Kasvusolut ovat siimattomat, liikkumattomat, yksittäiset tai yhdyskuntina. Solujen ja yhdyskuntien muoto on hyvin vaihteleva. Useilla lajeilla yhdyskunnat ovat ns. kenobioita. Kenobialle luonteenomaista on, että tiiviisti toisiinsa liittyviä soluja on tietty (vakio) lukumäärä ja että solut esiintyvät aina tietynmuotoisena suvulle ominaisena ryhmänä (esim. Scenedesmus, Pediastrum, Coelastrum). Solussa on tavallisesti yksi, harvemmin useampi värihiukkanen. Pyrenoidi värihiukkasessa on yleensä kookas ja näkyvä. Soluseinä on tukeva. Lisääntyminen tapahtuu lahkolle luonteenomaisesti ns. autosporien avulla. Yksinkertaista solun kahtia ja jälleen kahtia jakautumista nelisolurykelmäksi Tetrasporales-lahkon tapaan ei esiinny. Autosporit syntyvät emosolussa sen sisällön jakauduttua ja saavat tyypillisen emosolun tai emoyhdyskunnan muodon jo ennen vapautumistaan emosolusta sen seinämän repeydyttyä, hajottua tai Iiuettua. Muutamilla lahkon lajeilla on havaittu myös suvullista lisääntymistä. Sukusolut - nekin syntyvät kasvusolun sisällä - ovat aina kaksisiimaiset ja liikkuvat, siimat samanpituiset. Tämän erittäin runsaslajisen ja solumuodoiltaan hyvin vaihtelevan lahkon planktiset levät (pohjamuotoja esiintyy lahkossa myös) ovat erityisesti rehevien järvien ja pikkuvesien tyypillistä lajistoa. Niiden runsas lajilukumäärä ja/tai huomattavan suuri biomassa on jo sinänsä osoitus vesistössä vallitsevasta ravinnetilanteesta.
Actinastrum
Acutodesmus
Ankistrodesmus
Ankyra
Botryococcus
Chlorolobion
Closteriopsis
Coelastropsis
Coelastrum
Coenochloris
Coenocystis
Crucigenia
Crucigeniella
Dactylosphaerium
Desmodesmus
Dictyosphaerium
Didymocystis
Dimorphococcus
Eutetramorus
Franceia
Fusola
Golenkinia
Keratococcus
Kirchneriella
Korshikoviella
Lagerheimia
Micractinium
Monoraphidium
Nephrochlamys
Nephrocytium
Oocystis
Pediastrum
Planktosphaeria
Polyedriopsis
Quadricoccus
Quadrigula
Radiococcus
Scenedesmus
Schroederia
Selenastrum
Siderocelis
Sorastrum
Tetrachlorella
Tetradesmus
Tetraedron
Tetrallantos
Tetrastrum
Treubaria
Westella
Willea
