Yleensä yksisoluisia leviä, joilla on kaksi paljaspintaista siimaa ja siimojen väliin kiinnittyvä rihmamainen haptoneema. Haptoneema poikkeaa hienorakenteeltaan ja liikkeiltään siimoista. Solun muoto vaihtelee pyöreästä pitkulaiseen tai satulamaiseen. Kiinteä soluseinä puuttuu, joten solumuoto muuttuu helposti esimerkiksi uintinopeuden muuttuessa. Solun pinnalla on yleensä yksi tai useampi suomukerros, joita suomujen pienen koon ja ohuuden takia harvoin pystyy näkemään vesipreparaateissa. Suomut ovat joko orgaanisia tai kalsiitista muodostuneita kokkoliitteja. Lajituntomerkit ovat suomujen hienorakenteissa, joten lajinmääritys vaatii useimmiten elektronimikroskopiaa. Solussa on yleensä kaksi värihiukkasta. Väripigmentit ovat pääosin samoja kuin kultalevillä. Joillakin lajeilla on todettu olevan elämänkierrossa palmellavaihe tai rihmalevävaihe, mutta tiedot ovat toistaiseksi varsin puutteelliset. Vain kahden Prymnesium-lajin on todettu muodostavan kystejä. - Useimmat tämän luokan levät ovat mereisiä, monet ovat euryhaliinisia ja kasvavat myös makeassa vedessä. Muutamat lajit esiintyvät pelkästään makeassa vedessä.
Prymnesiales
Pavlovales
