Runebergistä riimuihin: paleografiaharjoitukset
Paleografiaharjoitusten alkusivulle
Harjoitus 4.
Västmanlandin rykmentissä palvelleen kapteeni Carl Frestaren vuoden 1723 valtiopäiville osoitettu memoriaali (Valtionarkisto, Tukholma)
Ruotsin 1600-luvun historia on liki kauttaaltaan sota-aikaa. Tuona aikana kuoli tai rampautui suuri joukko miehiä. Sotakausi, kuten Ruotsin suurvalta-asemakin, päättyivät suureen Pohjan sotaan. Eräs sodan merkittävistä taisteluista käytiin Pultavassa vuonna 1709, jolloin Venäjän joukot löivät ruotsalaiset. Oheisen memoriaalin valtiopäiville lähettänyt kapteeni Carl Frestare jäi tässä taistelussa sotavangiksi. Hän pääsi palaamaan kotimaan kotimaahansa myöhemmin, mahdollisesti vasta 1720-luvulla. Frestare anoo kirjelmässään niitä oikeuksia ja etuja, jotka hän on pitkän vankeutensa aikana menettänyt.
Memoriaali on päivätty ja allekirjoitettu 1.6.1722. Otsikkotekstin ylä- ja alapuolelle on tehty memoriaalin käsittelyä koskevia merkintöjä. Ylemmässä on mainittu, milloin asiakirja oli valtiopäivien käsittelyssä. Alemmasta käy taas ilmi, minkä toimikunnan käsittelyyn se siirrettiin.
Itse asiakirja alkaa tietystikin pitkällä ja monipolvisella puhuttelulla, joka on ositettu kuninkaalle ja säätyjen jäsenille eli edustajille. Kaksi ensimmäistä riviä kuuluvat seuraavalla tavalla:
Af närlagde till Hans Kongl. Maijt i underdånighet
insinuerade Supplique med därpå allernådigst
Sen jälkeen Frestare siirtyy selittämään uskollista palvelustaan sotaväessä sekä niitä vastoinkäymisiä, jotka aiheuttaneet hänen köyhtymisensä. Hän mainitsee nimeltä joitakin toisia upseereita, jotka ovat olleet hänen kanssaan samassa rykmentissä ja jakaneet hänen kohtalonsa. Tämän jälkeen hän pyytää niitä meriittejä, jotka ovat sodasta aiemmin palanneiden osalle.
Ohessa olevan kirjeosuuden lisäksi memoriaaliin kuuluu vielä sivun mittainen ansioluettelo. Tästä syystä kirje näyttää päättyvän ikään kuin kesken. Ansioluettelosta ilmenee, että Carl Frestare oli syntynyt vuonna 1676 ja astunut palvelukseen 18-vuotiaana vuonna 1694. Memoriaali laadittaessa hän oli palvellut armeijassa 26 vuotta ja oli 46-vuotias.
