumassa jos delfiin :)
• [ahem] Kun osaan jo...
• Tieto pääteohjauksesta tuli niin myöhään ja oli muuta tekemistä, ettei ehtinyt. Toisaalta tässä vaiheessa kevättä on jo aika täynnä ohjelmointia. Tauko tekee hyvää.
• ei kerinnyt varatuilla ajoilla
• Siinä vaiheessa oli pakko panostaa aikaa HT:n tekemiseen, eikä kerenny
• Harjoitustyön aikaraja painoi päälle. Viimeiset demotkin jäivät tekemättä ja käymättä samasta syystä.
• Ainakin itselläni se vähän pyyhälsi ohi... Olisin jopa saattanut mennä jos olisin ehtinyt ajatella asiaa tarpeeksi. Vaikka onkin tietyn tyyppinen epämukavuus kun on joku niskantakana kyyläämässä kaikkea mitä tekee... (karrikoidusti sanottuna tietenkin)
• Olisi kyllä kiinnostanut, mutta en millään ehtinyt (Olin lähössä ulkomaille)! Kannattaa jatkaa!
• Kevät väsymys yllättää. Ajoitus liian lähellä vappua / kesää.
• Kyllä kiinnosti ja olin paikalla, mutta autoa en saanut ajamaan edestakaisin.. :(
• En tieda, itse ainakin kavin siella. Ja oli oikein mielenkiintoista. Ehka olisi ollut parempi, etta oltaisiin samantien kasitelty vain C++ Builderia, koska silla asiat hoituivat aivan samalla tavalla.
• Kiinosti, mutta en jaksanut sen takia nousta ylos ja tulla kouluun, selvaa kevat vasymysta.
• Aihe on sinällään kiinnostava, mutta oli liikaa rautaa tulessa (ei ennättänyt).
• Olisi kiinnostanut, mutta kun tuli muuta tekemistä.
• Ajat olivat epäkelvot. Ainut iltäpäiväaika sattui ohjausajan päälle. Ja aamulla nukuttaa. ;)
• Pääteohjaus?? oliko tällä kurssilla semmosiakin? Millon? (olin kyllä siinä pakollisessa)
• Koska on tarpeeksi huolia nyt jo eikä viitsi sotkia päätänsä enää lisää.
• Olisi kiinnostanut, se vaan osui huonoon aikaan, tajuttomasti tekemista muitten kurssien puitteissa.
• muiden osalta en osaa sanoa. Henk. koht. kiinnostusta riitti muillekin jakaa. (Taisi olla muuten eka delphi ohjelmani :))))
• Ajat ei sopinu.
• Yksi kerta, kurssin lopussa, ei siinä ehdi oppia juuri mitään.
• Tässä vaiheessa alkaa jo olla sen verran väsynyt kurssiin, ettei jaksa panostaa ylimääräiseen(ei pakolliseen..) Toisaalta en näe pääteohjauksia itse hirveen antoisina. Tehdään jotain kaksi tuntia pallo hukassa. Jos on annettu tarkat ohjeet mitä tehdä, niin ei juuri hyötyä. Toisaalta jos ei ole kerrottu, niin ei osaa välttämättä mitään eikä jaksa joka pientä asiaa kysyä pitäjältä ja turhaantuu, kun mikään ei toimi.
• Kiinnosti mutta ei kerinnyt. Mieluummin ehkä kuitenkin C++ versiona olisi tehnyt graafisia vitkuttimia kun sillä jotain osaa tehdä. Olisi sitten ollut eväitä kotona säätää CBuilderin kanssa jotain windoze ohjelmia.
• Ehkä siksi, että oma kieli vaatii omat kurssit eikä näin välttämättä yhdellä istunnolla nähty olevan oppimisenkaan kannalta kovin suurta merkitystä. Tai ehkä se koettiin ns. ylimääräiseksi lisäksi.
• En päässyt ja toisaalta olen ohjelmoinut Delphillä niin kauan, ettei pääteohjauksella todennäköisesti olisi ollut mitään annettavaa. Javan toisaalta oppii muutenkin kuin pääteohjauksissa.

Miten hyvin oma (tuleva) arvosanasi vastaa osaamistasoasi?

Miten hyvin oma (tuleva) arvosanasi vastaa osaamistasoasi?
 Seuraavassa minun mielipiteeni arvosanojen merkityksesta:
           1 = asiat hatarasti sinnepain hallussa, ehka ei oma ala
           2 = asiat osataan kohtuullisen hyvin, alalla voi jatkaa
           3 = kurssin asiat osataan lahes taydellisesti,
               rutiinissa viela kehittamisen varaa (luonnollisesti)
 
  Tuleva arvosanani (jos ei tule HT-sakkoja)?
  Vaihtoehdot esim. (poista liiat) 
   a) Saan liian hyvan arvosanan koska ...
   b) Olen tyytyvainen arvosanaani ja mielestani osaan sen verran
   c) Saan aivan liian vahan siihen nahden mita osaan ...

• Arvosanani lienee jossain kakkosen hujakoilla. Uskoisin sen olevan melko lahella totuutta. Mutta mikas se totuus taas olikaan...
• Ei vastaa osaamista, mutta jos tarkastellaan työmäärää, mulle kuuluisi 10! Olen tyytyvainen arvosanaani, koska olen oppinut niin paljon ja raatanut aamusta iltaan. Tuntimäärien mukaan meidän harkkatyö olisi ollut valmis alle kolmessa viikossa!
• 2 1/2 näytti olevan kurjessa, tosin sakkoja taitaa tulla, enkä ole demo 13 tehtäviä ehtinyt/jaksanut tehdä(vatsatauti oli melkoisen rankka)
• (Tuleva arvosanani 1) Nyt loppukurssista kylla hiukan harmittaa ettei esimerkiksi panostanut enemman alkukurssin demoihin ja asioihin niin ei ehka olisi loppukurssi ollut niin ylivoimainen.
• Kyllä osaan asiani 1+:aa paremmin. Demolaiskuus vain rokotti yllättävän runsaasti bojoja pois, että en voi syyttää muita kuin itseäni! Välikokeesta en sano mitään muuta kuin että meni lievästi, eli vähän alakanttiin... ei paljon tosin...
• Ei kovin hyvä..... Itselläni tosin tapahtui jonkinlainen "herääminen" kurssin loppupuolella, mutta varsinkin välikoe meni osaltani selvästi alakanttiin.
• Siihen nähden, minkä verran olen kurssin eteen tehnyt töitä muihin kursseihin verrattuna arvosana on töymäärää vastaava. Jotakin kuvittelen myöskin kurssilla oppineeni...
• Vastaa ehkä osaamistani. Mutta en kiellä tarvitsevani ohjelmointia elämässäni. Enkä myöskään pidä kurssi liian vaikeana.
• Noh, omaksi arvosanaksi tullee jotain 1½-2... ehkä vähän alakanttiin. Oma demoaktiivisuus ei oikein ollut huimaava ja muutenkin osallistuminen jäi vähän heikoksi. Osaksi syynä oma laiskuus (mikäs muukaan) ja sitten se, että luennoilla niin moni asia oli jo itselle niin tuttua, että ei kertakaikkiaan jaksanut... ja sen seurauksena lievä itsensä yliarviointi välikokeen suhteen.:)
• kurssin asiat osaan suhteellisen hyvin, rutiinissa viela paljon kehittamisen varaa (3 (ei HT sakkoa))
• 2+, Olen tyytyvainen arvosanaani, vastaa ihan hyvin tasoa
• Taitaa mennä vähän alakanttiin johtuen kokeen heikohkosta arvosanasta. Vähän jäi mietityttämään tuo koetapahtuma. Tuntuu, että kirjoitusvirheisiin paneuduttiin enemmän kuin koodin yleiskuvaan ja algoritmeihin.
• Jaa-a. Mielestäni osaan kohtuullisen hyvin siihen nähden, etten ollut kuullutkaan c++:ssasta ennen viime syksyä, mutta toisaalta kun vertaa näihin ihmetyyppeihin, jotka osaa kaiken ja saa saman arvosanan, niin on se hölmöö... Niille vois antaa jotain vitosia...
• Arvosanani (jo tullut) vastaa hyvin osaamistasoani.
• Tuleva arvosanani 3( ei tule sakkoja HT meni tänään läpi :-) ) on liian hyvä, jos kolmosella tarkoitetaan että hallitsee kaikki kurssilla käsitellyt asiat. Kurssin eteen tekemääni työmäärään nähden en tosin tyytyisi vähempään:-) Taitotasollani pystyn ehkä hallitsemaan jotenkin kolmea kurssin neljästä perusjalasta. Pystyn mielestäni tuottamaan auttavasti c++ koodia, mutta suuuremmissa (esim. ht) projekteissa olisin kyllä aivan hukassa.
• saan arvosanaksi kolmosen ja se on ehka hiukan ylakanttiin mutta olen oppinut paljon kurssin aikana ja osaamistasoni on mielestani kuitenkin hyva.
• Taisipa olla 2+ ... ja se on ihan riittävä numero. Vaikka osaamiseni taitaisi olla parempaa luokkaa, kunhan aikaa olisi sen osoittamiseen.
• Äh. Ainakin se ykkönen tulee luultavasti vastaamaan aktiivisuustasoani todella hyvin. Mutta osaan kyllä mielestäni muutamat asiat erittäinkin hyvin, lähinnä siis ne jutut jotka olen jo kertaalleen aiemmin käynyt läpi. Enkä minä nyt mielestäni ihan pihalla tämänkään kurssin jutuista kuitenkaan ole.
• Ehka vahan ylakanttiin meni, jotain 2.5 kokisin ansainneeni. Taytyy sanoa, etta tuli aika helposti. Ehka sita on vain nain matikan paaaineopiskelijana tottunut siihen, etta kolmosesta ei kannata paljoa uneksia, jos nyt ei satu mikaan guru olemaan.
• Oma arvosanani tulee olemaan 3- jos nyt saan tuon HT:n tehtyä... Mielestäni olen ansainnutkin sen, olen kyllä oppinut todella paljon kurssin aikana. Ja olen kyllä koodannut HT:ni jokaisen rivin itse, samoin paneutunut demoihin aika huolella. Mielestäni demomerkintäni ovat myös vastanneet osaamistani.
• kaikki asiat ovat viela hiukan epavarmoina mielessa vaatisi vahintaan toisen samanlaisen rupeaman ennen kuin todella osaisin asiat.
• Mielestäni arvosanani vastaa osaamistasoani (2½).
• (2+) Syy yläpuolella (, mutta toisaalta jos harjotustyöltä ei ehdi demoja tekemään voidaankin kysyä onko osaaminen todella niin hyvissä kantimissa... eli ehkä se arvosanakin on sitten kohdallaan)
• Omasta mielestäni arvosanani jää vähän alakanttiin, mutta toisaalta loppukurssin aikana harjotustyö on alkanut viedä liikaa voimavaroja demoilta ja sen takia demoista on juuri ja juuri tullut tehtyä vain pakolliset.
• Näyttää siltä että arvosana tulee olemaan vähän alakantissa. Jostain syystä kurjessa lukee 1+. Jos nyt oikein tuota tulkkasin niin olen jo saanut kolme miinuspistettä : (
• Demot olen saanut tehtya juuri niin kun olen ruksinut -> ekassa jaksossa 111% ja tokassa n.80%, muutama tehtava enemmankin olisi luonnistunut, mutta aika tahtoi loppua kesken joinakin kertoina, kun tyota riittaa muiltakin kursseilta. (Omaa tyhmyyttani tietysti kun otin liikaa kursseja, mutta kaiken olen hoitanut suht kunnialla tahan mennessa). Valikokeesta olisin varmaan saanut enemmankin kuin sen 17 pistetta, huvikseni, ja harjoituksen vuoksi, tein ne tehtavat kaverin koetehtavapaperista. Harjoitustyon kanssa olen saanut painia, tottakai, silla minahan vasta harjoittelen ohjelmoimista. Mutta kaikesta olen tahan mennessa selvinnyt lopulta. Vanhemmat opiskelijat ovat neuvoneet, kun on apua pyytanyt, mutta olen itse yrittanyt ensin. Ja lopulta itse tehnyt kun on neuvot kuunneltu. Ja tietysti ohjauksista on ollut eniten apua.
• Olen tehnyt hurjasti tyota ja olen tavallaan ylpea saavutuksestani. Tahtaimessa oli aluksi kurssin lapaisy, mutta kun asiat alkoivat menna jakeluun ja huomasin parjaavani humanistiudestani huolimatta, tavoitteet nousi sita myoten. Koen ansaitsevani numeroni. Ikava juttu, jos se jaa harjoitustyosta kiinnni, mutta semmoista on elama. .. Ja bonuksena olen paattanyt jattaa humanistin urani ja vaihtaa pääainetta syksylla, jos paasykokeen lapaisen. :)
• Arvosanani (3) on ehkä hieman yläkanttiin, tosin uskoisin päätyväni samaan vaikka olisin osallistunut tenttiin, sillä demoista sai niin paljon lisäpisteitä. Osaan mielestäni ohjelmoida ihan riittävästi C:lla (takana 12 ov) mutta oliopuoli ja C++ on vielä hieman vieraampi. Ehkä minun kohdallani on kyse siitä, että vanha rakenteellinen C-tyyli on jäänyt päälle. Samoin C++:n syntaksi tietovirtoineen ja operaattoreineen on hieman kummeksuttanut.
• Kyllä kai sitä jotain on oppinut, mutta osaako kurssin asiat täydellisesti on eri juttu. Sanotaan, että on oppinut monia asioita tekemään ja joistakin on jonkinlainen ajatus miten ne tehdään - arvosana 3.
• Ehkä hieman alle (3-) johtuen silkasta laiskuudesta.
• Suunnilleen (1.5). Taisi jäädä nippa nappa alle sen mitä tavoittelin :(
• Arvosana kaiketi liian hyvä (~2). Tyhmyyksissäni tein kaiken aivan väärällä tavalla ja heräsin ( ainakin toivottavasti edes heräsin ) liian myöhään.
• No en ole vielä sitä tarkistanut, mutta tunnen hallitsevani kurssin asiat ja luulen myös arvosanani vastaavan tätä käsitystä. No en tainnut saada kolmosta, koska en ehtinyt (osaanut tehdä tarpeeksi nopeasti) kaikkia demoja. Toisaalta näin biologian opiskelijana voin olla täysin tyytyväinen kiitettävään arvosanaan ja yli sadan sivun mittaiseen harjoitustyön koodilistaukseen.

Kertokaa vapaamuotoisesti minulle mielipiteitä kurssista.

Kertokaa vapaamuotoisesti minulle mielipiteitanne kurssista, kaytetyista kielista C/C++ (+"savo" :-), tyotavoista ja valineista. Tasta kurssista ja muista joilla olette kayneet.

• C++ kielivalinta on hyvin onnistunut, sitä käytetään nykyään paljon. Ja savon kieli oli virkistävää vaihtelua normaaliin arkeen :)
• Upea kurssi! Demoja hiukan yliarvostetaan (=liikaa hyvityspisteitä)
• Kieli on hyvä... Kurssi on loistava. En ole ikinä missään oppinut niin paljoa kuin tällä kurssilla. Töitä on kyllä teettänyt aivan mielettömästi ja viimeiset demot on kyllä ollut aivan sika vaikeita. Harjoitustyön aikataulutus on tosi hyvä juttu.
• Kurssi ja opetus toimii. Ja wanhojen koneiden omistajiakin on ajateltu, ei tarvitse asentaaa mammuttiohjelmia... Esimerkit ja luennot on havainnollisia ja demot haastavia, minä olla tyytyväinen tämä kurssi, ugh!
• C++ jees, Turbo C++ AAAAAAARRRRRRRRRRGGGGGGGHHHHHH!! eli tuo kiljaisu merkitsi sitä kivaa pientä juttua, mikä vaivasi minun ja ht-kaverini kääntämistä. Josta kumman syystä atk-keskuksesta hankkimamme Lisensioitu Turbo C++ kaatuili, kikkaili, tuskastutti JA kaiken lisäksi aina, kun käynnistimme ohjelmamme, se kaatui!!!!!! Tätä ongelmaa ei ollut millään koulun koneella!!!! Oli tosi kiva väsätä kotona ohjelmaa ja pystyä testaamaan sitä vasta seuraavana päivänä koulussa, jos nyt sattui olemaan jokin kone vapaana...
• Kurssi on ollut mielestäni erittäinkin hyvä, vaikka omat taitoni eivät sitä välttämättä näytäkkään. Henkkoht. mielipiteenäni voisin vain lisätä, että sen raskaus yllätti, vaikka huhuja aikaisemmilta opiskelijoilta siitä kuulikin. Ainakin tällaiselle reissutyötä tekevälle, perheelliselle ikälopulle tuli ihan oikeasti kiire ja stressi. Minultahan tosin kurssi ei vielä ole läpi, kun tuo harkkatyön valmistuminen venyy, mutta kunnes ylemmältä taholta tulee ilmoitus, että "no nyt riittää, palataan myöhemmin asiaan", niin aion kyllä yrittää saada sen valmiiksi.
• Pakolliset demot ovat huono asia. Ehkä sillä saa enemmän ihmisiä läpi kurssista mutta silti se on huono.
• C/C++ on ihan jees... tietty java on nykyään 'in' jne, mutta itse kyllä mieluusti teen C:llä native-ohjelmia kuin hitaita ja bugisia (pirun virtuaalimasiinat kun ovat aina rikki) java ohjelmia. Ehkä joskus tilanne paranee, tosin... En oikein vielä osaa sanoa, teenkö mielummin jollain IDEllä ohjelmia vai ihan tekstieditorilla, taisiis, nyt teen ihan tekstieditorilla ja ainakin sujuu ihan hyvin silläkin. Ohjelmakehityksessä ja varsinkin projektityössä jotenkin jäin kaipaamaan kunnollisia projektityö 'oppeja', vai missasinko jonkun tärkeän luennon/ohjauksen?-) En ole vilkaissut opinto-opasta vielä kovin tarkkaan eteenpäin, mutta kaipaisin sellaista kurssia missä opetettaisiin vähän laajemmin ohjelmointia tiiminä ja jonkun työkalun käyttöä (CVS/RCS)....
• Uskoisin, että kurssilla käytetty kieli oli aivan oikea valinta, periaatteessahan opimme kaksi kieltä(C,C++), jos vain itsellä mielenkiintoa riitti myös tota puhdasta C:tä kohtaan.
• Yleiskuva on ihan ok. C++ on paljon käytetty kieli, joten se on pakko osata. Työtavat ok. Eipä juuri valittamista.
• Kurssi oli kyllä hyvä ja sillä oppikin jotain, koska joutui tekemään työtä, työtä ja vielä kerran työtä. Ennakko-odotukseni pitivät paikkaansa Kurssi kaikinpuolin ihan hyvä ja opettavainen verrattuna muihin kursseihin
• Kielena c++ on ohjelmoinnin aloittamiseen (ainakin minusta) hyva. Kun muistaa pitaa kaantajan varoitukset maksimissa tulee pakostakin oppineeksi paljon hyodyllista, vahan kaantajasta riippuen. Kurssin vaihtoehtoista suoritustapaa pidan hyvana, talla tavoin oppii todennakoisesti jopa enemman kuin perinteisella tyylilla. Tyota tosin tulee vahan enemman. Suurin kritiikin aihe on kurssilla useimpien kayttama vanha BC++, josta en sen nopeuden lisaksi loyda juuri mitaan hyvaa sanottavaa. Uutta, standardia enemman noudattavaa kaantajaa kayttamalla saattaisi oppia kielen vahan paremmin. Suurimman ongelman tuo BC tuotti harjoitustyon kanssa: kun olin ensin koodannut alustalla Linux/EGCS 1.1, kului harkan muuntaminen edes suunnilleen BC:lla kaantyvaksi vahintaan tunnin verran. Ainoana ongelmana vanhasta kaantajasta pois siirtymiseen taitaa olla se, ettei uudempia kaantajia ole ihan aloittelijalle ehka BCB:a lukuunottamatta olemassa.
• Kurssissa oli minusta ikävää c -kielen ja c++ iloinen sekasotku. Luennolla käydyt esimerkit olivat hienosti c++ kirjoitettuja ja niitä olisi ollut hyvä noudattaa omassa työskentelyssäkin. Turhan usein kävi kuitenkin niin, että kotiin tultuaan ei enää muistanut miten se luentoesimerkki meni. Luennolla ei tietenkään missään vaiheessa ehtinyt kirjoittaa kyseistä esimerkkiä ylös ja kotona apuna oli vain luentomoniste josta löytyi se c -esimerkki samasta asiasta. Pakko siis vääntää sen c-esimerkin pohjalta kun muutakaan ei ollut. Opin tuon takia käyttämään edes jotenkin stringiä vasta koetta edeltäneenä viikonloppuna, mikä oli monta juttua ajatellen liian myöhään. Ehdottaisin siis luentomonisteen esimerkkien uudenaikaistamista. Ainakin niiden esimerkkien joista luennoijakin sanoo, ettei asioita pidä tehdä niinkuin esimerkissä on esitetty.
• ainakin paasis vahan vahemmalla koodaamisella jos kaytettais c++ tilalla esim delphia.
• Liian usein asioista kerrottiin vasta sen jalkeen kun kyseinen asia oli ollut harjoitus tyossa ja sita huomasi miten paljon oli turhaan hikoillut koneen aarella.
• Tähän mennessä yliopiston parasta antia. Savolaisuus on OK, kunhan käyttää sitä oikein!!! Kissan voisi joskus vaihtaa yllätykselliseti vaikka lehmään tai silkkiuikkuun. Ohjelmointikielistä olen jäävi sanomaan mitään, sillä c++ on ensimmäinen kosketus oikeaan ohjelmointiin
• Kurssin alussa naureskeltiin, kun esitettiin kurssiin kuluvaa aikaa (demoihin ja harkkatyöhön). Nytkin naureskellaan jälleen samaa asiaa. Alussa meinattiin läpäistä kurssi pienemmällä tunti määrällä, mutta totuudeksi paljastui kuitenkin tuplamäärä tunteja. Mieleen vaan nousee kysymys opintoviikkojen saannista, nämä viisi opintoviikkoa eivät tulleet niin helposti kuin muualta. Työ määrä oli kurssilla todella suuri ja tunti määrät vieläkin suuremmat!
• Ohjelmointikieltä on vaikea kommentoida, kun ei muista tiedä. Savo OK. Välineet erinomaiset.
• C++ oli oikeastaan ainut syy siihen että yleensä kurssille tulin. Kun oma laitos ei jostain ihmeen syystä aihetta opeta. Savo on kaunista, jopa karjalaispojan mielestä.
• Sen verran voisi sanoa, etta lukuunottamatta johdatus ohjelmointiin-kurssia en ollut harrastanut ohjelmointia ollenkaan aiemmin. Eli lahdin suhtkoht nollasta liikkeelle. Joten voi kai sanoa, etta kurssilla oppii hyvin kaiken kurssin vaatimuksiin kuuluvan, vaikkei olekaan aiempaa kokemusta. Joskin ihan viimeisilla luennoilla tullutta asiaa ei oikein ehtinyt sisaistaa, kun ei sita varsinaisesti tarvinnut viela mihinkaan. Savoa olisin kuullut mielellani vahan enemmankin. Vaikka harmittaakin hieman, kun rakas vihollinen KalPa putosi divariin.
• Minulle c++ -kieli on uutuus, sillä en ole ohjelmoinut ennen yliopistoa. [Savo oli kylläkin jo entuudestaan tuttua :) ] Kurssi oli raskas, mutta niinhän luennoitsija lupasikin. Toisaalta on pakko myös opiskella muutakin, varsinkin, jos tietotekniikka ei ole pääaine. Harjoitustyön tekemisen yhteydessä ohjaajat voisivat syynätä suunnitelmaa tarkemmin ja kertoa, mikä on opintojen ja ohjelman kannalta tärkeintä, jolloin suunnitelmasta voisi hyvällä omalla tunnolla jättää turhuuksia pois.
• Itseäni on aina kiinnostanut oppia C:tä ja nythän olen oppinut! Todella mukavaa!
• Harjoitustyö on ehdottomasti se osa opiskelua jossa oppiminen tapahtuu.
• Viimeisten luentojen penkasu mm. javaan oli erittäin mielenkiintoinen. Tosin C++ kurssin kielenä oli varmasti täysin paikallaan. Tykki olisi voinut olla demoissa jo lähes alusta asti, papereitten kanssa leikkiminen rassaa.
• Työläin kurssi kyllä, mitä minä olen nähnyt. Toisaalta olen kyllä kokenut jonkin verran "oppimista" kurssin aikana. Töitä oppii vain tekemällä ja tämä kurssi on ainakin sen verran opettanut.
• Kursilla käytetyt välineet ovat ihan hyviä. Tuntuu siltä että kannattaa opetella perusteet ensin tuolla turposeellä, ainakin ennen kuin ryhtyy builderilla tms leikkimään. Näin siksi, koska juttelin tuossa pari viikkoa sitten hepun kanssa, joka elvisteli että on kova jätkä tietokoneen napsuttelussa ja että oli aina käyttänyt builderiä suositellen sitä. Kun sitten olin hetken jutellut niin huomasin että herra ei ymmärtänyt tietorakenteista yhtikäs mitään. Vaikka en minäkään paljoa, niin hän vielä vähemmän.
• Aika harppaus oli aluksi johdatuskurssista tahan kurssiin, mutta hyvin pysyi karryilla, kun teki hommansa ajallaan. kielista on vaikea sanoa mitaan, kun en muuta osaa kuin c/c++. Java on kuulemma helpompaa jne, mutta kai se niin on, etta jos kerran opettelee tan vaikeamman, niin sitten helpompi opetella niita helpompia sitten :-)
• Ihan OK jokaisessa mielessa!!!
• Haluan kiittaa arvon luennoitsijaa erittain hyvista luennoista. Ne ovat mielenkiintoisia ja hauskoja. Ja tasta huolimatta opettavaisia! Eikohan c++ ole oikea kieli aloitella tata hommaa, siihen kuitenkin joka paikassa tormaa ja sita ensimmaisena kysytaan. Ja savo lasketaan tietty suureksi plussaksi. Videotykin kaytto luennoilla on varmasti jarkevin tapa opettaa mutta joskus ei aivan pysy perassa. Ohjelmissa liikutaan niin vikkelasti paikasta toiseen, etta silmissa vain vilisee.
• Muista kielistä voisi olla enemmänkin asiaa.
• C++:ssa helvetisti roinaa, joitten kanssa on välissä hukassa. Toisaalta kurssin käyminen mielekästä, koska tietää, että kieltä tosiaan käytetään "in the real world". Tykki on hyvä.
• Paras kurssi tähän mennessä. Luennot leppoisia ja asian täyteisiä. Kurssi työläs mutta sitten kun harkkatyö on finaalissa huomaa oppineensa jotain. Luentojen ja harkkatyön synkroni ehkä hieman pielessä ( harkkatyö jäljessä ). Eli palautuspäiviä aikaisemmaksi ja aloitus voisi olla varhaisempi.
• Hyvä kurssi todella. Parempi kuin muut appron kurssit. Työtavat hyvät, mutta oppilaat tulee saada jo heti kurssin alussa mukaan ja ymmärtämään asioitten oikea järjestys.

Oppiminen on tapahtunut pitkalle harjoituistyossa.

Oppiminen on tapahtunut pitkalle harjoituistyossa. Osalla hienosti omatoimisesti ja osalla valitettavasti liikaa mallia kopioiden. Ilman mallia tosin suuri osa ei selviaisi :-( Ehdotuksia?

• Ne jotka osaavat eivät tarvitse mallia juurikaan, ne jotka eivät tarvitsevat sitä tai sitten paljon ohjausta. En tiedä miten tuota voisi parantaa...
• Opittu on ja paljon, mutta kyllä piti välillä repiä hiuksiakin ( varsinkin Villen, meillä kun on usein niitä pikkuvirheitä... ). Listaukset oli oiva turva alkuvaiheessa, vasta kuutovaiheessa me pääsimme irti listauksista täydellisesti. Itse kyllä arvostan luentoja eniten.
• Malli oli kyllä hyvä juttu, en sitä kauheasti kuitenkaan katsonut, sillä toteutin tietorakenteen linkitettynä listana ja tiedostokin oli ihan erilainen kuin mallissa. Mallista löytyi kuitenki ideoita ja vinkkejä.
• Ehka jos toteutuisi se yksi suuri demoryhma ajatus niin silloin jaisi enemman aikaa myos henkilokohtaiseen harjoitustyon ohjaamiseen ja ehka useampi voisi selviytya ilman mallia.
• On tullut vähän jakomielinen olo, kun on ensin sanottu, että kopioida saa "mallista", eli ottaa idean, rungon Teidän tekemästä koodista. Toisaalta jos on valinnut sellaisen tien, että on tietoisesti pyrkinyt tekemään omaa koodia (ts. "huonompaa koodia", niinkuin Te sen sanoisitte), on haukuttu pystyyn ja suunnilleen pakotettu muuttamaan koodi Teidän koodin näköiseksi. Siis kopioida ei saa, mutta silti koodin täytyy olla juuri Teidän koodia :-o. Sekaisin menee fiksumpikin Ohjelmoijanalku. (Huom! En kritisoi Teidän koodinne tasoa, se on loistavaa, hyvää jne. Pointtini onkin, että miksi ei saa tehdä asioita TYHMÄSTI tahi TYÖLÄÄMMIN, jos kerran haluaa? (okei, todella hölmö kysymys, sillä tavoitehan on toki opettaa meitä tekemään kivaa, hyvää ja toimivaa koodia, eiks jeh?!?) Eniten tämä huomauttelu otti päähän pienissä asioissa, joilla ei ollut kokonaisuuteen mitään vaikutusta tyyliin "toi ois kiva tehdä näin, eikä hölmösti noin". Ehkä olen outo otus ja tahdon olla tyhmä ;-) (kuulunko siis kouluun????))
• Malli oli tosi hyvä, siitä sai hyvän mielikuvan siitä, mitä harjoitustyössä on tarkoitus tehdä.
• Harjoitustyon osalta on muistettava, etta taman kurssin tyo on HUOMATTAVASTI johdatuskurssin harkkaa vaativampi. Jos ei omaa aikaisempaa ohjelmointikokemusta, ei tyota saa tehtya mallia katsomatta. Omasta paasta on vaikea taman tason juttuja kaivaa...
• Kurssin alussa kaikille malliohjelmat disketillä.(kerho)
• enemmän henkilökohtaista ohjausta ja useammin
• Vaikea sanoa. Oma harjoitustyö lähti käyntiin siten, että unohdettiin hetkeksi kurssi ja alettiin koodaan;) Eipä ongelmia tullut, mutta eihän se kaikilla onnistu. Veikkaan, että monet olivat niin epävarmoja ohjelmointitaidoistaan, että eivät uskaltaneet tehdä ja kokeilla omia ideoitaan. Ehkä se ohjelmoinnin perusteet saisi olla vieläkin kattavampi ja pitempi kurssina. Mielestäni innostus koodaukeen on siinä, kun ideoi itse ja saa sitten toteuttaa sen. Monet varmasti lähtivät suoraan tekemään luoennolla tehdyn ohjelman pohjalta ja oma juttu sitten lässähti.
• Malli ohjelma on hyvä, mutta sitä pitää osata käyttää oikein. HT:n aloittaminen saattaisi olla vaikeampaa ilman ko. mallia.
• Mitahan tasta sanoisi... Periaatteessa kurssilla kylla tuli kaikki tarvittava harkan tekemiseen kaytya. Ongelmat saattavat tulla rutiinin puutteesta yms. Todennakoisesti kuitenkin hommasta selviaisi tekemalla hirveasti toita...
• HT- tekemisessä tuli kyllä luettua välillä vähän liiankin tarkkaan malliharjoitustyötä. Ilman malliharjoitustyötä omasta harjoitustyöstä olisi tuskin tullut mitään. Oman harjoitustyön samankaltaisuus malliharjoitustyön kanssa johtuu paljolti siitä ettei harjoitustyötä tehdessä tiennyt oikein muutakaan tapaa tehdä sitä. Vasta kahdessa viimeisessä vaiheessa alkoi tajuta jotain HT:n -rakentamisesta ja siinä olevista syy-seuraus-suhteista kun suurin osa palasista oli loksahtanut kohdalleen. Viimeiseen vaiheeseen saimme jopa ihan mukavasti omaa koodia. Huoli HT:n valmistumisesta ja yleinen kiire esti kokeilemasta enemmälti omia taitoja.
• kylla siina kuitenkin joutuu aikapaljon opiskelemaan vaikka kopioisi osan valmiista ja pitihan siihen kuitenkin tehda jotakin myos itse jonka joutuu sitten sovittamaan ohjelmaan. mielestani olis parempi pitaa tama kaytanto jottei niilla jotka eivat osaa melkein taydellisesti ohjelmoida ei ihan taysin palaisi hihat ohjelmaa tehdessa.
• Nykymuotoinen HT on oikein hyvä, kopijoijat kärsiköön nahoissaan!!
• Kyllä, ja näin pitää mielestäni ollakin. Näin työskentelemme enemmän elämää eikä koulua varten.
• Harjoitustyö teetti kyllä helve...sesti töitä, mutta opetti kyllä asiat todella hyvin. Mielestäni harjoitustyön vaikeusaste voisi jollain tavalla vaikuttaa arvosanaan, sillä siitähän sen todellisen osaamisen voi nähdä.
• Kaikista vaadittavista toiminnoista ei suoraa esimerkkiä, mutta jos haluu kopioida niin pystyyhän sitä kopioimaan opiskelutovereiltakin. Joten ratkaisua tuskin löytyy äkkiseltään. Laaja ohjelma on kuitenkin opettavaisempi kuin pieni ohjelma ( niille jotka haluavat oppia! )
• Joskus tuli kyllä omastakin mielestä katsottua liikaa kerhoa, mutta toisaalta ainakin minua masensi aina se, kun joskus oikein yritti viisaana tehdä jotain omaa koodia, niin sitä sai sitten vääntää useita tunteja ja eikä valttämättä sittenkään saanut toimimaan. Joskus tuli sellainen olo, että eikö tätäkin kohtaa voi muka tehdä muulla tavalla kuin mitä kerhossa. Lopulta ajanpuute tuli sitten vastaan ja kaivettiin taas kerho esille...
• Itse katsoin dynaamisiin muistinvarauksiin asti mallista, sen jalkeen en ole vilkaissutkaan listausmonistetta. Mutta malli oli kylla ehdottoman tarpeellinen, tiesi ainakin suurin piirtein mihin oli pyrkimassa.
• Kopioimalla ei opi, mutta malli tarvitaan ainakin alkuvaiheessa. Ohjaajat voi tarkastaa suunnitteluvaiheessa, ettei harjoitustyö muistuta liikaa mallityötä eli että jokainen joutuu tekemään ainakin jotain "omaa". Jos kaikki pystyisivät tekemään harjoitustyötä etuajassa (eli ennen kuin asiat käsitellään luennolla) ja vielä ilman mallia, niin mihin koko kurssia tarvittaisiin? Kaikki vaan opiskelemaan itsenäisesti?!
• Mallia katsoen homma toimii... itse tein 2 viikkoa 5+6 vaihetta yksin omatoimisesti ja sain ohjelmani kaatumaan railakkaasti. Sitten otin kerhohar.cpp ja aloin työstää sitä omaan tarkoitukseeni ja viimein sain vaiheet tehtyä. Siis omaa oppista oli kyllä tapahtunut, mutta asioiden linkittämisen kanssa oli vielä hiomista. Nyt kyllä on sellainen tunne, että osaisin tehdä saman vaikka silmät ummessa.
• Kurssin alussa on suuri ongelma ettei tiedä mikä on helppoa mikä vaikeaa. Ilman mallia harjoitustyön aiheen keksiminen olisi suuri vaikeus, koska ei tiedä mitä loppukurssista osaa ja mihin kykenee. Kyllä on pakko olla jonkinlainen malliohjelma jota sitten luennoilla pällistellään ja tutkitaan. Harjoitustyön suunnitteluun pitäisi käyttää enemmän aikaa, niin tulisi omiakin ideoita.
• Harjoitustyo on tosiaan ollut demojen ohella se suurin oppimisen lahde. Sita on saanut kirota moneen kertaan ;D Aluksi itsekin katselin liikaa mallia, mutta loppumatkasta siihen en ole vilkuillut. Jalkeenpain miettien helpommalla olisi paassyt, ku n olisi ottanut jarjen kateen heti alussa ja itse miettinyt paremmin ennen kun kaivoi mallin esiin.
• Pakollista kirjallisuutta lisaa(suuri c++ kirja esim.) ja demotehtavia sielta. Omatoiminen opiskelu(lukeminen auttaa kummasti :)))
• Ehka harkkatyosta voisi olla myos toinen versio. Sellainen missa asiat olisi tehty vahan eri tavalla, mahdollisesti yksinkertaisemmin. Opiskelijat voisivat sitten verrata naita kahta versiota ja ehka ymmartaa mista on kyse ja jopa soveltaa hiukan.
• Pienempi harjoitustyö, ei mallia. (Vaatii tosin enemmän henkilökohtaista ohjausta) Jotenkin tuntuu, että jos harjoitustyön aiheen saa päättää itse se on toki mielekkäämpi mutta silloin tulee suunnitelleeksi siitä liian laajan. Tästä olisi voinut "varoittaa" ja käydä läpi enemmän suunnitelmaa ja sitä mitä harjoitustyössä tulee olla ja mitä siihen ei vaadita.
• Anna vähemmän vihjeitä ja kerro enemmän sitten kun HT-vaihe on jo palautettu.
• Ilman mallia ei tosiaan selviä, ainakin ilman ääretöntä lähestyvää vaivaa...
• Luentomonisteesta löytyy valitettavan huonosti esimerkkejä, joten jostain sitä koodia on nähtävä. Listausmoniste taas on liian valmiiksi purtua tavaraa. Ehkä netistä löytyisi vastaus ongelmaan, eli jonkinlainen harkkatyö FAQ jonka tiimoilta voisi sitten pistää lisäkysymyksiä mailina.
• Taisi olla hyötyä siitä, että ei omista listausmonistetta. Ei pystynyt kopioimaan. Viitosvaiheessa, kun tunnilla jaettiin malliohjelman pätkä, yritti epätoivoisesti matkia sitä, ja siitähän ei tullut mitään. Jotain esimerkkejä tietysti tarvitsee. Hyvä olo kuitenkin harkkatyöstä tuli, kun sen sai valmiiksi, vaikka työ oli välillä tosi stressaava.
• Minusta malli taas kahlitsi liikaakin. Harjoitustyö olisi piänyt tehdä suurinpiirtein kerhon mukaan. Tosin lopputuloksessa oli vain n. 20 riviä suoraan tai melko suoraan kerhosta.

Windows vai DOS?

Haluaisitteko heti alusta saakka kayttaa jotakin esim. Windows-vekotinta (kuten paateohjauksessa kokeiltiin Delphi/C++ Builder) vaiko on tekstipohjaisen ohjelman tekemisessa edelleen mielta.

• Aivan sama, ehkä ei kannata perehtyä suoraan Windows vekottimeen sillä onhan puhdas ANSI C++ koodi siirrettävämpää aina ja on varmasti monelle helpompi oppia aluksi koodaamaan C++ ihan tekstipohjaista ohjelmaa. Kyllä nuo graafisuudet kerkiää oppia myöhemminkin opiskeltaessa.
• En.
• vähän mukavampi kuin antiikkinen vekotin, jossa ei edes kaikki toiminnot toimi...
• Kaikilla ei ole tehokasta konetta. Ja vaikka olisikin ohjelmoinnin syvin olemus on kooditasolla ei "hienoissa" ikkunoissa.
• Who cares! Jos kerran tehdään DOS/UNIX-sovellutusta (siis ilman "grafiikkaa"), niin miksi kikkailla raskailla Winblows-ohjelmilla??
• Ilman muuta tekstipohjainen tekeminen.
• Itse ainakin haluasin heti opetella jonkun windows-vekottimen käytön: nyt se on jäänyt omatoimisuuden varaan.
• On koska perusteista pitää mielestäni lähteä
• Windows-ohjelmat kuuluu mielestäni omalle kurssille. Tulisi niin paljon lisäpohdittavaa, joka ei kuulu ohjelman rakenteen ja luokkien oppimiseen. Tekstipohjaisuus ei ole tässä kurssissa mikään este, mieluummin se vaan lisää aivotoimintaa ohjelman sisäisiin ratkaisuihin.
• Koska opiskellaan ohjelmointia, niin olen tekstipohjaisen kannalla. Koristeelliset Wintoosa- ympäristöt saattavat kohdistaa huomion epäolennaisiin kohteisiin.
• nykyinen käytäntö mielestäni parempi
• c++ builder...tulen sitä kuitenkin käyttämään ns. houshold programming:ssa
• (hyiii...) Periaatteessa esimerkiksi BCB olisi hyva tyokalu, tuo nopeuspuoli vahan rajoittaa. Ehka jos ylemmat tahot saataisiin vakuuttuneeksi etta luennolle on ehdottomasti saatava uusi 2500MHz Pentium 9?
• Tekstipohjaisessa HT:ssä oli se hyvä puoli, että siinä keskityttiin olennaiseen. Graafinen suunnittelu ei ollut sotkemassa ajatuksia ja viemässä ylimääräistä aikaa. Tietysti jos Windows-vekottimen voisi saada samaan hintaan atk-keskuksesta kuin vanhan kunnon turbo C:n.
• Teksti pohjaisella selviaa tarkoitus eika turhaan paneuduta ulkoasuun
• Tämä on vaikea. Ehkäpä tekstipohjaisen voisi pikkuhiljaa jo unohtaa. Ainakin niiden menusysteemien teko tuntui ajoittain himpun verran turhalta. Mutta toisaalta eihän tämä ole se graafisten käyttöliittymien ohjelmointi. Ja sitten Buildereiden ja Delphien käyttö kaiketi vaatisi taas lisää opetusta ja oppimista, jota kurssilla on jo muutenkin aika runsaasti appro-tasoiseksi kurssiksi.
• Tekstipohjainen on aluksi hyvä, jotta opiskelijat ymmärtäisivät, ettei ohjelmointi ole pelkkää ikkunoiden venyttelemistä.
• Tekstipohjaisesta on hyvä aloitella.
• mielestani pitaisi
• Tekstipohjainen ohjelma on oikein hyvä tämän kurssin HT:ksi. Siinä voisi ehkä käyttää rinnalla jotain Windows-vekotinta, mutta toisaalta yhdenkin ympäristön opettelussa on hommaa tarpeeksi.
• Te kokeneemmat varmaan paremmin tiedätte kannattaako hommat opetella tekstipohjaisella vai wintoosalla. Aloittelijan on mahdotonta tietää tarvitaanko jotain taitoa myöhemmässä vaiheessa vaiko eikö.
• Ei todellakaan !!! Ensinnäkin koska koodaus-into on parhaimmillaan siinä kahden-kuuden välissä yöllä jolloin mukavinta olisi olla kotona ko. ohjelmointiympäristö. Hommaa vaan rassaa erittäin vanha kone ... Ei ole kovin kivaa pyörittää 486:sessa win95:sta ja siihen yrittää vielä jotain kääntäjää. Kun ei kovalevytilaakaan ole. Toisaalta samahan se on miltä se ympäristö näyttää kun kuitenkin näppäinkomennot on suht samoja......ainoa ongelma oli kääntäjän vanha ikä. Sekä string luokan puutos.
• Ehkäpä aika on ajanut tekstipohjaisten ohjelman ohitse, tai ainakin graafiset liittymät ovat enemmän esillä. Ohjelmoinnin perusteet ovat kuitenkin tärkeämpiä kuin ulkonäkö.
• Mielestäni mitä pääteohjauksessa sain Delphistä irti, niin ehdottomasti kannatan vielä kunnolla käsin kaiken koodin vääntämistä esim. juuri Turbolla... jotta oppii kaikki koodin osat. Delphillä ohjelmointi tuntui vaan, että ohjelma tekee koodin ja lopulta itse ohjelmoija lisää vain pari riviä. Delphiä varmaan saan käyttää GKO:ssa taas ihan tarpeeksi...
• Kylla minusta on parempi, etta tehdaan ensin ihan vain tekstipohjaisena. Tuntuu, etta silloin paasee keskittymaan paremmin itse asiaan. Eika tarvitse hankkia mitaan mammuttikaantajaa jos ei halua. Jos vaikka on sellainen kone kotona, ettei se edes toimisi. Windows-vehkeisiin paneudutaan ilmeisesti graafisten kayttoliittymien ohjelmointi-kurssilla, jonne aion tulla. Eli minusta tama ohjelmointi-kurssi oli hyva nain.
• Toisaalta ymmärrän ANSIn merkityksen (teen itsekin koodia sulautettuihin). Toisaalta BC&DOS on kyllä niin jämä, että kai joku ihmisoikeusjulistuskin sen jo kieltää...
• C++ Builder olisi kiinnostanut, mutta kun en koskaan käyttänyt niin en tiedä olisiko siitä ollut mahdollisesti haittaa perusohjelmointitaidon kannalta.
• Mielestäni aivan yhdentekevää, pääasiahan lienee käyttiksen sisällä, ja siirtyminen suunnasta toiseen vaikuttaa varsin vaivattomalta.
• Mielestäni voisimme aivan hyvin siirtyä graafiseen ohjelmointiympäristöön heti aluksi. Johdatus-ohjelmointiin tarjoaa meille mahdollisuuden tutustua tekstipohjaiseen ohjelmointiin ja tämän kurssin asiat olisi loogista viedä graafisiin käyttöliittymiin asti. Demoja ei tarvisi juuri lainkaan... kaikenhan pitää onnistua molemmilla tavoilla. Työelämässä kuitenkin suurin osa törmää graafiseen ohjelmointiin, jos johonkin. Toisaalta tiedekunnallahan taitaa olla kurssi vielä erikseen graafisten käyttöliittymien ohjelmoinnille, mutta minusta perusteilla selviäisi jo pitkälle tämänkin kurssin puitteissa.
• Jos kolme vuotta builderia räplännyt tietää tietorakenteista vähemmän kuin kolme kuukautta lelukääntäjällä pakertanut, on asia niin että dos kääntäjä kannattaa. Varmaan tekstipohjainen on ihan hyva ohjelma ekaan vahan isompaan projektiin, kuten taman kurssin harjoitustyo monille on. Kuten itse sanoit, windows harveleissa huomio keskittyy helposti epaolennaiseen.
• Kylla siina olisi ehka jarkea tietyssa mielessa.
• Tekstipohjainen on hyva, mita muka oppii siirtelemalla nappuloita peliareenalle? Ei mitaan. Mutta ehka lopussa naihin harveleihin olisi voinut tutustua enemman.
• Tekstipohjaista, sitä voi tehdä kotonakin (en omista pentiumia eikä ole ylimääräistä kuutta tonnia tilillä)
• Editorien käytöstä vähän enemmän kurssin alussa. Tappelin kaksi viikkoa HT:n kaatumisten kanssa ja vika: editori varasi liian vähän muistia. Löysin vahingossa asetuksen "Program heap size", joka on oletuksena ainakin TC3:ssa 64K, kun oma HT:ni tarvitsi n. 300K! Tuonkin jos olisi tiennyt, ei olisi mennyt kahta viikkoa vaan kaksi minuuttia.
• Kyllä siinä tekstipohjaisessa ainakin koodin vääntämistä oppii. Windows-vekottimiin kyllä voisi tutustua paljonkin enemmän.
• Minusta tämä muinaishistoriallisella kääntäjällä toimiminen on ihan okei. Toisaalta paha sanoa, kun kokemus Wintoosa kääntäjiin rajoittuu lähinnä luentoon. Tässä ainakin oppii, että miten koodi rakentuu. W-kääntäjissä tuo tuntuu jäävän vähän muun sälän alle.
• Tekstiohjelmassa oppii koodaamaan, graafisilla piirtämään! Voisi olla muutaman luennon putki että oppii sen piirtelynkin mutta on se koodi sinne kuitenkin tehtävä. Eli tutustuminen nykyaikaisiin työkaluihin on oltava mutta koodin vääntökin on opittava ja sitä ei opi kuin tekemällä.
• Voisi olla hyvä rinnalla jollain tavalla, mutta kyllä tekstipohjainen ohjelma täyttää hyvin paikkansa.
• Tekstipohjainen ohjelmointi keskittyy mielestäni enemmän algoritmien ja syntaksipiirteitten selvittämiseen kuin graafinen ohjelmointi. Esim. Delphillähän voi tehdä näyttäviä ohjelmia, vaikkei ymmärtäisi kieltä paljoakaan (esim. oma HTML-editorini).

Pitaisiko Johdatus ohjelmointiin kurssilla menna jo olioihin?

Pitaisiko Johdatus ohjelmointiin kurssilla menna jo olioihin saakka vaiko kasitella viela vahemman asiaa kuin nyt? Jatkossa johdatus ohjelmointiin on 3 ov! Sisaltoa ei ollut tarkoitus muuttaa jos ei ole painetta.

• No ei ainakaan saisi vähempää käsitellä asiaa kuin nyt, mielummin enemmän, jotta ohjelmointi kurssi mm. olisi helpompi kaikille.
• Sais olla vähän laajempi kurssi, myös 3 ov:na. Ehkä pieni pintaraapaisu olioihin, lisää algoritmeista, vilaus muihin ohjelmointikieliin,...
• Oliot tuntuvat nykypäivänä olevan In, joten ehkä niitä voisi miettiä jo johdatus-kurssilla
• jos 3 ov, niin ei valttamatta jaa aikaa kayda olioita kunnolla mutta ehka voisi hieman "raapaista" osoittimia... siis myos niin etta kerrotaisiin etta itse asiassa nyt kaytamme osoittimia.
• EIEIEIEIEI!!! Parempi kyllä opettaa kunnolla ne perusteet ja vasta sitten siirtyä "otuksiin". Eihän heti tarvitse pelästyttää aloittelevaa opiskelijaa, eihän?
• Ehdottomasti!!!!
• Lisää asiaa, ei kuitenkaan liikaa. Monissa lukioissa asia on suunnilleen samaa tasoa. Tai en tiedä onko monissa mutta omassani ainakin oli, eikä se ollut mitenkään tietotekniikka painotteinen koulu. Kursseja tarjottiin ehkä noin 4.
• Mielestäni kurssi on nykyisessä muodossaan hyvä aloituskurssi ohjelmoinnin maailmaan :)
• Kyllähän olioista olisi hyvä jo puhua siinä vaiheessa ainakin minulle ko. kurssi antoi vähän valheellisen kuvan ohjelmoinnista jos vertaa tähän kurssiin.
• Kuiten jo sanoin, niin laajentaa pitää, mutta ehkä oliot saa jättää vielä pois. Se rutiini olisi hyvä oppia jo tuolla kurssilla.
• Ei olioita. Sen sisältö on tällä hetkellä riittävä.
• mielestäni ei vielä olioita siellä
• Ei.
• Sisallon voisi jattaa hyvin ennalleen. Aikaisemmin koodanneelle tuo kurssi ei kuitenkaan tuota paljoa tuntia enempaa tyota, joten ehka pienta jarkeistamista voisi harkita.
• Ei varmaankaan kannata mennä ainakaan syvällisemmin olioihin, mutta luokka -käsitteen voisi varmaankin opettaa. Luonteva jatko tietueille.
• ei ainakaan pitaisi vahentaa ja olioista voisi tietenkin alkaa vihjailemaan jo siina kurssissa ja vaikka kurssin loppupuolella jo vaikka hiukan nayttaa miten ne oliot toimii edes jotakin
• Johdatus ohjelmointiin-kurssilla voitaisiin käsitellä osoittimet ja antaa 4 ov. Osoittimien käsittely tukisi tätä kurssia mielestäni parhaiten. Tietenkin voi olla vaikeaa keksi osoittimille jotakin järkevää käyttöä sille kurssille.
• Johdatus -kurssilla voitaisiin väsätä jonkin yksinkertainen olio, esim. ohjauksissa.
• Ei tarvitse muuttaa. Johdatuskurssille osallistuu varmasti paljon sellaisia, jotka eivät jatka ohjelmointikurssille. Turha rääppäistä olioita, kun ei niitä kuitenkaan kovin lyhyessä ajassa pysty sisäistämään. Ennemmin karsisin johdatuskurssin kertausta ohjelmoinnin alusta.
• Onhan se sellainen mukava pieni pohja. Melkein tuntui propedeuttiselta kurssilta tosin. Jos joku ei ole koskaan nähnytkään ohjelmointikieltä niin erittäin tervetullut se varmasti oli.
• Henkilökohtaisesti Johdatus ohjelmointiin oli hoidettu ilman ensimmäistäkään luentoa ja tunnin viikottaisella työmäärällä, vaikken ole ohjelmointia aikaisemmin harrastanutkaan. Enemmän sisältöä, tai sitten kurssin alussa tentti, jonka läpäistyä kurssi olisi heti suoritettu.
• Ensin perusteet ja sitten olioihin! Jos perusteet kunnolla hallussa on oliot helpompi ymmärtää! (nyt sen vasta uskoo kun on kurssin käynyt!)
• Ehdottomasti JO:iin enemmän asiaa, nyt siellä tuli istuttua ja näin jälkikäteen harmittaa kun tuli ns. turhaa istumista eli olisi riittänyt hyvin vähempikin läsnäolo kurssilla. Edettiin niin hitaastikin... Tosin tuo 3 ov:a taitaa taas rajoittaa...
• Ei valttamatta olioihin, mutta osoittimia voisi vahan kasitella. Ainakin sen verran, etta tietaisi mita ei osaa. Ja tuota algoritmipuolta voisi sinne tunkea vahan enemman, jotta ohjelmointi-kurssissa paastaisiin vahan nopeammin liikkeelle. Alussa nimittain tuntui vahan silta, etta tama homma ei edisty mihinkaan.
• Tämmöistä kysymystä ei minusta voi asettaa, sillä tasossa on liian suurta heittoa (lue viimeinen vastaus)
• Johdatus ohjelmointiin nykyisen kaltaisena, ei olioita ko. kurssiin.
• Johdatus ohjelmointiin toimii aivan hyvin sellaisena kuin se onkin. Tämän kurssin voisi aloitta graafisen käyttöliittymän ohjelmoinnin pääteohjauksella ja alkaa tehdä työtä oikeilla välineillä heti alusta alkaen.
• Johdatus kurssilla pitäisi käsitellä kunnolla ainakin osoittimet vielä. Kurssin sisältö on aivan liian heppoinen ollakseen edes kurssi. Kurssilla ei käsitelty kunnolla oikein mitään, no ehkä silmukoita. Toisella luennolla joku kysyi että miten se luennoitsija ajaa ohjelmaa kääntäjässä. Luennoitsija panttasi ensin tietoa sanoen: " Kaikki aikanaan ..." Hetken kuluttua luennoitsija sitten heltyi luovuttamaan meille tämän kullan arvoisen Ctrl-F9 kombinaation. Kurssin etenemisvauhti on niin sairaalloisen hidas että sitä ei voi ymmärtää. Jokaisella luennolla tuli luennoitsijan suusta noin yksi virke, jossa olikin sitten koko luennon asiat. Siinä meinas ruveta ihan ärsyttämään kun sitä virkettä odotteli. Itse en ollut ikinä ennen tuota kurssia edes nähnyt minkälainen on kääntäjä, enkä tiennyt ohjelmoinnista yhtään mitään, mutta silti kurssi oli törkeän helppo eikä sen eteen tarvinut tehdä paljon mitään. Koko kurssin asiat oppii arvosanan kaksi edestä yhdessä illassa, että eiköhän kannattaisi lykätä sitä asiaa sinnepäin ja rutkasti. Lopetan nyt tämän tulikiven katkuisen paasaamisen tähän...
• Pääaineopiskelijan kannalta johdatuksessakin varmasti voisi menna pidemmalle, mutta muista tiedekunnista tulijoiden (niiden, jotka haluavat tehda vain appron) kannalta se lienee riittavan laaja jo nykyisellaan. Tieda hanta, ehka se on hyva noin kun on. 3 ov on mielestani siita ihan riittava, kielten laitokselta tulleena oli kylla ihmetys kun tekematta juuri mitaan saa 4 ov ;-D Johdatus kun oli hirvean helppo kurssi ja tyomaara pieni verrattuna siihen ,mita omalla laitoksella joutuisi tekemaan 4 ov:n eteen ;D
• Ehdottomasti. Liian helppo taman kurssin pohjaksi. Kaverin suoritus ilmeisesti kaatui siihen, koska ei ollut aikaisemmin ollenkaan tekemisissa ohjelmoinnin kanssa.
• Mielestani voitaisiin menna heti olioihin, jolloin saataisiin jo jonkinlaista pohjaa itse ohjelmointi-kurssiin. Vaikka joka paikassa on toitotettu, etta ei kielella ole valia, ajatus ratkaisee, niin minusta on huomattavan hankala tehda mitaan, jos ei syntaksi ole suht hyvin hallussa. Jos olioita olisi jo jankattu johdatuksessa, niin ei tarvitsisi aina miettia, etta mitenka se luokka nyt rakennettiin jne. Tuntuu reilulta etta johdatus ohjelmointiin on pienempi kurssi kuin ohjelmointi, mutta ehka asian olisi voinut jarjestella toisin pain.
• Ei liene välttämätöntä. Otetaan oliot vasta ohjelmointikurssilla mutta sitten kunnolla (niinkuin ne nyt tulivatkin).
• Johdatus ohjelmointiin voisi olla vaikka valinnainen jonkin toisen appro-kurssin kanssa. Omalla kohdallani ensimmäinen ohjelma syntyi johdatus -kurssilla, mutta silti siellä kävi loppupuolella aika pitkäksi, samoin kuin tämän alussa. Sama helppo asia kahdella kurssilla ei juuri motivoi luennolla istumista.
• Tällä hetkellä johdatus kurssi on aivan lapsellisen helppo. Se ei vaadi juurikaan mitään yritystä taikka vaivannäköä. Kadun luennoille menoa vieläkin koska ei siellä kerrottu mitään mitä ei olisi voinut oppia monisteesta lukemalla. Harkkatyö on myöskin todella helppo, joten jos molemmat kuuluu aproon, toinen on väärällä tasolla.
• Kurssia ei kannata muuttaa. Se on hyvä nyt ainakin meille, joilla ei ole aikaisempaa ohjelmointikokemusta.
• Aika lailla hyvä nyt 3 ov:n pakettina.
• Oliot voisi tulla heti alussa, niin ei sitten tarvitsisi muuttaa ajattelutapaansa ja ohejlmointityyliään kesken opintojen.

Kuuntelisitko samalta luennoitsijalta jonkin muun kurssin?

• Kyllä kuuntelisin, periaatteessa minkä vaan ohjelmointiin liittyvän kurssin :)
• Vaikka kaikki loput tietotekniikan luennot.
• Tottakai. Ilo olla hyvän luennoitsijan pitämällä kurssilla:)
• Kyllä ja todennäköisesti kuuntelenkin... GKO
• Ehdottomasti!
• Possibly, mikä ettei, olen ollut huonommillakin luennoilla, tosin paremmillakin ;-)
• Kyllä joo
• No, mika jottei. =)
• Luultavasti kuuntelisin.
• Kyllä vain!
• No mikä ettei :)
• Totta kai Vesku:-) Oma c++ tietämykseni oli valmiiksi jo hyvä, joten ehkä siksi luennot tuntuivat joskus pitkäveteisiltä kun sai kuunnella "vanhan kertausta".
• Kyllähän tuota voisi kuunnellakin.
• Kyllä
• Mielelläni kiitos.
• mikä ettei
• Umm.. kylla. Tekniikassa ei ole valittamista ja asiakin tuli perille.
• Tarkoitus olisi yrittää GKO kurssia syksyllä. Ainakin opetusaineen tietämys on luennoijalla vaikuttavaa, mitä ei voi sanoa kaikista luennoitsijoista.
• kylla
• Ehdottomasti, kun miettii millaisia muita niitä löytyy... *selkäpiitä karmii*
• Kyllä se käy. Itse asiassa tuskin pääset minusta eroon, ensi vuonna se GKO taitaa kutsua.
• Hyvinkin mielelläni!
• Kyllä!
• Kyllä, odotan 'innolla' syksyn GKO:a! :)
• Taisin jo vastatakin, eli aikomus olisi.
• Kyllä.
• Kylläpä hyvinkin.
• Kyllä vain, jos ohjelmaani mahtuisi :(
• Kylla ajattelin ainakin yrittaa.
• Luennoitsijassa ei vikaa...
• Delphi voisi kiinnostaa.
• Jo toki. Ao. luennoitsija on selvästi _tiedekunnan_ parhaiden joukossa. :)
• Tarkoitus olisi kuunnella ja jopa suorittaa vielä toinenkin kurssi.
• Ehdottomasti! Tama oli paras kurssi, jolla olen ollut :) Mahtava luennoitsija! Sait hyvin motivoitua tekemaan. Graafiset kayttoliitymat olisi hyva.
• Toki.
• Totta ihmeessä, kyllä tuommoinen luennointityyli parempi on kuin vilautella suttuisia kalvoja ja hokea että "olio on luokan ilmentymä" (Tämä oli kuvitteellinen esimerkki, yhteydet tosielämään ovat silkkaa sattumaa).
• No joo.
• Jovain.
• Kyllä!
• Ketä tässä tarkoitetaan? Männikön kursille voisin mennä, kuten myös Lappalaisen (kai siitä hengissä selviäisi:))
• Kyllä mieluusti ja vähän viisaampana.
• Kuuntelisin ja todennäköisesti aion kuunnellakin.

Mita muuta tasta kurssista?

• Oikein hyvä kurssi!
• Hmmm... En jaksaisi valittaa TYÖN MÄÄRÄSTÄ, siitä saat valituksia varmaan muutenkin runsaanlaisesti. Kommentti: Ei kiva -> Siis ikävä sanoa, mutta tämä oli kurssi, joka aiheutti suhteessa enemmän stressiä ja pahaa mieltä, kuin oppimisen iloa ja oivalluksen hetkiä!! Eli parantamisen varaa kyllä olisi ihmisläheisyyden kanssa. Me opiskelijat olemme vain ihmisiä!! Edelleen on väärin olettaa, että laiskottelemme muiden kurssien kanssa ja että meidän pitäisi uhrata tehoamme muista kursseista juuri TEIDÄN kurssianne varten. Et muuten ikinä arvaa, mitä nuo muut kurssin pitäjät vaativat meitä tekemään...
• Työläs mutta opettavainen kokonaisuus C++ -ohjelmoinnista. Hyvä homma!
• Fuksivuoden paras kurssi.
• Epainhimillisia ponnisteluja muutaman hassun opintoviikon saamiseksi
• Työteliäs... mutta eikai sitä muutenkaan olisi voinut oppia...
• Ei kai tässä muuta kuin kiitokset hyvästä kurssista, ainut huono asia oli oman ajan puute...
• Opintoviikkoja saa aivan liian vähän. Minulla ainakin kului aikaa vähintään 8 ov:n edestä ihan oikeasti. Demoihin hujahti helposti kymmenenkin tuntia eikä silti välttämättä saanut kaikkia tehtyä. Viidessä tunnissa olisi tietysti saanut hutaistua tehtävät, mutta sehän ei ollut kurssin tavoite. Harjoitustyöhön upposi vähintään tuplasti varattu aika. Tenttiin kertailin muutaman tunnin. En toki kadu uhraamaani työmäärää, koska tässä vaiheessa (toisen alan jatko-opiskelija) osaa jo arvostaa enemmän oppimista kuin opintoviikkoja, mutta silti 5 ov on todella vähän! Johan tässä laskee kurssin arvostuskin.
• Tämän kurssin alusta voisi sitä tavaraa lykätä sinne johdatukseen, ja johdatuksella voitaisiin asiat opetella tätä kurssia silmällä pitäen eli kunnolla (no tuli sitä vähän vielä tohonkin). Tulipa nyt mieleen että olis aivan massiivisen mahtavaa jos luennolla olisi semmoinen internet kamera ja luentoa voisi sitten kotona netistä seurailla, jos sattuisi niin ettei pysty luennolle tulemaan (jos on vaikka häntäluu poikki tai jotain). Tällä kurssilla on kuitenkin sen verran paljon asiaa että luennoilta ei paljoa viitsi pois olla. En usko että kamera loppujen lopuksi mitenkään hirveästi vähentäisi luennolla kävijöitä. Mutta kuitenkin se saattaisi helpottaa muutamien ahdinkoa ja tukalaa oloa.
• Yleisesti ottaen paras kurssi mita tahan asti kaynyt.
• Ongelmana nakisin todella suuren haitarin opiskelijoiden taidoissa. Toiset ovat vasta aloittaneet tietokoneitten kanssa rapeltamisen ja toiset ovat tehneet omia peleja yms. jo viisivuotiaasta. Mutta minkas teet?
• Tosi opettavainen, hirveän rankka kurssi. Monesti nykyään kursseilla joutuu pettymään, kun rahaa säästetään ja sisältöjä karsitaan. Kyllä yliopistotasoisilla kursseilla täytyy olla jotain haastetta, sitä kyllä löytyi tältä kurssilta, kiitos siitä!

Enta laitoksen muusta opetuskesta?

• Myös oikein hyvin onnistunutta.
• Kesäkurssivalikoima on pienempi kuin suppea! Suorita siinä sitten vielä opintoviikkoja tuhlaamatta tukikuukausia.
• Näkki & Kahanpää vois pitää kaikki matikankurssit.
• Kesalla saisi olla enemman kaikenlaista, mutta siita olikin jo keskustelua.
• Opetuksen taso heittää aika paljon riippuen kurssista.
• Olisipa hyvä, kun joskus saataisiin tietotekniikalle kaksi approa. Yksi sellaisille, jotka eivät ole paljoa koneeseen koskeneet ja toinen niille jotka osaavat jo jotakin :) Välillä tuntui turhauttavalta istua luennoilla, kun opetetaan suunnilleen miten hiirtä käytetään... Tosin taitaa kaikki olla rahasta kiinni?
• Tuo palkinto oli hyva idea, voi olla etta olisi muuten jaanyt palaute antamatta, vaikka minun tuurillani ei koskaan mitaan voitetakaan :( Kesakursseja saisi kylla olla enemman. Tasta aiheesta oli postituslistallakin puhetta. Eika ongelma nayta olevan vain tietotekniikassa, mm. matikkaa ja fysiikkaa olen kysellyt, mutta eipa tunnu loytyvan opetusta. Ei muuta kuin kirja kateen ja lukemaan, jos mielii opiskella kesalla.
• Vähäisen kokemuksen perusteella erinomaista.
• Eipa ole paljon innostanut opiskelemaan
• Minusta olisi syytä käydä vakavaa keskustelua koko tietotekniikan linjan opiskelun aloituksesta. Matematiikanlaitoksella on homma mielestäni paremmin hanskassa, kun siellä saa aloittaa suoraan cumun kursseista. Minusta ainakin on koomista ( ei hauskaa :-( ), että opiskelen cumun matematiikkaa ja appron tietotekniikkaa, vaikka tietotekniikka on pääaineeni ja olen koodannut vuosia... Tähänhän voisi tietysti vastata, että jos on kerran niin hyvä, niin menköön suoraan tenttiin! Minusta se ei kuitenkaan ole oikein sama asia, sillä tentissä tekee kuitenkin jonkun huolimattomuusvirheen ja menettää sen takia 3, jonka ehkä muuten kuitenkin ansaitsee... Nykyinen turpeeseen sitomiskäytäntö ei minusta ole hyvä. Jos kurssin haluaa (joutuu) menemään normaalisti läpi, on pakko tehtä tuhottomasti demoja, jotka ovat helppoja, mutta työläitä (johtuu pisteytyksestä yms). Tämä pätee tietysti vain niihin, jotka jo osaavat koodata. Samaa mieltä kanssani ovat monet pidemmälle edenneet koodaajat. Jos appron voisi suorittaa parilla cumun kurssilla (matemaatikkojen tapaan), voitaisiin keskittyä näillä nykyisillä kursseilla enemmän aloittelijoiden tarpeisiin, joka voisi näkyä heidän numeroissaan...
• On kai parasta neuvoa kurssille tulijoita jättämään muut kurssit, tai ainakin ne, jotka teettävät töitä huhtikuun aikana.
• Kaikilla luennoilla voisi olla semmoinen kamera ;)
• Saan appron valmiiksi varmaan nyt kevaalla, ja tarkoitus olisi jatkaa syksylla siita, mihin jain, ehka paaaineopiskelijana.
• On toivimisen varaa.
• appron kurssit typerän helppoja == ei hyötyä.
• Muuten hyvä, mutta asenteellisuus on joskus melko räikeää, ja opiskelijoita yritetään aivopestä. Tietotekniikan laitos ei ole maailman napa.
• Vähän vaihteleva taso.