Bergenin yliopisto, Norja

 

 

Opetuskieli: englanti
Lukukausi: kevät
Lukukauden kesto: 9.1-30.5.2003
Opiskeluala kohteessa: maantieto

Yleiskuvaus kohteesta Norja ja Bergen

Olin Bergenin yliopistossa, Norjassa, vaihto-oppilaana kevätlukukauden 2003. Norja on näkemisen arvoinen maa, jossa maisemat ovat todella upeat ja vaihtelevat eri osissa maata. Bergen on Norjan toiseksi suurin kaupunki, jossa on noin 225 000 asukasta. Bergen sijaitsee länsirannikolla vuorien ja vuonojen alueella. Bergeniä ympäröi seitsemän vuorta, mistä johtuen keskusta on melko pieni ja tiivis. Suurin osa bergeniläisistä asuukin keskustan ulkopuolella ja kaupunkia ympäröivillä saarilla.

Bergen on kaunis ja viihtyisä kaupunki, jonka vanhat puiset talot ovat erityisen kauniita. Bergenistä löytyykin vanha kaupunki, jossa on useita satoja vuosia vanhoja taloja. Muutenkin Bergenistä löytyy monia historiallisia kohteita. Esimerkiksi lähellä Fantoftin opiskelijakylää sijaitsevat vanha puukirkko ja Norjan kuuluisimman säveltäjän Edvard Griegin talo. Bergenistä löytyy monien kauppojen, kahviloiden ja ravintoloiden lisäksi monia museoita ja teattereita. Kaupungissa järjestettiin myös monia erilaisia tapahtumia: konsertteja, kansanjuhlia, taide- ja urheilutapahtumia.

Norjassa ihmiset ovat pääosin ystävällisiä ja mukavia, hyvin samankaltaisia kuin suomalaiset. Toisaalta palvelun taso kaupoissa ei ollut aina ystävällistä. Norjalaisiin ei ollut kovin helppoa tutustua, mutta suhtautuminen suomalaisiin oli positiivista. Norjalaiset ovat urheilullisia ja luonnonläheisiä ihmisiä, jotka kävivät varsinkin viikonloppuisin vaeltelemassa vuorilla. Norjalaiset ovat myös isänmaallisia, ja Norjan kansallispäivä (17. toukokuuta) olikin upea kokemus. Tällöin ihmiset lähtivät kaupungille kansallispuvuissa ja kaupungeissa järjestettiin mm. paraateja ja ilotulituksia.

Ilmasto

Ennen vaihtoon lähtemistäni monet pelottelivat minua, että Bergenissä sataa koko ajan. Kyllähän kevätlukukauden aikana sateenvarjolla oli käyttöä, mutta ilmasto oli kuitenkin minulle positiivinen yllätys. Yleisesti ottaen ilmasto oli todella leutoa Bergenissä. Vain tammikuussa oli muutama pakkaspäivä, sillä lämpötila oli tammikuussa jopa kymmenen asteen tienoilla eikä talvella ollut lunta kuin aivan tammikuun alussa. Bergenissä talvivaatteilla ei ollutkaan kauheasti käyttöä. Kevät oli Bergenissä todella upea ja lämmin, sillä huhtikuussa lämpöä oli jo 25 astetta ja sää oli sateeton. Hienon huhtikuun vastapainona oli toisaalta todella sateinen toukokuu.

Raha-asiat

Ennen vaihtoon lähtemistä kaikki pelottelivat Norjan hintatasosta, ja täytyy myöntää, että kyllä Norja on Suomeen verrattuna kallis maa. Norjassa ruoka oli kallista, varsinkin maito- ja lihatuotteet ja hedelmät olivat kalliita, noin kaksi kertaa kalliimpia kuin Suomessa. Toisaalta mm. leivät, mehut ja pastat olivat samanhintaisia kuin Suomessa. Yliopistolla ruokailu oli kallista, mistä johtuen kaikki opiskelijat niin norjalaiset kuin vaihto-opiskelijat ottivat yliopistolle omat eväät mukaan. Toisaalta vaatteet ja kengät olivat samanhintaisia tai jopa halvempia kuin Suomessa. Matkustaminen mm. juna- ja bussiliput olivat myös melko kalliita. Esimerkiksi kuukauden bussikortti Bergenissä opiskelijoille maksoi 400kr (50€). Norjassa opiskelijat joutuvat pääasiassa ostamaan itse kursseille kirjat ja monisteet, sillä yliopiston kirjastossa ei ole suurta valikoimaa kirjoissa. Itse en ostanut kuin kaksi kirjaa norjan kurssille, mutta ne maksoivat yhteensä 550kr (68€). Yliopiston ilmoitustauluilta löytää kuitenkin monia ilmoituksia vanhoina myytävistä kirjoista. Norjassa ei saa kovin laajasti opiskelija-alennuksia, mutta kannattaa aina tarjota opiskelijakorttia niin busseissa kuin partureissa.

Itselläni oli mukana Nordean Visa Electron-kortti, jolla sai nostettua rahaa ilman maksua Nordean automaateista, kun muiden pankkien kortteja käyttäessä joutui maksamaan nostoista. Toisaalta kannattaa matkaan ottaa mukaan myös muita maksuvälineitä, sillä minulla oli ongelmia kortin kanssa, joka ei toiminut Lofooteilla. Itse en avannut norjalaista pankkitiliä vaan maksoin käteisellä mm. vuokran. Käteisellä maksaminen oli kuitenkin melko kallista, esimerkiksi vuokraa maksaessa joutui maksamaan 45kr (6€) ylimääräistä.

Käytännön asiat, hakuprosessi

Olin Bergenin yliopistossa Nordlys-opiskelijana. Hakeminen ja vaihtoon lähteminen oli helppoa: Aluksi hain Nordlys-stipendiä, jonka hakeminen edellytti mm. opintosuunnitelman tekemisestä. Stipendin saatuani jouduin hakemaan opiskelijaksi Bergenin yliopistoon, mikä oli kuitenkin pelkkä muodollisuus. Lähettäessäni ilmoittautumislomaketta ilmoittauduin samalla kielikurssille ja ilmoitin haluavani asunnon opiskelijakylästä. Ennen vaihtoon lähtöäni Bergenin yliopistosta lähetettiin tutustumispaketti, jossa kerrottiin mm. opinnoista ja muista käytännön asioista. Opintojen alkamisajankohdasta ei kuitenkaan ilmoitettu etukäteen, mutta informaatiota sai hyvin sähköpostin välityksellä, kun vain kysyi.

Asuminen

Bergenissä asuin Fantoftin opiskelijakylässä, joka sijaitsee noin kuuden kilometrin päässä Bergenin keskustasta ja yliopistosta. Asunnon sijainnista johtuen on välttämätöntä ostaa joko pyörä tai bussikortti. Asunto järjestyi helposti, sillä yliopistoon ilmoittautumisen yhteydessä sai varata myös asunnon opiskelijakylästä. Opiskelijakylässä asuminen oli halpaa n. 1800kr (225€), sillä vuokra-asunnosta keskustassa olisi saanut maksaa ainakin kaksinkertaisesti. Sain itse valita haluanko asua yksiössä, kahden hengen solussa vai omassa huoneessa omalla vessalla jakaen keittiön seitsemän muun kanssa. Itse asuin solukaksiossa, joka oli myös halvin asumisvaihtoehto. Asunnot olivat valmiiksi kalustetut, jokaisessa huoneessa oli sänky patjalla, nojatuoli, pöytä, kirjoituspöytä ja tuoli. Peitto ja tyyny oli tuotava itse mukana tai ne sai ostaa vastaanotosta (200kr). Yksiössä ja solukaksiossa on myös varauduttava kaikkien keittiötarvikkeiden ostamiseen, kun yhteiskeittiössä astiat ja kattilat olivat valmiina.

Asunnot olivat siistejä, mutta ulkoapäin asunnot eivät näyttäneet kauniilta eikä viihtyisiltä. Asunnoissa oli ilmainen internet-yhteys, jos oma tietokone oli mukana. Opiskelijakylässä oli myös tietokoneluokka, mutta tietokoneiden käytöstä joutui maksamaan 200kr (25€) maksun. Opiskelijakylässä oli pesutupa, jossa pesukoneen käyttö maksoi 15kr (2€) kerralta. Opiskelijakylään sijoitetaan kaikki vaihto-opiskelijat eikä siellä asu montaakaan norjalaista, joten jos haluaa kontakteja norjalaisiin on ehkä parempi etsiä asuntoa keskustan kommuuneista.

Opinnot

Suurin osa Bergenin yliopistosta sijaitsee aivan Bergenin keskustassa, ja yliopistossa opiskelee 17 000 opiskelijaa. Norjassa kevätlukukausi alkaa virallisesti tammikuun alkupuolella ja kestää kesäkuun loppuun. Omat opiskeluni alkoivat 8.1 ja kestivät toukokuun loppuun asti. Opinnot alkoivat kaksi viikkoa kestäneellä orientaatiokurssilla, jolla sai tietoa mm. opinnoista, vapaa-ajan toiminnasta ja terveydenhuollosta. Kurssille kannattaa mielestäni osallistua, vaikka kaikki luennot eivät olleetkaan hyödyllisiä. Bergenin yliopistossa järjestetään vaihto- opiskelijoille englannin kielellä SAS-kursseja (Scandinavian Area Studies). Kurssit käsittelevät mm. pohjoismaiden politiikkaa ja yhteiskuntaa. Itse otin maantiedon kurssin, joka oli todella mahtava kurssi: Kurssin asiat olivat mielenkiintoisia, vaikka suomalaiselle osittain tuttuja. Omat tiedot kuitenkin lisääntyivät Norjasta ja Bergenistä. Kurssin parasta antia oli monet retket, museokäynnit ja ekskursiot. Olimme muun muassa kahden päivän retkellä Hardangenviddan kansallispuistossa. Kurssin suorittamiseen kuului esseen kirjoitus ja suullinen tentti. SAS-kurssien lisäksi vaihto-opiskelijat saavat ottaa myös yliopiston tavallisia kursseja, joiden opiskelukieli on norja tai englanti.

Lisäksi otin norjan kielen kurssin, jota järjestetään kolmea eri tasoa. Itse opiskelin kakkostason kurssilla, johon pääsin tasokokeen kautta. Tasokoe järjestetään lukukauden alussa ja siihen pitää osallistua, jos ei halua aloittaa kielen opiskelua aivan alkeista. Tasokokeeseen pitää ilmoittautua ehdottomasti jo yliopistoon ilmoittautumisen yhteydessä! Omat kieliopintoni jäivät kielikurssin varaan, sillä vaihto-opiskelijoiden kanssa käytin englantia. Kielen oppimisessa ruotsin taidot olivat suureksi avuksi, ja norjan kielen taidoillani pärjäsinkin arkipäivän tilanteissa. Toisaalta Bergenin murteen ymmärtäminen oli vaikeaa, ja norjalaisten puhetta olikin helpompi ymmärtää muualla Norjassa. Kurssin koe sisälsi noin 10-15 minuutin suullisen tentin ja kirjallisen tentin, joka sisälsi mm. sanelun, aineen ja kielioppia.

Vapaa-aika

Vapaa-aikaa tuli vietettyä muiden vaihto-opiskelijoiden kanssa, ja kontaktit norjalaisiin jäivät vähiin. Ystävien kanssa vietetyn vapaa-ajan lisäksi vaihto-opiskelijoille järjestettiin paljon ohjelmaa: Erasmus-organisaatio järjesti muun muassa bileitä, pub-iltoja ja hiihto- ja laskettelureissun. ISU (International Student's Union) järjesti vaihto-opiskelijoille tekemistä mm. luistelua ja bileitä. Bergenissä on myös suomalais-norjalainen yhdistys, joka järjestää suomalaisille viikoittain ohjelmaa. Itse kävin katselemassa suomalaisen elokuvan ja osallistuin kevään suomalaiseen ulkoilutapahtumaan. Yhdistys järjestääkin todella monipuolista ja mukavaa ohjelmaa. Opiskelija-asuntojen vieressä sijaitsee urheiluhalli, jossa oli kuntosali ja järjestettiin mm.aerobic- ja spinningkursseja. Lukukausimaksu oli noin 65€, jonka maksettua sai käydä vapaasti kuntosalilla ja kaikilla kursseilla.

Matkustaminen

Vapaa-aikana tuli myös matkusteltua, sillä kävin muun muassa Pohjois-Norjassa, Lofooteilla ja Oslossa. Matkusteleminen oli melko kallista, mutta todella upeaa, sillä maisemat olivat todella mahtavia. Norjassa helpointa on lentää, koska juna- ja bussimatkat kestävät todella kauan. Lisäksi junaliput pitää varata huomattavasti aikaisemmin ennen matkaa, jos haluaa opiskelijaliput. Lentoliput saa taasen suoraan lentokentältä ilman varauksia ja lentäminen ei ole suhteessa sen kalliimpaa kuin muut matkustusmuodot. Bergenistä on helppoa lähteä matkustamaan myös laivalla. Esimerkiksi Hurtigruten-laivalla pystyy matkustamaan pitkin Norjan rannikkoa aina Kirkkoniemelle (Kirkenesiin) asti. Lisäksi Bergenistä pääsee laivalla matkustamaan Färsaarille ja Islantiin. Färsaarille matka kestää 25 tuntia. Matkustelemisessa kannattaa ottaa huomioon se, että Norjassa on todella paljon turisteja kesällä. Jos haluaa matkustella ilman ulkomaalaisturisteja, niin kannattaa miettiä ajankohtaa. Itse matkustin Hurtigruten-laivalla pohjoiseen pääsiäislomalla, huhtikuun lopussa, jolloin turistikausi ei ollut vielä alkanut. Lisäksi kesän sesonkiajalla hinnat ovat usein korkeampia kuin keväällä.

Tammikuussa matkustin Bergeniin lentäen Helsingistä Oslon kautta. Kesäkuussa en tullut lentäen takaisin Suomeen, koska minulle oli kertynyt matkalla paljon tavaraa. Matkasuunnitelman tekeminen Bergenistä Suomeen oli helppoa, sillä matkustin Bergenistä Osloon ja sieltä edelleen Tukholmaan junalla. Vaihdoin kerran junaa Oslossa. Tukholmasta tulin laivalla Turkuun. Matka kesti yli 30 tuntia ja oli kaikkien tavaroiden kanssa raskas. Toisaalta matka tuli halvemmaksi kuin lentäen eikä tarvinnut maksaa lisämaksuja tavaroista.

Muuta

Norjassa vietetty lukukausi oli todella mahtava kokemus, josta jäi muistoksi repullinen mukavia muistoja ja kavereita ympäri maailmaa. Matkustelin Norjassa paljon, mistä johtuen Norjan maisemat tuli nähtyä niin pohjoisessa kuin etelässä. Lukukausi Norjassa teki ison loven rahapussiin, mutta mielestäni reissu oli todellakin kokemisen arvoinen. Säästämään Norjaan ei kannatakaan lähteä vaan Norja on näkemisen ja kokemisen arvoinen maa. Toisaalta hintatietoinen kannattaa olla, ettei joudu turhaan maksamaan liikaa. Eikä Bergeniin lähtöä kannata jättää väliin, koska ei siellä aina sada!

 

 

 

UNIVERSITY OF BERGEN, NORJA

 

Opetuskieli: englanti/norja

Vaihtokausi: kevat

Vaihtokauden kesto: 5.1.2004-20.6.2004

Opiskeluala kohteessa: kemia ja fysiikka

 

Yleiskuvaus kohteesta

 

Norja on kaunis maa, jonka vuono- ja vuorimaisemat hivelevät silmää. Ihmiset ovat tutun ujoja ja hitaasti lämpiviä. Muut eurooppalaiset opiskelijat kokivat norjalaiset hieman kopeiksi ja kylmiksi, mutta suomalaisena en pahemmin ihmetelly ihmisten käytöstä. Paikalliset eivät heti ole avosylin juoksemassa vastaan ja ottamassa mukaan, mutta kun itse tekee aloitteen, niin ihmisiin kyllä tutustuu. Varsinkin kuuluisat suomalaiset juomatavat tekevät se, että suomalainen on tervetullut norjalaiseen pöytään. Hyvällä ruotsinkielen taidolla

pärjää hyvin, kunhan puhekumppani puhuu rauhallisella tahdilla. Norjassa erot murteiden välillä on hyvin suuret, joten ymmärtäminen riippuu lähinnä siitä, mistä toinen on kotoisin. Englanninkielen taito on norjalaisilla hallussa ja he mielellään myös puhuvat sitä, kun saavat siihen mahdollisuuden. Monet vaihto-opiskelijat harmittelivat sitä, että näin norjankilelen harjoittelu jäi vähemmälle.

 

Bergen on Norjan suurimpia kaupunkeja ja asukkaita on noin 230 000. Bergen sijaitsee Norjan länsirannikolla ja on nimellisesti, kuten Rooma, seitsemän vuoren ympäröimä. Tämä tekee sen, että kaupunki on laajalle levittäytynyt ja keskusta on aika pieni. Bergen on vilkas opiskelijakaupunki ja yliopistossa opiskelee noin 17 000 opiskelijaa. Ilta-aktiviteettia siis riittää: jossain on aina jotain meneillä.

 

Bergenin huonoja puolia on ilmasta. Sijaiten juuri sopivasti merivirtoihin nähden Bergen on Euroopan sateisin kaupunki. Bergenissä sataa 260 päivää vuodessa. Itse luulin, että sää olisi ollut paljon pahempi ja olin varautunut jatkuviin kaatosateisiin. Keväällä näin ei ollut tilanne, mutta saa nähdä millainen on syyslukukausi, kun jään Bergeniin vielä seuraavaksi lukukaudeksi. Suosittelen kumisaappaita ja sadevarusteita matkaan. Sateenvarjoja saa ostettua keskustan sateenvarjoautomaateista.

 

Norjalainen hintataso taitaa olla kuuluisa Suomessa asti. Sanoisin, että yleisesti hinnat ovat noin puolitoistakertaiset Suomeen nähden. Budjetti kuukautta kohden on noin 1000 euroa. Huone opiskelija asuntolassa maksaa 230 euroa kuukaudessa. Hintaan sisältyy sähkö ja vesi. Lisäksi internet -yhteys on ilmainen. Viihteelle lähteminen on kallista. Hintataso on tässä vaiheessa kaksinkartainen Suomeen hintoihin nähden. Suosittelen siis opintotuen lisäksi opintolainan ottamista sekä kesätyörahojen säästämistä.

 

Käytännön asiat

 

Haku oli hyvin yksinkertainen. Tein kirjallisen hakemuksen, jonka annoin oman laitokseni amanuenssille. Bergenin Yliopiston fysiikan laitos kuuluu kahdenkeskisiin vaihtokohteisiin Jyväskylän fysiikan laitoksen kanssa, joten laitokseni hoiti asiat eteenpäin. Hain vaihtopaikkaa Erasmus -vaihto-ohjelman kautta. Viimeinen hakupäivä kevätlukukaudelle oli 15. marraskuuta. Palautin oman hakemukseni kesällä 2003 ja sain vahvistuksen vaihtoonpääsystä elokuussa. Tämän jälkeen netistä oli saatavissa kolme eri hakulomaketta; yksi oli yliopistoon ilmoittautumista varten , yksi asunnonhakua varten ja yksi kielikurssia varten. Kaikki piti palauttaa 15. marraskuuta mennessä. Syyslukukaudeksi hakiessa vastaava

päivämäärä on 15. kesäkuuta. Jos vaihtoon ei pääse Erasmus -statuksella, kannattaa hakea Nordplus - tai Nordlys -vaihto-ohjelman kautta.

 

Marraskuun lopussa sain postia Bergenin yliopistosta, että minut on hyväksytty opiskelemaan sinne ja että minulle on varattu huone opiskelija-asuntolasta ja myös paikka kielikursille.

 

Ensimmäinen viikko Bergenissä meni orientoitumiskurssin parissa. Kurssilla käytiin läpi käytännön asioita kursseille  ja tentteihin ilmoittaumisesta. Lisäksi kurssiin kuului luentoja Norjan kulttuurista, historiasta ja luonnosta sekä kiertoajelu Bergenissa. Kurssi oli hyvin hyödyllinen ja sen jälkeen yliopistoalueella sekä kaupunkilla oli helppo liikkua. The office for international students antoi tarvittavat opiskelijatunnukset sekä ohjeet opiskelijakortin hankkimiseen.

 

Suomen kansalaisena en tarvitse olekelulupia ja voin olla Norjassa niin kauan kuin haluan. Kesätöitä varten tarvitsin norjalaisen henkilötunnuksen, jonka pystyy hakemaan pankista. Tunnuksen saaminen kestää noin neljä viikkoa. Tämän jälkeen pankista saa pankkitilin ja verotoimistosta verokortin. Verokortin saaminen kestää noin viikon.                                                                                                                                          

 

Opinnot

 

Kursseille ilmoittauduttiin netissä ja samoin tentteihin. Viimeinen päivämäärä ilmoittautumiselle oli 1. helmikuuta. Kursseja ajatellen kannattaa varautua siihen, että kaikkia ei välttämättä tarjota luento muodossa, jos opiskelijoita ei ole tarpeeksi. Itse suoritin yhden kemian kurssin osittain itsenäisesti opiskellen ja kaksi kertaa kuukaudessa kävin luennoitsijan kanssa läpi sen kerran asiat ja laskuharjoitukset. Kun olin käynyt koko kurssi sisällön läpi, minulla oli 45 minuutin suullinen koe aiheesta.

 

Kurssien suorirustapa vaihteli suuresti. Osittain oli kirjallisia tenttejä tai suullisia tenttejä. Joidenkin kurssien läpäisy vaatii kirjallisen lopputyön tekemistä.

 

Suoritin kolme kurssia. 1)Databehandling i fysikk, 5 ov, opetuskieli englanti. 2) Teoretisk spektroskopi, 3 ov, opetuskieli englanti. 3) norjankielen kurssi, 15 ov, opetuskieli norja.                                                                                                                                        

 

Muuta

 

Ulkoilma-ihmiselle Bergen on unelmapaikka. ympäröivät vuoret tarjoavat vaellus- ja kiipeilymahdollisuuksia. opiskelijoille on myös omat kuntosalinsa, joissa kurssitarjonta on monipuolista spinningistä joogaan ja aerobikistä potkunyrkkeilyyn. Puolen vuoden jäsenyys maksaa noin 80 euroa. Lähin hiihto- ja laskettelukeskus on Voss. Matka kestää noin tunnin. Matkustusmahdollisuudet ovat myös rajattomat Bergenissä. Junalla, linja-autolla ja lentokoneella pääsee jokapuolelle Norjaa. Lautalla pääsee Englantiin tai

Färsaarille. Junalla ja linja-autolla matkustessa kannattaa varautua siihen, että vaikka etäisyydet eivät olisikaan niin suuret, niin matkustaminen vie aikaa. Juna Bergenista Osloon kestää noin kahdeksan tuntia. Keikkapaikkoja Bergenissä on monta ja joka viikonloppu on livemusiikia tarjolla. Itse suosittelen Garagea, Huleniä tai Kvarterettiä.  Itse viihdyin niin hyvin, että jään myös seuraavaksi lukukaudeksi. Suosittelen kokeilemaan hieman erilaista eksotiikkaa!