Runebergistä riimuihin
Paleografiaharjoitus 1 Verkkoresurssiin Paleografiasivulle
Vihittyjen luettelo, Karstula 1816–1817 (Jyväskylän Maakunta-arkisto)
Vasen sivu suurennettuna Oikea sivu suurennettuna
Väestörekisterin pito kuului kirkolle aina 1600-luvulta 1990-luvulle saakka. Määräykset seurakunnissa pidettävistä asiakirjoista annettiin vuoden 1686 kirkkolaissa. Tällöin vakiintui ns. historiakirjojen eli syntyneiden ja kastettujen, kuolleiden ja haudattujen sekä vihittyjen luetteloiden pito. On kuitenkin huomattava, että nämä asiakirjasarjat palvelivat kuitenkin ensisijassa seurakunnallisia tarpeita. Siksi niiden antama väestöhistoriallinen tieto on etenkin vanhempien aikojen osalta monessa suhteessa puutteellista ja vajavaista. Näin on oikeastaan aina 1800-luvun puoliväliin saakka.
Parhaimmillaan vihittyjen luettelosta selviää vihkimispäivä, vihittyjen nimet, iät tai syntymäajat ja kotipaikat. Luetteloiden tarkkuus vaihtelee kuitenkin seurakunnittain, koska annettuja ohjeita tulkittiin eri tavoilla eri paikoissa.
Vihkiluettelot kertovat ihmisten sosiaalisesta ja maantieteellisestä liikkuvuudesta. Ne sisältävät tietoa myös kirkon opetuksen ja kansan moraalin välisistä suhteista. Myös häiden ajoittuminen kertoo juhlien sijoittumisesta vuotuiskiertoon.
Vuonna 1935 tehdyn kirkkolain muutoksen mukaan seurakunnat voivat luovuttaa 120 vuotta vanhemmat asiakirjat ja 80 vuotta vanhemman muun aineiston maakunta-arkistoihin. !990-luvulla annetussa kirkkojärjestyksessä luovutettavan aineiston rajaksi on kauttaaltaan määritelty 100 vuoden ikä.
Seurakuntien ja maakunta-arkistojen ohella vihittyjen luetteloita ja muita historiakirjoja on mahdollista lukea kopioina. Suomen Sukututkimusseura aloitti vuonna 1924 hankkeen jonka tuloksena on kopioitu 510 seurakunnan historiakirjat vanhimmista säilyneistä aina 1850-luvulle saakka. Nämä ns. mustat kirjat ovat luettavissa mikrokortteina Kansallisarkistossa Helsingissä. Sittemmin Suomen Sukututkimuksen Seura on vienyt historiakirjoja internetiin, ns. HisKi-tietokantaan (http://www.genealogia.fi/historia/).
Käytetty kirjallisuus:
Mäkelä-Alitalo, Anneli: Vanhat käsialat. Avain Ruotsin ajan asiakirjoihin. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2004.
Suomen historian asiakirjalähteet. Toim. Elias Orrman ja Elisa Pispala. Kansallisarkisto ja Werner Söderström Osakeyhtiö 1994.
