University of Malta

Opetuskieli: Englanti
Vaihtokausi: kevät
Vaihtokauden kesto: Helmikuu - Heinäkuu 2006
Opiskeluala kohteessa: Viestintä


Yleiskuvaus kohteesta

Malta on pienen pieni (316 km2, joka vastaa noin puolta
Helsingin pinta-alasta) saarivaltio keskellä välimerta. Maltan pääsaaren lisäksi
valtioon kuuluu myös hieman pienempi ja vihreämpi saari Gozo, sekä pikkuruinen
Comino, joka on kuuluisa lähinnä Blue Lagoonista. Maltalainen kulttuuri ja
elämäntapa ovat saaneet vaikutteita ainakin Italiasta, Briteistä ja
Pohjois-Afrikasta. Ravintoloiden ruokalistoilta löytyy kaikkea englantilaisesta
aamiaisesta italialaiseen pastaan ja paikallisiin erikoisuuksiin, joista
mainittakoon jäniksen liha. Ihmisillä on harvoin kiire ja kovaäänisiä keskusteluja
käydään joka kadun kulmassa. Pienessä maassa kaikki tuntevat toisensa (tai
vähintäänkin serkun enon kaiman) ja ihmiset käyttävät suhteita hyväkseen tilanteessa
kuin tilanteessa. Paikallinen voi selvitä jopa sakoista, jos on hyvissä väleissä
poliisin tai hänen tuttujensa kanssa.

Maltalaiset suhtautuvat ulkomaalaisiin hieman kaksijakoisesti. Osa ei voi sietää
vierasmaalaisia (kenties turistipaljouden vuoksi), kun taas jotkut saattavat olla
hyvinkin ystävällisiä. Maltalla vallitsee vahva katolisuus ja patriarkaalinen
kulttuuri, joihin erityisesti saarelle haluavien tyttöjen kannattaa varautua.
Ulkomaalainen nainen saa Maltalla huomiota hieman liikaakin riippumatta siitä onko
tulossa kuntosalilta vai kampaajalta. Vislailulta ja huutelulta ei voi välttyä
(ellei halua pysyä neljän seinän sisällä puolta vuotta) ja joskus maltalaisten
miesten kommentit menevät todella henkilökohtaisuuksiin.

Kaupungeista. Maltan yliopisto sijaitsee Msida-nimisessä kylässä, jossa ei kampuksen
lisäksi juuri muuta olekaan. Pääkaupunki Valletassa on suurin osa maan museoista,
hienoa arkkitehtuuria sekä muutama ostoskeskus. Kuitenkin mielestäni parhaat
ostosmahdollisuudet ovat Sliemassa, jonka valtteihin kuuluu myös pitkä
rantabulevardi. St. Julians on kaunista aluetta meren rannalla ja tunnettu
ravintoloistaan sekä Paceville-nimisestä bilealueesta. Myös Maltan entisen
pääkaupungin Mdinan hartaaseen tunnelmaan ja kapeisiin katuihin kannattaa tutustua.
Marsaxlokkin markkinoitakaan ei kannata jättää väliin.

Maltalla vallitsee välimeren ilmasto, eli talvet ovat sateisia ja kesät kuumia,
kuivia ja erittäin aurinkoisia. Saavuin Maltalle helmikuun alussa, jolloin lämpötila
oli 10-15 astetta. Lämpötilan ei pidä kuitenkaan antaa hämätä, sillä mereltä
puhaltava hyinen tuuli tuntuu luissa ja ytimissä. Noin kaksi ensimmäistä viikkoa
satoi kirjaimellisesti saavista kaatamalla ja koska myös sisäilma on kylmää ja
kosteaa ei vaatteita saa millään kuiviksi. Hyvä esimerkki on se, ettei
suihkupyyhkeeni ehtinyt kuivua kertaakaan ensimmäisen kuukauden aikana. Maltalle
kannattaa siis varata mukaan myös lämpimiä, sateen ja tuulen pitäviä vaatteita sekä
urheilumieltä. Maaliskuussa ilma parani selvästi ja pian ulkona tarkeni jo
t-paidassa. Maaliskuussa kävin myös ensimmäisen kerran rannalla. Kesäkuussa ilma
alkoi olla jopa tukahduttavan kuuma (varjolämpötila 40 astetta). Aurinkorasvaa ja
vesipulloa ilman ei ulos voinut edes harkita menevänsä. Mielestäni toukokuu oli sään
suhteen reissun paras kuukausi, sillä silloin ilma oli kuin Suomen kesässä ja luonto kukki vehreänä. Lämmin sää
on ihana asia, mutta Maltalla se tarkoittaa myös sitä, että torakat alkavat kömpiä
koloistaan… Ei siitä sen enempää.

Saarivaltion valuutta on tällä hetkellä Maltan liira (1 Mtl = n. 2,4 €), mutta
muutaman vuoden sisällä maassa otetaan eurot käyttöön. Hintataso on yleisesti ottaen
Suomen luokkaa, tosin vuokralla asuminen ja ulkona syöminen on jokseenkin halvempaa.
Myös paikallinen viini on edullista (pullon saa alle liiralla). Sen sijaan sähkö ja
vesi ovat Maltalla todella kalliita, kuten myös tuontielintarvikkeet.

Käytännön asiat

Hakeminen Maltan yliopistoon oli suhteellisen helppoa. Hakemuksen
mukana piti toimittaa passikuvia ja lääkärintodistus. Koska Malta on nykyään EU-maa,
mukaan riittää pelkkä passi – viisumia ei enää tarvita.

Asuminen. Yliopistolta lähetetään tervetuliaiskirjeen mukana kolmen majoitusta
tarjoavan paikan yhteystiedot. Yksi näistä on yliopiston asuntola ja kaksi muuta
hostelleja. Kukaan ei kuitenkaan järjestä asumista puolestasi vaan kaikki on
hoidettava alusta asti itse. Yliopiston tarjoamien paikkojen tasoon nähden asuminen
missään niistä ei ole erityisen halpaa. Yliopiston asuntola sijaitsee melko kaukana
kaikesta, mutta asian kääntöpuolena sieltä järjestetään päivittäin ilmainen
bussikuljetus yliopistolle ja takaisin. Yliopiston asuntolassa ihmiset asuvat
kaksikerroksisissa asunnoissa noin kahdeksan hengen porukoissa. Huoneen voi joko
jakaa jonkun kanssa tai asustella yksin omassa. Asuntolan taso ei siis ole kovin
kummoinen Suomeen verrattuna, mutta kattoterassi ja sisäpiha uima-altaineen
piristävät kummasti.

Garden View -niminen hostelli/hotelli on toinen melko suosittu majoitusvaihtoehto.
Suurin osa omistakin ystävistäni asui siellä. Jos kaipaa elämää ympärilleen, eikä
ole turhan tarkka siisteydestä tai yleisistä mukavuuksista saattaa Garden View olla
hyväkin vaihtoehto. Sijainti on hyvä, yliopistolle kävelee puolessa tunnissa ja jos
juhliminen kiinnostaa, sijaitsee Maltan disco- ja baarialue Paceville aivan kiven
heiton päässä. Garden Viewsta löytyy uima-allas, kuntosali ja kolikoilla toimiva
pesukone, mutta palvelu paikassa on ERITTÄIN huonoa. Ystävieni kokemusten
perusteella kaikki laitetaan asukkaan syyksi ja kaikesta (ylimääräisestäkin) on
maksettava. Kannattaa siis olla tiukkana ja tarkkana kuin porkkana.

Jo ennen Maltalle lentämistä olin itse päättänyt, että tarjolla olevien asuntoloiden
sijaan etsisin itselleni vuokra-asunnon. Asuin ensimmäiset päivät ystäväni kanssa
Garden View:n vierastalossa (Sitä en suosittele kenellekään! Vietin siellä ehkä
elämäni hirveimmät päivät palellen jääkylmässä huoneessa hämähäkkien kanssa!), mutta
alle viikossa löysimme välitystoimiston kautta kivan asunnon samaiselta
asuinalueelta (Swieqi). Vuokra oli kohtuullinen ja meidän vuokraisäntämme erittäin
avulias. Asunto oli kalustettu ja varustettu melko hyvin ja vuokraisäntämme oli aina
valmis tuomaan meille puuttuvia tavaroita. Asuminen sujui kaiken kaikkiaan mukavasti
lukuun ottamatta talvella katossa kasvavaa hometta, ikkunan saranoiden hajoamista ja
wc-pöntön tukkeutumista. Kaikesta huolimatta voin suositella asunnon vuokraamista
yksityiseltä sektorilta lämpimästi.

Opinnot

Maltan yliopisto poikkeaa melkoisesti Suomen vastaavista. Kampuksen
rakennukset ovat pääasiassa kalkkikiveä ja koko komeus muistuttaa muinaista
labyrinttia. Vaikka paikka ei ole koolla pilattu, ainakin minulla oli aluksia
todellisia vaikeuksia löytää paikasta toiseen. Mutta onneksi kysymällä moni asia
selviää. Ilmapiiri ja meininki yliopistolla ovat melko riehakkaita – valitettavasti
negatiivisessa mielessä. Opiskelijat pitivät luennoilla välillä uskomattoman kovaa
meteliä eivätkä välittäneet luennoitsijoiden kehotuksista olla hiljaa. Opetuksen
taso oli vaihtelevaa. Toisista kursseista en saanut mitään irti (tuntui kuin olisin
palannut yläasteelle), mutta muutama kurssi yllätti erittäin positiivisesti. Tässä
kurssivalintani:

Advertising
Napakan ja pätevän britti-luennoitsijan vetämä kurssi mainonnasta, sen
analysoimisesta sekä mainoskampanjan vaatimasta tutkimuksesta. Kurssin lopputyö
tehtiin ryhmissä kuvailemalla ja analysoimalla paikallista mainoskampanjaa. Aineisto
hankittiin haastattelemalla kampanjasta vastaavaa henkilöä.

Basic Reporting
Uutisen kirjoittamisen perusteet. Korostan sanaa perusteet. Kurssin suurin anti oli
englannin kielisen kirjoittamisen kehittyminen ja sanavaraston laajeneminen, sillä
kurssilla kirjoitettiin lähes joka viikko pieni uutinen opettajan antaman
materiaalin pohjalta.

Gender in Communication
Naistutkimusta melko paljon lukeneena kurssi tuntui lähinnä pintaraapaisulta
sukupuolten ja median välisiin suhteisiin. Suosittelen kuitenkin lämpimästi aiheesta
kiinnostuneille. Kurssilla tehtiin ryhmätyö aiheesta ”Mediasynti” sekä lopussa
kirjallinen tentti. Napakka paketti perustietoa.

Plays for Radio and TV
Kurssin veti melko iäkäs professori, jonka sydämessä oli erityinen paikka BBC:n
vanhoille TV-sarjoille. Näinpä kurssi vietettiin kahta eri sarjaa seuraten
varsinaisen opetuksen jäädessä vähemmälle. Kurssi suoritettiin esseellä, jossa tuli
analysoida luennoilla näytettyjä sarjoja ohjeiden vaatimalla tavalla.

Academic Reading and Writing in English
Akateemisen englannin kirjoittamiseen keskittyvä kurssi, suunnattu
vaihto-opiskelijoille. Kurssille oli tasokoe, jonka perusteella opiskelijat jaettiin
eri ryhmiin. Itse koin kuitenkin jopa tasoltaan ”vaativimman” ryhmän melko
hyödyttömäksi, vaikka englannissani olisi varmasti parantamisen varaa.

Muuta

Harrastusmahdollisuudet Maltalla ovat kohtalaiset. Slieman rantabulevardilla
voi lenkkeillä ja uimareille meri tarjoaa upeat puitteet. Yliopistolla on edullinen
kuntosali sekä uimastadion. Itse liityin kuitenkin Cynergi-nimiselle kuntosalille,
joka sijaitsee Pacevillessa, lähellä omaa asuinaluettani. Ottamani kolmen kuukauden
jäsenyys oli melko kallis, mutta hintansa arvoinen. Kuntosali on todella suuri,
tarjolla on kaikkia mahdollisia tunteja spinningistä joogaan ja löytyypä paikasta
uima-allas ja kaksi saunaakin! Suihkussa käyminen oli kuntosalilla luksusta, sillä
asunnoissa vesi on säädetty tulemaan todella alhaisella paineella veden
säästämiseksi. Kuntosalilla ei myöskään tarvinnut pelätä jättimäistä vesimaksua ;)

Koska Malta on pieni maa, kannattaa lyhyistä välimatkoista ottaa kaikki irti ja
lähteä rohkeasti kiertämään ja tutkimaan saarta. Maltan luonto on upeaa
kalkkikivikallioineen ja tyrskyävine rantoineen. Bussilla matkustaminen on halpaa
(20/50 senttiä), mutta välimatkoihin nähden melko hidasta – tiet ovat huonossa
kunnossa ja osa busseista keskiajalta. Rohkeille voin suositella auton vuokraamista
(muistathan, että liikenne on vasemmanpuoleinen), se on todella edullista ja autolla
Maltalla pääsee kaikkialle vartissa. Suosittelen myös lämpimästi vierailemista
Cominolla ja Gozolla.

Maltalta on kätevää tehdä myös ekskursioita tai muutaman päivän reissuja Sisiliaan,
sillä saarten välillä on lauttayhteys. Itsekin kävin Sisiliassa päivän reissulla ja
kokemus oli upea. Kannattaa tosin ehkä opetella muutama sana italiaa etukäteen –
Sisiliassa kukaan ei puhu englantia.

Jos valitset Maltan vaihtokohteeksesi, tulet luultavasti huomaamaan, että maahan
mahtuu törttöileviä bussikuskeja, töykeitä tarjoilijoita ja koirankakassa kylpeviä
katuja. Masentua ei kuitenkaan kannata. Kevään saapuessa saari todella näyttää
parhaat puolensa kukkien ja hedelmäpuiden alkaessa tuoksua ja kasvaa. Minne ikinä
katsookin, näkee sinisen meren kimaltelevan kauniina. Suhteessa pinta-alaan Maltalla
on loppujen lopuksi todella paljon nähtävää. Olitpa kiinnostunut sitten
arkkitehtuurista, luonnon nähtävyyksistä, historiasta tai vaikka vain hauskan
pidosta Maltalta etsivä todella löytää. Tätä saarta voin suositella vaihtokohteeksi
ihmisille, joista löytyy ripaus rohkeutta ja seikkailumieltä sekä halua kohdata
uudenlainen kulttuuri ja maa sen asukkaineen.

 

University of Malta, Malta
 
Kaupunki: Msida
Opetuskieli: Englanti
Vaihtokausi: vuosi
Vaihtokauden kesto: 24.9.2005 – 23.5.2006
Opiskeluala kohteessa: viestintä


Yleiskuvaus kohteesta
: Malta on pieni, mutta vanha saari välimeressä. Kulttuuri on selkeästi katolisen kirkon vaikutuksen alaisena, joskin paikallinen nuoriso soveltaa uskonnosta lähinnä itselleen sopivia aineksia. Välimeren kulttuuri näkyy ainakin sukupuolirooleissa, naiset ovat täällä selvästi erilaisessa asemassa kuin Suomessa. Maltalaiset miehet tietävät paikkansa, ulkomaalainen nainen huomaa sen usein estottomana huuteluna ja huomion osoittamisena. Huomion antaminen ei kuitenkaan yleensä mene huutelua pidemmälle, vaan saari on melko turvallinen paikka olla ja elää.

Koska koko saari on niin pieni, rajat Maltan kaupunkien välillä ovat melko epäselvät. Kaiken kaikkiaan Malta on kuitenkin viihtyisä saari, joka on keväästä myöhäiseen syksyyn turistienvalloittama. Turistikauden loppuminen näkyy selvästi loppusyksystä. Eläminen Maltalla on kutakuinkin helppoa, ihmiset ovat iloisia ja avuliaitakin, joskin osa on selvästi kyllästynyt turistimassoihin, ja suhtautuminen ulkomaalaisiin on sen mukaista. Viileä ulkokuori on kuitenkin mahdollista murtaa, ja kun maltalaisiin tutustuu, heistä paljastuu oikein lämpimiä ja kiinnostavia ihmisiä. Liikkuminen saarella onnistuu busseilla, jotka toimivat melkein aikataulussa ainakin päiväsaikaan. Maltalaisista kukaan ei kävele, vaan lähes kaikilla on oma auto.

Ilmasto on saarella suurimman osan vuodesta hyvä, loppukeväästä alkusyksyyn todella kuuma (+ 30). Talvella, eli joulukuusta helmikuuhun sataa lähes joka päivä, ja toimimattoman viemäriverkon takia kadut tulvivat usein. Talvella asteita on noin 15, mutta kosteuden takia ilma on todella kylmä, ja talvitakkia tarvitaan.

Hintataso Maltalla on suurin piirtein sama kuin Suomessa. Ruoka on samanhintaista, asuminen ehkä hieman halvempaa. Palvelut ovat halpoja Suomeen verrattuna, samoin
ravintolassa syöminen.


Käytännön asiat: Hakuprosessi Erasmus-vaihtoon ei tuntunut vaivalloiselta. Yliopisto lähetti linkin netistä ladattaviin lomakkeisiin, jotka sitten piti täyttää ja lähettää yliopistoon. Lomakkeita tai muutakaan tietoa yliopistoon hyväksymisestä ei kuitenkaan kannata odottaa montaa kuukautta ennen vaihdon alkamista, Maltan yliopistossa asiat etenevät hitaasti, ja itse sain tiedon hyväksymisestä kutakuinkin viime hetkellä ennen vaihtoon lähtöä.

Asunnon varasin sähköpostilla. Asuin ensimmäisen lukukauden huoneistohotellia muistuttavassa Garden Viewissä, joka sijaitsi ihanteellisella paikalla, puolen tunnin kävelymatkan päässä yliopistosta, aivan lähellä maltan biletyskeskittymää Pacevilleä. Asuntolan asunnot ovat melko huonossa kunnossa, ja talvella suuressa osassa huoneita oli hometta. Asuntola on kuitenkin vertaansa vailla oleva paikka tutustua ihmisiin, koska suuri osa Erasmus-opiskelijoista asuu siellä. Asuntoa varatessa piti maksaa hieman yli sadan euron varausmaksu, jonka sai takaisin asunnosta luopuessaan.

Toisen lukukauden asuin vapailta markkinoilta vuokratussa talossa neljän muun vaihto-oppilaan kanssa. Vuokra oli suunnilleen sama kuin Garden Viewissä, mutta asunnon taso huomattavasti parempi. Vuokra-asuntoja on Maltalta kohtuullisen helppo löytää kiinteistövälittäjien avulla. Välittäjälle pitää maksaa palkkioksi puolen kuun vuokra, mikä on pieni korvaus siitä, että välittäjä hoitaa kuntoon vuokrasopimuksen ja neuvottelee joskus omapäistenkin vuokraisäntien kanssa vuokrauksen ehdot kuntoon.


Opinnot: Suoritin maltalla seuraavat kurssit:
Meet the press, joka oli lehtijuttujen kirjoittamisen harjoittelun kurssi.
Economic princibles for journalists 1 ja 2. Kursseilla selitettiin talousasioiden perusteita.
Film Theory, filmiteorioita esittelevä kurssi.
Scripting video, jossa tutustuttiin dokumenttien rakenteisiin.
Advertising, jossa tutustuttiin mainontaan, kriittisestäkin näkökulmasta.
Gender in communications, jossa keskusteltiin sukupuolten kuvaamisesta mediassa.
Plays for radio and tv, jossa tutustuttiin historiallisten tv-sarjojen rakenteeseen.
Development, communication and social change, joka käsitteli viestinnän käyttöä yhteiskuntien kehittämisessä
Lisäksi suoritin joitakin taloustieteiden ja kansainvälisten suhteiden kursseja.

Opetuksen taso on Maltalla valitettavan alhainen. Suomeen verrattuna ero on huikea, kolmannen ja neljännenkin vuosikurssin luennoilla käytiin läpi aivan perusasioita. Opiskelu voikin välillä tuntua viestinnän kursseilla turhauttavalta. Kurssit suoritetaan usein joko tenteillä tai kirjoittamalla laajempi essee luennoitsijan antamasta aiheesta. Kummistakin selviää kohtuullisella työllä, tosin joskus tuntui, että kurssin lopussa sai tehdä aika paljon töitä ihan sen takia, että luennoilla ei käyty tarpeeksi asioita läpi lopputehtävän kannalta. Lopputehtävät olivat kuitenkin joillakin kursseilla haastavia ja mielenkiintoisia, kielitaitokin parani koko ajan niitä tehdessä.


Muuta: Harrastusmahdollisuuksia Maltalla riittää. Monet osallistuivat yliopiston urheiluklubin urheilujoukkueisiin tai rekisteröityivät yliopiston uima-altaalle ja salille. Itse kävin paikallisessa kuntokeskuksessa, joka oli tasoltaan hyvä ja hinnaltaan kohtuullinen. Monet kokeilivat Maltalla sukellusta, maa on siihen mitä parhain. Varmaan lähes jokaisen lajin harrastaminen onnistuu maassa.

Matkustaminen Maltalta pois on melko kallista, koska halpalentoyhtiöt eivät juuri lennä saarelle. itse kävin Sisiliassa, johon pääsee lautalla. Retki kannattaa tehdä itse suunnitellen, valmiit turistibussimatkat eivät anna saaresta kuin vilauksen.

Maltan kulttuuri on aika erilainen kuin Suomen, mutta tutustuminen kannattaa ehdottomasti. Pieni saari on hyvin omaperäinen identiteetiltään ja tavoiltaan. Uskoisin, että jos haluaa nähdä mahdollisimman erilaisen tavan elää, mutta ei halua lähteä Euroopan ulkopuolelle, Malta on oikea vaihtokohde. Monet asiat tuntuvat Maltalla sujuvan ihan kummallisesti, ja se onkin maassa vierailun suurin opetus. Maltalla oppii, että asiat voi tehdä niin kovin monella eri tavalla. Maltalaisten rento elämänasenne tarttuu, ja pian itsekin huomaa, että ei enää stressaa pienistä asioista. Asioita hoidetaan välimerelliseen rentoon ja hitaaseen tyyliin, jonka omaksuminen kestää hetken, mutta palkitsee myöhemmin. matkaan kannattaa siis lähteä avoimin mielin, ja muistaa hermoromahduksen lähestyessä, että nyt ei ole Suomessa.


 

University of Malta

Kaupunki  Swieqi (asuntola)
Opetuskieli  Englanti
Vaihtokausi  kevät
Vaihtokauden kesto  Helmi-kesäkuu 2004
Opiskeluala kohteessa = Viestintä

Yleiskuvaus kohteesta
Malta on hassu pieni saari keskellä Välimerta. Paikan pienen koon ymmärsi jo Maltalle lentäessä. Ikkunasta näkyi koko maa: kuiva ja tasainen, lätyskäinen läntti ison sinisen keskellä. Laskeutuminen Maltalle tuntui irvistyttävän hyvältä ja vähän epätodelliselta. Helmikuun alussa perille päästessä paistoi aurinko ja ulkona tarkeni T-paidalla.

Alkuhuuma oli varsin korkea. Sitä seurasi kulttuurishokki ja sopeutumisvaihe. Malta on pikkuisen toista kuin Suomi - monessa muussakin kuin säässä. Vieraassa paikassa piti opetella paljon asioita aivan alusta, lähtien ruokakaupassa käymisestä ja bussilla kulkemisesta aina paikalliseen yliopisto-opiskeluun. Alussa hämmästystä aiheutti etenkin Maltan liikenne. Se on ensinnäkin vasemmanpuoleinen. Toisekseen autoja ja liikennettä on suhteessa saaren kokoon ja tieverkkoon todella paljon. Lähes jokaisella maltalaisella on oma auto, ja sillä kuljetaan aivan lyhyetkin matkat. Kolmanneksi tulevat vielä eteläeurooppalainen ajotyyli sekä jatkuva tööttääminen. Maltan bussit ovat ihan oma lukunsa. Kuljettaja ei esimerkiksi välttämättä ota kyytiin tai vaihtoehtoisesti päästäkään pois halutulla pysäkillä.

Maltalaisista ei oikein ota selvää. Toiset ovat ulkomaalaista kohtaan todella ystävällisiä, toiset taas tylyjä ja töykeitä. Kaikki osaavat englantia, vaikka kotona puhutaankin useimmiten omaa kieltä maltaa. Katolinen kirkko on vahva ja uskonnon asema huomattava. Malta on varsin konservatiivinen valtio, ja esimerkiksi sukupuolten roolijako on hyvin perinteinen. Nuori, vaalea nainen saa miehiltä paljon huomiota.

Sää on Maltan ehdoton valtti. Suomeen verrattuna Maltalla on miltei aina lämmintä ja kesä. Alkukeväästä illat ja yöt olivat kuitenkin vielä kylmiä. Päivisinkin lämpömittari pysyi melko pitkään viidentoista lämpöasteen nurkilla. Sää oli oikukas ja saattoi muuttua päivän aikana montakin kertaa. Varsinaiset helteet ja rantakelit tulivat toukokuussa.

Maltan rahayksikkö on Maltan liira. Kurssi meni muistaakseni niin, että yksi liira oli noin 2,4 euroa. Liirojen sijaan puhutaan joskus punnista. Maltan hintataso on yleisesti ottaen aavistuksen Suomea matalampi. Ruoka on jonkin verran halvempaa, ainakin jos ostaa paikallisia tuotteita. Tuontiruoka, esimerkiksi jogurtti, on hinnoissaan. Vaatteet maksavat aika lailla saman verran kuin Suomessa. Kahviloiden cappuccino on hyvää ja Suomen hintoihin verrattuna edullista. Paikallinen viini on todella halpaa, mutta ei maistu kovin hyvältä. Maltalaisista ravintoloista saa ennen kaikkea pastaa ja pitsaa. Yliopiston kanttiinissa myydään lähinnä pasteijoita ja täytettyjä leipiä. Paikallista leipää ftiraa löytyy täytettynä joka kahvilan listalta.

Käytännön asiat

Maltan yliopistoon hakeminen oli suhteellisen yksinkertaista. Siitä selvisi muutaman kaavakkeen täytöllä. Kaavakkeista yksi oli tosin lääkärissä käyntiä edellyttävä terveyskaavake. Maltan yliopisto lähetti tervetulokirjeen varsin myöhään, muistaakseni vasta tammikuussa eli pari viikkoa ennen lähtöä. Lentoliput oli siis varattava ennen tätä virallista vahvistusta. Maltalle on melko kallis lentää. Kannattaa tutkia matkustusvaihtoehtoja hyvissä ajoin ja vertailla hintoja. Itse lensin Lufthansan YES-nuorisolipulla.

Hakuprosessi yliopistoon oli tietysti vain pieni osa vaihtovalmisteluita. Ehkä vaikein Suomessa hoidettava käytännön asia oli asunnon järjestäminen. Se piti hoitaa itse. Suosituimmat asuntolat ovat University Residence sekä Garden View Complex. Eniten vaihtareita on University Residencessa. Asuntolassa tutustuu ihmisiin, mikä on sen hyvä puoli, mutta toisaalta Residence sijaitsee syrjässä ja vähän eristyksissä, ja asuntojen kunto on paikoin erittäin huono. Itse asuin Garden Viewissa, jossa on vaihtareiden lisäksi kielikoululaisia ja turisteja. Garden Viewissakaan ei voi kehua huoneiden kuntoa hyväksi, mutta paikan sijainti on loistava. Maltan huvittelu- ja baarialue Paceville sijaitsee aivan vieressä, ja yliopistolle kävelee GV:stä puoli tuntia. Garden Viewista pystyi varaamaan paikan sähköpostitse. Varauksen yhteydessä pitää maksaa deposit-maksu. Sen saa takaisin ennen kotiin lähtöä, kunhan ei ole rikkonut asuntoa. Yksi vaihtoehto majoituksen järjestämiseen on asunnon vuokraaminen yksityisiltä markkinoilta. Jos kaipaa tilaa ja omaa rauhaa ja tiedossa on sopiva kämppis, idea ei ole välttämättä huono. Vuokrattavien asuntojen hinta-laatusuhde on melko hyvä.

Ennen varsinaisen opetuksen alkua Maltan yliopistolla järjestettiin orientaatiopäivä. Kampukselle oli silloin Garden Viewista bussikuljetus, joten alku oli lupaava. Orientaation sisällöstä päällimmäisenä mieleen jäi se, kuinka vaihto-opiskelijoille teroitettiin Maltan erittäin tiukkaa suhtautumista huumeiden käyttöön. Toki orientaatiossa jaettiin hyödyllistä tietoa myös opiskelusta, esimerkiksi kursseille ilmoittautumisesta. Lisäksi ohjelmaan kuului maltalaisen opiskelijan vetämä kierros kampuksella. Oma kierroksen vetäjäni tyytyi harmi kyllä vain viittomaan eri rakennukset ja sitten häipymään paikalta. Tämän kummempaa tutortoimintaa ei koskaan tullut, ja kirjaston käytöt ja muut sai opetella itse. Orientaatiopäivän loppu oli oikea seikkailu. Kampukselta piti päästä pois omin neuvoin, mutta silloin reitti asuntolalle ei ollut vielä selvä eikä julkisen liikenteen käyttö hallinnassa. Ystävällisten kanssaihmisten avulla bussipysäkki löytyi lopulta ja oikea bussikin. Noin sadan metrin matkanteon jälkeen bussi kuitenkin hyytyi tien poskeen! Uutta autoa piti odottaa perimaltalaiseen tapaan iät ja ajat.

Keväällä 2004 Erasmus-opiskelijan tuki ja turva Maltan yliopistolla oli Sokrates-toimiston Erasmus-koordinaattori Angele. Angelen kautta hoidettiin melkein kaikki opiskelua koskevat asiat. Yliopiston Sokrates-toimistossa autetaan ja neuvotaan vaihto-opiskelijaa sekä vastataan tämän kysymyksiin. Tämän takia toimiston sijainti kannattaa painaa mieleen heti alussa.

Opinnot

Opiskelin Maltalla viestinnän kursseja sekä vaihto-opiskelijoille tarkoitetun englannin kurssin. Suoritetut kurssit olivat Advertising, Integrated Marketing Communications, Media, Society and Culture, Plays for Radio and TV ja Academic Reading and Writing in English. ECTS-krediittejä näistä kertyi 18. Kurssit olivat yllättävänkin mielenkiintoisia. Etenkin Integrated Marketing Communicationsin opettaja oli erittäin hyvä. Hän onnistui innostamaan journalistiikan opiskelijankin markkinoinnista. Myös Advertising kiinnosti. Kurssin päättötyönä tutustuttiin ryhmissä paikalliseen mainoskampanjaan ja arvioitiin sitä. Plays for Radio and TV oli helppo ja hauska kurssi, jolla lähinnä katseltiin vanhoja BBC:n televisiosarjoja. Media, Society and Culture oli massaluento, jonka pelastivat tunneilla näytetyt elokuvapätkät. Englannin kurssilla keskityttiin ehkä turhan paljon APA:n viittaussääntöjen opetteluun, mutta siitä oli joka tapauksessa hyötyä akateemisten tekstien kirjoittamisessa englanniksi.

Maltalla akateeminen oppitunti kesti yleensä tasan tunnin. Sama kurssi kokoontui usein kaksi kertaa viikossa, joko eri päivinä tai vaikka myöhemmin saman päivän aikana. Kursseilta ei saanut olla pois ilman lääkärintodistusta. Käytännössä poissaoloja valvottiin vaihtelevasti. Jotkut opettajat kontrolloivat asiaa joka tunti, ja poissaoloista saattoi kuulemma seurata kurssin reputus. Kurssien opettajat edellyttivät opiskelijoiden ostavan oheiskirjallisuutta ja lukevan sitä kotona. Yliopiston kirjastosta, joka kalpeni kaikin puolin Jyväskylän yliopiston kirjaston rinnalla, näitä kirjoja ei yleensä saanut. Kaikkia suositeltuja kirjoja ei voinut kuitenkaan käytännössä ostaa, sillä kirjat olivat kalliita, ja lisäksi niitä olisi ollut vaikea kuljettaa kotiin. Kurssin lopussa pidettiin useimmiten tentti tai sitten tehtiin kirjallinen lopputyö. Tentti saattoi olla monivalinta.

Muuta

Vaihtokauden alussa suunnittelin, että olisin viikot opiskelija ja viikonloput turisti. Alussa suunnitelma pitikin, ja saarta tuli kierrettyä jonkin verran. Mitä pidemmälle kevät kului, sen enemmän viikonloput kuitenkin kuluivat ”oikeaan elämään” ja reissaus jäi vähemmälle. Moni paikka jää lopulta helposti näkemättä. Vaikka Malta on pieni maa, kulkeminen on todella hidasta ja aikaa vievää. Busseja saa aina odotella, ja ne kulkevat useimmiten pääkaupunki Valletan kautta. Maltan sijainti keskellä Välimerta ei oikein suosi ulkomaanmatkailua, mutta moni käy laivalla Sisiliassa tai lentää Egyptiin tai Tunisiaan. Sisilia jäi minulta näkemättä, mutta Egyptissä oli hienoa, suosittelen. Maltalla ehdottomasti visiitin arvoinen paikka on pienempi naapurisaari Gozo. Maltan ja Gozon välissä sijaitseva piskuinen Comino on pulikointipaikka, jossa on kauniit, turkoosit vedet.

Loppuun vielä yhteenvetoa ja muutama käytännön vinkki. Vaihtokausi Maltalla oli ikimuistoinen, avartava ja todella hauska kokemus. Enimmäkseen Maltalla oli yksinkertaisesti kivaa ja rentoa. Toisinaan maa osasi kuitenkin myös ahdistaa, ärsyttää ja turhauttaa. Asioiden hoitaminen saattoi olla uskomattoman vaikeaa. Joskus tuntui siltäkin, että Maltalla ei toimi yhtään mikään.

Maltalla vietetään päivällä siestaa, mikä tarkoittaa, että useimmat kaupat ja esimerkiksi apteekit menevät päivällä muutamaksi tunniksi kiinni. Tauko voi olla esimerkiksi yhdestä neljään. Illalla ollaan sitten vastaavasti auki vähän myöhempään. Kesällä asuntoihin saattaa tulla torakoita. Garden Viewissakin niitä liikuskeli käytävillä, ja sitten myöhemmin kuulemma asunnoissakin. Tähän kannattaa siis henkisesti varautua. Puhtaus- ja hygieniataso ei yleisesti ottaenkaan ole ihan Suomen luokkaa. Maltan posti oli ainakin ennen maan EU-jäsenyyttä täydellinen katastrofi. Paketit ja kirjeetkin tulivat sitten kun tulivat, ja paketit usein ruttuisena, avattuina ja joskus jopa sisällöstä köyhtyneenä. Lääkkeitä ei kannata missään nimessä postittaa Maltalle, sillä niitä epäillään huumeiksi.

Niin, ja St Julian’sin Spinola Bayssa on aivan mahtava ravintola nimeltä Paparazzi. Hauskoja annosten nimiä, herkullista ruokaa ja niiiin hyvät kakut.

Vaihtoraportista unohtuu ja jää kertomatta asioita varmaan aina. Vastaan mielelläni kysymyksiin ja kertoilen lisää Maltasta. Sähköpostiosoitteeni on antoivon@cc.jyu.fi

University of Malta

Alkuhuomautus

Kokemukseni Maltasta vaihtelevat kodikkuudesta ja auvon huokauksista klaustrofobiseen ärtyneisyyteen. Meriveteen piirretyt valtion rajat nimittäin tietävät melkoista eristyneisyyttä.
Myös tämä raportti on poukkoilua moitteiden ja kiitosten välillä. Sinulle joka et jaksa lukea tätä kokonaan, voin kertoa loppupäätelmäni olevan varsin positiivinen. Älä siis lannistu ajoittaisista purnauksistani.

Malta on sekoitus vähän kaikkea

Malta on pikkuruinen saarivaltio Sisilian ja Tunisian välissä keskellä Välimerta. Tasavaltaan kuuluu kolme asuttua saarta: Malta, Gozo ja Comino. Gozo on pinta-alaltaan vajaa kolmannes pääsaaresta ja Comino vielä huomattavasti pienempi.
Valtaosa maan 400 000 asukkaasta asuu pääsaarella. Se on pisimmältä kohdaltaan 25 kilometriä pitkä ja levein kohta on 15 kilometrin levyinen. Asutus on valtaosin keskittynyt yhtenäiseen kaupunkiryppääseen koillisrannikolle. Helposti koko saari tuntuu olevan pelkkää kaupunkia.

Bussilla pääsee lähes kaikkialle mutta hitaasti. Esimerkiksi matka Sliemasta pääsaaren pohjoiskärkeen (matka alle 15km) kestää tunnin. Hitaus johtuu linjurivanhusten ja päällysteiden kehnosta kunnosta sekä teiden mutkittelevuudesta. Liikkumiseen pitää siis varata aikaa. Tiettyjä välimatkoja ei voi taittaa jalan, sillä kävelytiet puuttuvat.

Maltan viralliset kielet ovat englanti ja arabian lähisukulainen malta. Englanti on opiskelu- ja virastokieli. Sitä puhuvat käytännössä kaikki. Aksentti on melkoinen, mutta siihen tottuu.
Keskenään ihmiset puhuvat maltaa lainasanoilla höystettynä sekasotkuna. Sillä kielellä ovat tv-ohjelmat ja osa lehdistä.
Töllössä näkyvät Maltan omien kolmen kanavan lisäksi Italian televisiolähetykset, minkä ansiosta myös italiaa ainakin ymmärretään laajalti ja väki on italialaisen kulttuurin vaikutuspiirissä. (Jos asuntoa ei ole siunattu kaapelitv:n kansainvälisillä uutiskanavilla, italian taito lienee hyödyksi.)

Malta itsenäistyi brittien vallan alta 1964. Brittihallinnon 150 vuotta on jättänyt jälkensä: vasemmanpuolinen liikenne, brittiläiset postilaatikot ja puhelinkopit, rahayksikön Maltan liiran kutsuminen punnaksi jne. Maltan liiran arvo on (kirjoitushetkellä) vajaa 2,5 euroa.
Ruokakulttuuri on kiintoisa sekoitus italialaista ja brittikeittiötä. Paikallisten perinteiden lisäksi vaikutteita maistaa myös Pohjois-Afrikasta.
Paikallinen arkkitehtuuri tuo mieleen niin Italian kuin Tunisian, mutta se on silti vankasti omaleimaista. Rakennuksia yhdistää valmistusmateriaali kalkkikivi, jota Maltan kallioisessa maaperässä riittää.

University of Malta

Maltan yliopistossa on kuulemma yli 7000 opiskelijaa. Määrä ei kuitenkaan kampuksella näy, vaikka vilskettä riittääkin. Kampuksen keskellä seisoo student house, jossa Jykylän ylioppilastalon tavoin sijaitsee ruokala, mutta myös järjestötoimistoja, kirjakauppa ja Kilroyn yhteistyömatkatoimisto.

Laaja kampusalue sijaitsee Msidassa, mäenharjanteella. Väki hankkiutuu sinne bussilla eikä jalan. (Muutenkin paikalliset katsovat jalan liikkuvia hieman kieroon: "moottoriajoneuvot rules".) Kampus on pari-kolmekymmentä vuotta vanha. Alkuperäinen yliopisto on sijainnut Valletassa vanhojen korttelien uumenissa. Nykyinen ratkaisu on varmasti toimivampi, mutta onpa mahtanut pääkaupungin barokkitalojen luentosaleissa olla nostalginen tunnelma.

Yliopisto käsittää kymmenen tiedekuntaa arkkitehtuurista kauppatieteisiin ja lääketieteestä teologiaan. Osa opetuksesta tapahtuu erilaisissa instituuteissa. Esimerkiksi viestinnän kurssit järjestää Centre for Communication Technology (CCT), josta eri pääaineiden opiskelijat valitsevat itselleen kursseja. Kovasti väittävät, että CCT:llä olisi myös omia pääaineopiskelijoita. Mene ja tiedä.

Kampuksella opiskelijat useimmiten puhuvat keskenään maltaa, mutta opetustilanteissa kaikkien kieli on englanti. Normaalin suomalaisen kielitaidolla pärjää vallan mainiosti esimerkiksi kv-toimistossa asioidessa ja käymilläni luennoilla ja kursseilla.

Nuorimmat yliopisto-opiskelijat ovat vasta 17-18-vuotiaita. Asia on häiriötekijä valitettavan monessa käänteessä: toisinaan meininki on kuin lastentarhassa. Luennoitsijat saavat nimenomaan approtason kursseilla heittää väkeä auditoriosta ulos. En usko, että Suomessa enää edes fuksit käyttäytyvät noin levottomasti. Asiaan vaikuttaa Maltalla iän lisäksi asumisolot. Maltalaiset nuoret nimittäin asuvat vanhempiensa hoivissa yleensä avioitumiseen saakka.

Nettiä ja tietotekniikkaa pääsee käyttämään kampuksen atk-keskuksessa. Kymmenille koneille on ruuhkaa lähinnä klo 11-13. Nopeat uudet koneet palvelevat mainiosti. Sähköpostin lisäksi käytin paljon skanneria - kotimaahan oli kiva lähettää valokuvia liitetiedostoina.

Verkkotunnuksilla on helppo seurata tilitapahtumiaan. Käteistä saa Maltan kaikista pankkiautomaateista Visa Electronilla.

Yliopiston kotisivut

Opintojen suunnittelusta etukäteen

Pommitin erasmusasioita hoitavaa Socrates-toimistoa sähköposteilla sinnikkäästi jo kuukausia etukäteen. Tavoitteeni oli saada mahdollisimman tarkka kuva siitä, mitä kursseja olisi tarjolla keväällä 2002. Ystävällinen koordinaattori lopulta lähettikin minulle listan CCT:n tulevista kursseista. Pettymys oli hienoinen, sillä saatavilla oli vain murto-osa niistä teemoista, joita laajasta opintokataloogista olin aiemmin löytänyt.

Onnekseni tarjolla oli kuitenkin riittävästi järkevää opetusta, mikä tiesi riittävästi opintoviikkoja, joita kaipasin kovasti otettuani syksyn rennosti. Tässä jälleen varoittava esimerkki: ei kannata ottaa muuta osaa vuodesta liian löysästi, koska vaihdosta ei välttämättä irtoa opintotukeen oikeuttavia rekisterintäytteitä kotiyliopiston tapaan!

Minuun ei siis otettu Maltalta kunnolla yhteyttä etukäteen. Tervetuliaiskirje saapui pari päivää ennen menolentoani. Ja Socrates-toimisto vastaa todella hitaasti tiedusteluihin. Tämä ei johdu töykeydestä, kuten aluksi luulin. Paikan päällä selvisi, että toimistossa työskentelee pieni joukko erittäin omistautuneita nuoria naisia. Heitä ei vaivaa "manjaana"-asenne kuten joitain maanmiehiään. Heitä vaivaa väkipula ja sen myötä kerrassaan hervoton kiire. Maltaa suosivista vaihtareista kaikki eivät ole yhtä oma-aloitteisia kuin me pohjolalaiset. Heissä riittää hyysäämistä.

Opiskelutyyli on erilainen

Maltan yliopistossa on byrokraattinen säänto, jonka mukaan vaihto-opiskelija ei muka saa tehdä kursseja muualta kuin siltä laitokselta, johon on nimetty vaihtariksi. Eli minun tapauksessa vain viestinnästä. Tämä näemmä on käytännössä vain jotain välimerellistä kieroilua: moni tuttuni marssi alusta alkaen esimerkiksi sosiologian ja markkinoinnin luennoille. Eikä ilmennyt mitään valituksia. Minä en ujona ja arkana kuitenkaan jaksanut taistella tuulimyllyjä vastaan vaan poimin tekemiseni vain CCT:n listalta. Ne riittivät vallan mainiosti.

Kurssivalinnat tapahtuvat käytännössä siten, että ilmoitustaulun aikataulujen perusteella kirjoitetaan kaavakkeeseen itseä kiinnostava lukujärjestys. Kaavake jätetään CCT:n kansliaan. Sitten on pari viikkoa käydä opetuksessa ja arvioida, mitkä valitsemistaan haluaa todella jatkaa loppuun. Nuo valinnat kirjataan uuteen kaavakkeeseen, jonka kanslia pistää talteen. Lukukauden päätteeksi opiskelijan odotetaan osallistuvan ilmoittamiensa kurssien loppukokeisiin. Vaikka kurssin olisi jättänyt kesken, nimi on rekisterissä, joten tuloslistaan ilmestyy oma nimi ja sana "hylätty". Vaikkei edes olisi käynyt tentissä. Jos on kurssinsa käynyt, listasta löytyy tietty oikein arvosana.

Vaihtarin ei tarvitse hirvittävästi pingottaa valinta-asian suhteen. Kannattaa ilmoittautua mukaan kaikkeen mikä vaikuttaa kiinnostavalta. Ei sinua ammuta, vaikka keskeyttäisit kurssin. (Suosittelen tätä menettelyä nimenomaan vaihto-opiskelijalle, koska me viivymme saarella vain hetken ja pyrimme mielekkääseen kokonaisuuteen. Paikalliset tietysti etenevät erilailla järjestelmällisesti, luulisin.) Ryhmäkoot ovat joka tapauksessa suuria. Harva opettaja edes huomaa väen vaihtuvan.

Massaluentoja on paljon. Kahden ECTS:n (about 1ov:n) kursseilla luennon kestoaika on 60min ja se on yleensä vain kerran viikossa. Luentoihin liittyy yleensä oheislukemisto, jonka opettaja on jättänyt (maksullisesti) kopioitavaksi johonkin kampuksen copy shopeista. Matskua voi valikoida omien intressien mukaan, ja silti pärjää. En nähnyt mitään syytä kahlata läpi satoja sivuja, maksamisesta puhumattakaan. Oheismatskukäytäntö liittynee siihen, että ainakin viestinnän puolella varsinaiset kirjatentit ovat harvassa. Kopiomateriaaleihin kului kevään aikana muutamia kymmeniä markkoja.

En kuitenkaan väitä, että opintoviikot irtoaisivat aivan helpolla. Lähes kymmensivuisen esseen kirjoittamiseen (kunnolla) menee aikaa. Ja monivalintatentit osaavat olla kinkkisiä. Kevätlukukauden tentit järjestetään touko-kesäkuun vaihteessa. Syyslukukauden kokeet ovat tammikuun lopussa. (Joten jos ei syysvaihtari vietä jouluaan Maltalla, sinne pitää lentää kahdesti suoriutuakseen kursseista.)

Vaikka Maltalla saisi haalittua isonkin läjän opintoja, on suuri vaara että vaihtoaika menee pilalle opiskellessa liikaa. Valitsin tehtäväksi yhdeksisen suomalaista opintoviikkoa. Aluksi se tuntui vähältä - mutta lopulta alkoi potuttaa, koska muutakin tekemistä riitti.

Minun kurssivalintani

Viestinnän opiskelu lienee Maltalla sitä kivempaa, mitä nuorempi on akateemiselta iältään Suomessa. Näin siksi, koska tarjottavien kurssien enemmistö edustaa approtasoa. Jatkokursseilla on yleensä rajatut ryhmäkoot, joten vaihtareille on tilaa lähinnä avoimilla kursseilla.
Pääaineeni on journalistiikka ja lähtiessäni opiskelin jo neljättä vuotta. Moni asia Maltalla sivusi aiemmin oppimaani, mutta valitsemani kurssit täydensivät kivasti tietämystäni.

Seuraavassa kuvailut valinnoistani.

Media Aesthetics: viisas luennoitsijaherra keskittyi esittelemään audiovisuaalisen viestinnän peruselementtejä (leikkaus, ääni jne) runsailla filmiesimerkeillä ryyditettynä. Tuttuudesta huolimatta mainiosti täydensi esim journalistiikan tv-työn juttuja. Oheisena kirja. Monivalintatentti.
Media and Culture: sama luennoitsijaherra pyöritteli ihmisen, kulttuurin ja viestintäteknologian välisiä vaikutuksia. Paljon osuvia havainnollistuksia, kuten katkelmia Truman Show'sta. Essee.

Gender in Communications: naistutkimuksen näkökulmia joukkoviestintään. Ilmapiiri keskustelupainotteisissa istunnoissa oli toisinaan räiskyvä, sillä maltalaiset naiset innostuivat laukomaan mielipiteitään. Saarivaltio on yhä varsin patriarkaalinen ja patoutumat sen mukaiset. Huvittavinta antia oli maltalaisten miesopiskelijoiden möläytykset, jotka ilmensivät välimerellistä machismoa räikeimmillään.

Studies in Film Genre: Maltan Peter von Bagh johdatteli elokuvalajityyppien kirjoon. Leffaharrastajan pakollinen valinta. Esseesuoritus.

Academic Reading and Writing: paikallisen kielikeskuksen järjestämä vaihtareille suunnattu kurssi. Hulvaton brittiherra perehdytti muun muassa englanninkielisen tiivistelmän teon saloihin. Hyvä kurssi muiden kredittien esseetehtäviä silmällä pitäen. Lopussa vaikea koe.

Video Production 2: helpompi rutistus kuin journalistiikan tv-työ kakkonen. Mutta koin mielekkääksi ison televisiokameran käsittelyn ja uuteen digiedittiin tutustumisen. Paritöinä työstimme tietoiskun (Public Service Announcement) ja henkilökuvan (Profile). Olemassaolevia taitojaan oli kiva testata erilaisessa ympäristössä erilaisilla laitteilla. Opetusistuntoja ei ollut vaikka piti, opettajarouva oli selittämättömien poissaolojen arkkityyppi, edit suiten vehkeet kivikaudelta ja arvosanojen saaminen kesti neljä kuukautta…

Graphics in Print: mukamas graafisen suunnittelun peruskurssi, mutta todellisuudessa puolikaaottinen sekoitus…jotain. Käytännössä muutamia harjoitustöitä Photoshopilla. Minua sähköisen toimittajaa miellytti uusi tutustuminen fotariin, mutta opetuksen sekavuuden vuoksi jouduin lopputyössä turvautumaan graafiskoulutteiseen rakastettuuni. Yksi suomalainen ovari.

Media Coverage of International Affairs: luentojen aiheena pienien valtioiden (max 0,5 milj. asukasta) mediajärjestelmät ja noiden valtioiden näkyvyys kansainvälisessä uutisvälityksessä. Laiskan (entinen ministeri) luennoitsijan puheissa oli aineksia ehkä kolmeen istuntoon, mutta kurssi jatkui koko kevään. Esseesuoritus oli haastava: selvitys jonkun pikkuvaltion mediasta. Varsin hankalaa oikeasti.

Asuako yksityisellä vai yhteisössä

Asumismuodoissa vaihtoehdot ovat samat kuin Suomessa: yksityiselle tai asuntolaan. Tuntemistani vaihto-opiskelijoista puolet asui yksityisellä. Se on kannattavaa esimerkiksi hyvien sijaintien ansiosta. Hyvä puoli on myös siinä, että on omaa rauhaa ja avaruutta. Noista syistä minä sen valitsin.

Syksyä Maltalla viettäneet jyväskyläläiset tutustuivat siellä vakituisesti opiskelevaan suomalaiskolliin. Hän oli kevääksi kämppistä vailla, pidimme yhteyttä ennen menoani, hän hommasi asunnon ja muutimme siihen kimpassa.

Asuntomme oli avara kolmio tai oikeastaan neliö. Arviolta 90 neliömetriä. Hankalan pohjaratkaisun takia emme saaneet kolmatta asukkia. Talo sijaitsi todella keskeisellä paikalla Slieman ja St. Juliansin rajalla. Vuokra oli 170 Maltan liiraa plus vesi ja sähkö 15 MTL kuussa.
Eli yhteensä 462,5 euroa, jonka jaoimme kahdestaan. Verrattuna tuttavien vuokriin omamme oli vieläpä kalliimmasta päästä. Yksityisellä asumista ei siis tarvitse rahan takia empiä.

Vuokranvälittäjä oli mainio apu paikan päällä kämppää hommatessa. Hän veloitti meiltä muistaakseni 50% kuun vuokrasta. Itse vuokraemännälle maksoimme takuuksi yhden kuun vuokran. Vuokranmaksu tapahtui käteisellä aina alkukuusta.
Pesukone otti ja hajosi eräänä päivänä - heti vuokraemäntä kutsui korjaajan. Jääkaappi levisi - heti emäntä osti uuden tilalle. Mukava nainen oli hän. Eikä ollut yhtään kiinnostunut siitä, kuinka paljon majoitamme tuttujamme vierailulle. (Äitini lomaili nurkissani kymmenen päivää ja tyttökaveri lähes kuukauden. Vuokratäti sanoi heille käsipäivää ja hymyili.)

Socrates-toimisto lähettää tervetuliaiskirjeessä tiedot kolmesta asuntolasta. (Jos ei lähetä, ne löytyvät toimiston nettisivuilta). Nuo kolme paikkaa ovat University Residence, Garden View ja Hibernia House. Seuraavassa subjektiiviset kuvailuni.

University Residence sijaitsee sisämaassa suhteellisen kaukana yliopistosta ja kaupungeista. Sinne on kehnot yhteydet eikä se ole lähellä oikein mitään. En käynyt siellä, mutta kämppis oli asunut siellä. Keväänäni siellä asuivat jenkkivaihtarit, venäläiset ja kourallinen muita. Paikka on kuulemma tasoonsa nähden tyyriihkö. Muttei mikään opiskelijaslummi. Sellaista ei Maltalla löydä. Residencessä on paljon käytäväbileitä ja "tosi kollektiivinen fiilis". Ikävä puoli on se, että sinne pitää tehdä etukäteisvaraus rahalla. Toisin sanoen, jos olet etukäteen maksanut, et luultavasti ihan herkästi häivy…

Garden View'ssa asui iso liuta tuttujani. Se on ikäänkuin huoneistohotelli, lomahuoneistokompleksi. (Esimerkiksi kaksi huonetta yhteisellä keittiöllä.) Huoneet ovat siistejä ja hintaan sisältyy muun muassa punttisali ja uima-allas. Moni kaverini piti paikasta yhteishengen ansiosta.
Jos ei hae vaihtoajalta puolierakoitumista, kuten minä outolainen tein, suosittelen Garden View'ta. Siellä on helppo viettää aikaa tuttujen kanssa ja yhteistä aktiviteettia riittää jopa väsymiseen asti. Hinta on muistaakseni reilu 169 euroa kuussa per naama. GV sijaitsee lähellä Pacevillen huvittelualuetta.

Hibernia on hostelli. Ja se sijaitsee silloisen kämppäni vieressä. Neljä kerrossänkyä joka makuuhuoneessa ja sitä rataa. Joukko tuttujani asui siellä ensimmäiset pari viikkoa, kunnes löysivät kämpän yksityiseltä. Varsin kannattava menettely. Ja edullisen Hibernian sijainti on briljantti.

Maltan vuokra-asuntotilanne on käsittääkseni hyvä. Monet kämpät ovat paikallisten elintasolle tyyriitä ja siksi ottajia ei koko aikaa ole. Meikäläisillä on suorastaan varaa valita. Ja myös asuntoloihin vaikuttaisi mahtuvan, vaikkei tyyristä etukäteisvarausta olisikaan tehnyt.

Vapaa-ajan monet käyttötavat

Sekopää on se, joka lähtee vaihtoon vain opiskelemaan ja asumaan. Harrastaa pitää myös.

Maltalla tarkenee t-paitasillaan aika ajoin jo helmikuussa. Kylmimmillään kevättalven lämpötilat laskevat plus kymmenen tienoille. Silloin tuulee mereltä hyytävästi ja vettä vihmoo. Ilmasto on erittäin kostea. Maaliskuun loppuun asti voi pyyhkäistä sormella asunnon kiviseinää niin että sormenpää kastuu. Kaapista otetut vaatteet tuntuvat pukiessa nihkeiltä. Lämpöpuhallin auttaa nukkumaan käydessä. Hieman inhottavaa, mutta aurinko onneksi paistaa lähes päivittäin.

Auringon innostamana aloitin jokakeväisen lenkkeilyni jo helmikuussa. Rantabulevardilla olin outo lintu, sillä maltalaiset eivät järin perusta kuntoilusta. Mieluisin liikuntamuotoni oli uiminen. Ei tosin vielä meressä vaan kampuksen uimastadionilla. Lämmitetyssä merivesialtaassa kävin pärskimässä kilsan lenkin harva se päivä. Kausijäsenyyden ostettuani kertahinnaksi jäi pari markkaa. Ulkoilman kalseuden vuoksi altaalla viihtyivät kevättalvella vain kuntouimarit. Pulikoitsijat ilmestyivät vasta toukokuussa. Suosittelen National Pool Complexia erittäin lämpimästi. Ei tungosta.

Intohimoinen elokuvaharrastukseni jatkui Maltalla. Kansainvälisellä opiskelijakortilla (ISIC) leffalipun sai 4,3 eurolla. Korkeatasoisia multiplexejä on useita. Ensi-illat noudattavat Britannian tahtia: toiset leffat tulevat ennen Suomea, toiset taas huomattavasti myöhemmin. Ikäväkseni tarjolla ei ollut elokuvia Välimeren piiristä.

Teatteriseurueiden repertuaari on laaja, niin myös paikallisten bändien - vaikka kunnon rock-klubeja on varsin nihkeästi. Klassista ja viihdemusiikkia on mahdollisuus nauttia hulppeissa konserttisaleissa - ja pressikortista on kieltämättä useammassa käänteessä hyötyä.

Sosiaalinen elämä lienee helposti vaihtarilähtöistä. Tunsinkin melkoisen lössin erasmuslaisia, valtaosa heistä italialaisia. Kevään varsinainen rikkaus ihmisosastolla olivat kuitenkin maltalaiset ystävät. Heihin en tutustunut yliopistolla vaan suomalaisen ystävänäni maltalaisen tuttavan kautta. Tuo kontakti tutustutti minut omiin kavereihinsa, jotka olivat 21-27-vuotiaita valmistuneita tai opintojensa lopuilla olevia. He näyttivät sikäläistä arkea, josta takuulla olisi jäänyt suppea kuva ilman heitä. Noiden ihmisten ansiosta tunsin oloni todella kotoisaksi.

Klubeissa en pyörinyt vaikka kutsujia riitti. En pyöri Suomessakaan. Jos päänräjäyttävä Alexia-jyske ei ole oma juttu, pitkin saarta löytyy mukavia pubeja maailmanparannusistuntoja varten. Kalja maksaa baarissa reilun euron, kaupassa alle euron. Viina ei ole paljoa halvempaa kuin Suomessa.
Jos Maltalle menevä kuitenkin halajaa ihanaa bailabaila-meininkiä rentojen eteläeurooppalaisten ystävien keskellä (siis venytetyn kielikerhomatkan fiilistä), niin sitä takuulla saa. Jos tykkää jorata ja kännätä melko edullisesti, niin sitä pystyy tekemään koko kevään.
Nuoren väen iltakulttuuri keskittyy Paceville-nimiselle alueelle, jossa on paljon baareja, tanssipaikkoja, hotelleja, ravintoloita jne. Siellä paikallinen nuoriso (13-28v) rymyää sulassa sovussa vaihtareiden, kielikurssilaisten ja hullujen lomalaisten kanssa. Talvisaikaan valtaosa jengistä on paikallisia.
Hartaiksi roomalais-katolilaisiksi mielletyt maltalaiset kyllä juovat ja pukeutuvat eroottisesti, vaikka kirkko paheksuisikin. Joskus saattaa jollain välähtää veitsi, mutta suomalaisella ei ole vaaraa saada puukosta eikä minkäänlaisesta pampusta, jos ei kulje bilealueella yksin pimeällä lyhyessä hamosessa. Malta on turvallinen paikka. Kertaakaan ei pelottanut. Uneliaassa valtiossa voi kierrellä vuorokauden ympäri levollisin mielin.

Loppusanoja

Malta on pikkuruinen saarivaltio keskellä Välimerta. Moni sinne halajaa jo sijainnin takia. Minäkin halusin. Malta on viehkoudestaan huolimatta myös ulapan eristämä luoto. Jossain vaiheessa alkoi pänniä, ettei naapurimaihin päässytkään tutustumaan helposti. Maasta lähteminen on tehty kalliiksi.

Kotoisa olo kuitenkin hallitsi kielimuurittomuuden ansiosta. Posti Suomeen ja Suomesta kulki hitaimmillaan pari viikkoa ja nopeimmillaan pari päivää. Ja jo maisemat lievittivät pahinta angstia.

Aurinko lämmitti hipiää ja paikallisten ystävyys sydäntä. Varsinaiset shortsikelit alkoivat huhtikuussa. Merivedessä tarkeni uida toukokuun alusta alkaen marraskuulle saakka. Komeita kalliorantoja riittää.

Idyllistä esimakua maisemista saa katsomalla uusimman filmatisoinnin Monte Criston Kreivistä (ohjaus Kevin Reynolds). Se on kuvattu (toissatalvena) 70-prosenttisesti Maltalla, jonka luonto ja arkkitehtuuri pääsevät kuvissa todella oikeuksiinsa. Orientaatioapua saa Lonely Planet -kirjasta.

Lensin saarelta kotiin kesäkuun alkupuolella. Tosin Academic Record eli virallinen rekisteriotekirje saapui postiin vasta puoli vuotta myöhemmin 25.11.Ympyrä kuitenkin sulkeutui. Kiitos paljon - grazi haffna!

OPAS VAIHTO-OPISKELUUN MALTALLA  

Olin vaihto-opiskelijana Maltalla 1.9.2003-31.1.2004 välisenä aikana. Kerron tässä raportissani kokemuksistani niin laajasti kuin mahdollista, jotta siitä olisi hyötyä muille Maltalle lähtijöille. Perinteiset tiedot Maltasta jätän pois, ne löytyvät helposti Malta-matkaopaskirjoista.

Ennen lähtöä

Kuulin että on mahdollista ennen yliopiston alkua käydä Maltan kielen kurssi, johon saa myös tukea(n.400 euroa). Kurssi on ilmainen. Hain sitten myös sinne, kun ajattelin että voin samalla etsiä asuntoa hyvissä ajoin ennen varsinaisten yliopistokurssien alkua. Varasin sähköpostilla Hibernia-hostellista makuusijan soluhuoneesta kahdeksi viikoksi. Yön hinta oli 3 puntaa plus verot. Lentoliput varasin Helin Matkojen kautta ja ne olivat Lufthansan nuorisoliput, 420 euroa. Välilasku Frankfurtissa. Minulla ei ollut mitään ongelmia siinä, että paluulippu on vasta viiden kuukauden päähän, mutta tutuillani oli tullut Helsingin lentokentällä ongelmia koska virkailijat olivat alkaneet väittää, että pitäisi olla joku takuu siitä, että kolmen kuukauden päästä lähtee maasta pois tai on viisumi. Luultavasti virkailijat olivat väärässä, mutta tuttavani joutuivat siirtämään paluulippunsa kolmen kuukauden päähän ja taas Maltalla siirtämään takaisin siihen aiottuun päivämäärään. Kuluja ei tainnut tulla koska oli virkailijoiden moka. Mutta kannattaa varautua ylimääräisiin ongelmiin, tosin nyt kun Malta liittyy keväällä EU:n, voi olla ehkä helpompaa  noiden viisumiasioiden kanssa. Minulla ei siis ollut mitään ongelmia lähdön kanssa, viisumi hankitaan paikan päällä jos ei kolmen kuukauden sisällä käy missään ulkomailla matkoilla, kuten esim. päivän reissulla Sisiliassa. Se kolme kuukautta alkaa taas siitä uudelleen.

Mitään tietoa kursseista en saanut Suomeen, postissa tuli informaatiopaketti ja esite koulusta. Muuten en sitten erityisesti varautunut matkalle, paitsi otin matkavakuutuksen ja matkarokotuksen. Netistä hain kiinteistövälittäjien yhteystietoja.

Maltan kielen kurssi
Maltan kielen kurssi alkoi viikon päästä maahan tulostani. Siellä oli noin 20 opiskelijaa, suurin osa Itävallasta, joitain Ranskasta, Italiasta ja Ruotsista. Olipa myös yksi muu Suomesta. Saimme omaksi pari Maltan kielen kirjaa ja opiskelu oli varsin perinteistä kirjan mukaan menoa. Opettaja oli mukava ja kertoi paljon Maltan kulttuurista ja elämänmenosta. Hänen nimensä oli Mary-Grace. Tunnit olivat hieman puuduttavia mutta kyllä siellä yllättävän paljon oppi. Ehdottomasti mielenkiintoinen kurssi, joka kannattaa ottaa. Siellä tutustuu muihin Erasmus-opiskelijoihin ja samalla oppii muutaman sanan Maltaa. Kurssin materiaalissa kehuskeltiin että meidät vietäisiin vaikka minne retkille, mutta loppujen lopuksi meille järjestettiin retki viinitehtaalle, jossa sai maistella viinejä ja ruokia(tehdas oli Marsavin)ja retki perinteiseen Maltalaisravintolaan. Ravintola on tehty vanhaan maatilarakennukseen ja ruoka oli hyvää. Koulu kustansi. Kurssin lopussa oli koe, joka oli todella vaikea. Kaikki kuitenkin pääsivät läpi.

Asunto

En halunnut mennä yliopiston asuntolaan asumaan, joka on keskellä ei-mitään ja kuulemma meluisa paikka. Halusin keskeiselle paikalle Sliemaan, kohtuullisen välimatkan päähän yliopistosta. Sliema on Maltan urbaanikeskus, siellä on kalleimmat asunnot ja se on hyvin vilkas ja jopa trendikäs asuinalue, maltalaisittain. Lämpimään vuodenaikaan ihmiset kävelevät pitkin Slieman rantakävelukatua ja viettävät aikaa meren äärellä. Lauantai-iltaisin rantakadulla on tuhansittain ihmisiä kävelemässä ja se on varsin mukava paikka. Slieman rannassa on kalliorantaa, josta pääsee uimaan. Kaikista kalleimmat asunnot ovat rantakadun varrella Sliemassa. Keskikesällä se voi olla mukava paikka asua, sillä se on melkein aina varjossa ja mereltä saattaa tuulla. Muulloin se ei ole niin hyvä, sillä mereltä tuulee kylmästi, aina ikävästi varjossa, ja huoneet ovat hyvin kapeita ja pimeitä, koska rakennukset ovat kapeita, jotta niitä mahtuisi paljon meren rantaan. Lisäksi vuokrat ovat huikeita. Hieman kauempaa meren rannasta löytyy halvemmalla asuntoja. Omasta asunnostani ei tosin ollut rantaan kuin noin 200 metriä. Slieman yhdeksi kauneimmista kaduista sanotaan Stella Maris-katua. Jos sieltä päin saat asunnon, asut todellisessa idylli-Maltassa! Stella Maris-kirkon kellot tosin pitävät melkoista mekkalaa monesti useamman kerran tunnissa. 

Minulla kävi niin mukavasti, että heti ensimmäisenä päivänä löysin kiinteistövälitystoimiston kautta kivan asunnon, jonka päätin ottaa sen enempää vertailematta. Toimisto on SQL, Windsor Terrace Street, Sliema. He näyttivät pientä kaksiota yliopiston läheltä, joka oli aivan uusi mutta liian pieni, ja toista asuntoa Sliemasta läheltä merta. Se oli kaksio, jossa oli neljä isoa parveketta. Asunto oli kuudennessa kerroksessa(ylin) ja siitä oli hienot näköalat. Kaksi parvekkeista oli jotain 30 neliöisiä ja kaksi suunnilleen 10 neliöisiä, joten tilaa oli. Vuokra oli 160 puntaa, johon tuli vielä lisäksi sähkö, vesi, kiinteä puhelin ja kaapeli TV maksu, jos sen halusi. Kannattaa ehdottomasti ottaa sellainen asunto, jossa on ilmastointi(air-conditioner) ja pitää huolen siitä, että laite myöskin puhaltaa lämmintä ilmaa. Se on korvaamaton talvella! Pienet lattialla olevat lämmittimet ovat aivan turhia, eivätkä lämmitä tarpeeksi. Lisäksi vievät sähköä saman verran kuin kunnon ilmastointi. Myös kuumalla ilmalla ilmastointi on hyvä, minä en sitä tosin käyttänyt silloin, vaan nautin lämmöstä:). Vuokra-asuntoja on sitten tarjolla todella runsaasti, ja voi huoletta lähteä sinne, sillä voi olla varma että asunto löytyy nopeasti. Malta Times-lehdessä on joka päivä pitkä lista vuokrattavista asunnoista ja toimistoilla niitä on paljon vapaana. Suurin osa asunnoista on melko isoja, yleensä kolmioita, mutta kaksioita löytyy myös. Vuokrat ovat kohtuulliset Suomen tasoon nähden, Slieman hinnat ovat korkeimmat. Muualta saa halvemmalla. Tosin olen sitä mieltä että mistään peräkylästä sitä ei kannata hankkia, muuten menee linkissä istumisessa koko aika. Yliopiston läheltä löytyy myös paljon asuntoja, ja monet opiskelijat hakevat itse vuokraamiin asuntoihin kämppiksiä. Ai niin, Valletasta asuntoa ei kannata hankkia, se on aivan kuollut kaupunki iltaisin. Maltan yöelämä on Sliemassa ja eritoten Slieman vieressä sijaitsevassa Pacevillessä. Vuokra maksetaan monesti muuten käteisellä. Useimmiten sähkö ja vesi maksetaan ennen lähtöä kerralla, mutta niiden laskujen saaminen jäi minulla aivan viimeiseen päivään asti. He eivät kiirehdi. Takuu oli yhden kuun vuokra, jonka sain kinuamisen jälkeen käyttää viimeisen kuun vuokraksi. Meinasivat että takuusta olisi vähennetty sähkö ja vesimaksut ja loput palautettu. Sellaisesta käytännöstä ei kuitenkaan ollut sopimuksessa mitään, joten kannattaa pitää puolensa. Minulla siis nämä laskut olivat vain jotain 50 puntaa. Jos olisin maksanut vielä ylimääräiset 160 puntaa tammikuussa(eikä takuuta olisi käytetty tammikuun vuokraksi), en tiedä olisinko saanut takaisin sitä, mitä minulle kuuluisi.

Asunnossa oli kaikki valmiina, astiat, lakanat ja muut vuodevaatteet. Parvekkeelle vuokraemäntä hankki ison pöydän, kun pyysin. 98 % vuokrattavista asunnoista on valmiiksi kalustettuja. Siellä oli leivänpaahdin, vedenkeitin, pesukone, puhelin, TV, ilmastointi ja tietty jääkaappi. Liesi oli sähkö/kaasu, mutta käytin vain sähköä. Joskus voi olla pelkästään kaasuliesiä, jolloin niiden kaasupullojen kuljettajien kanssa sitten pitää asioida ja kytätä, milloinkahan mahtaavat tulla. Halusin katsella telkkaria, joten oli maksettava kaapelimaksu. Sen tilaus ei minulta sujunut vaikka kuukauden soittelin kaapeliyhtiöön, aina oli jotain häikkää miksi ei onnistunut. Lopulta vuokranantaja soitti sinne ja hoiti asian. Sain sitten katsottavaksi melkein 50 kanavaa, joista maksoin 7,91 LM kuussa, mutta oikea hinta olisi ollut paljon enemmän, sain jonkun alennuksen. Suurin osa kanavista oli turhia, paljon italialaisia yms. mutta oli siellä hyviäkin joukossa, erilaisia englantilaisia viihdekanavia ja musiikkikanavia.  

Talvella asunto on sitten jäätävän kylmä jos ei lämmitä. Sama lämpötila on sisällä kuin ulkona ja sisällä vielä kosteaa. Monesti oli niin, että sisällä oli kylmempää kuin ulkona ja oli laittanut liikaa päälle ulos mentäessä. Asunnon lattiat olivat samaa kivilaattaa kuin parvekkeella, joten kenkiä piti talvella pitää sisällä tai muuten jalat jäätyisivät. Jos ilmastoinnin laittoi hetkeksi pois päältä, asunto kylmeni 10 minuutissa. Lämpö ei siis pysynyt, vaan kylmä lattia takasi että kohta oli taas jäätävää. Kosteusprosentti oli jopa yli 90 välillä, joten vaatteet tuntuivat talvella nahkean kylmän kosteilta. Niiden kuivattaminen pesun jälkeen oli vaikeaa jos ei ollut aurinkoisia päiviä. Joulukuussa oli niin kosteaa ja kylmää sisällä, kun en vielä käyttänyt ilmastointia, että jopa teepussit homehtuivat ruokakaappiin! Talveksi siis kannattaa ottaa paljon lämpimiä vaatteita ja takki. Itse ostin lämpimiä talvikenkiä ja toppatakin sieltä:) Homeongelma on yleinen Maltalla. Minun asunnossani makuuhuoneen seinät homehtuivat ja olivat läpimärät, koska ulkopuolella oli halkeama. Kuukauden ajan nukuin sitten olohuoneessa, eikä omistaja suhtaudu homeeseen mitenkään vakavasti, vaan sanoo että älä huolehdi yhtään, voi siellä nukkua. Joten korvausten hakeminen on hankalaa. Kosteudenpoistolaitteita on olemassa, mutta ne ovat kalliita, eikä edes paikallisilla niitä aina ole.Kun vuokraat asuntoa, katsele ettei seinissä näky hometta, tai taulujen takana. Homeeseen he vain sanoivat, että osta vaalennusainetta, ja pyyhi seinää sillä. Ei olisi paljoa auttanut, kun koko seinä oli läpikotaisin märkä ja täynnä hometta.  

Alimmillaan lämpötila oli jouluaattona, 8,8 celciusastetta. Silloin tuli myös rakeita. Sänkykin oli todella kylmä ja lakanat kosteat, joten ostin sieltä sähköpatjan, electric blanket, joka laitetaan lakanan alle ja se sitten lämmittää peiton ja patjan. Se jätetään siihen yön ajaksi, mutta virta pois. Se oli aivan mainio laite, ihan ehdoton, suosittelen lämpimästi sen hankkimista! Sen jälkeen on niin mukava nukkua kun ei tartte palella. Se ei maksanut kuin 19 puntaa yhdestä kodinkoneliikkeestä Valletan pääkadun varrelta. Niitä saa myös parisänkyyn. Laitteen voi ottaa vaikka mukaan Suomeen, siinä on samanlainen pistokeratkaisu kuin meilläkin. Maltalla joutuu laittamaan adapterin. Itse myin omani tutulle. Maltalaiset kuulemma melkein kaikki käyttävät noita blanketteja.  

Käytännön asiaa asumisesta, roskapussit viedään aina kadulle oven viereen, josta roskakuskit hakevat ne iltapäivisin maanantaista lauantaihin. Lajittelua ei ole. Kaikki sanomalehdistä lasipulloihin menee samaan. Jossain paikoissa on kierrätyspisteitä, mutta niitä on koko maassa hyvin vähän. Ja kuka jaksaa alkaa kuljettaa purkkejaan kilometrien päähän kun se ei edes ole pakollista. Kauppaan voi palauttaa ainakin limsapullot ja kananmunarasiat, joista saa hieman takaisin.

Raha-asiat 

Minä avasin Maltalla tilin Bank of Vallettaan. Tilinumeron saa heti kun on passi mukana ja todistus opiskelusta Maltan yliopistossa(ei siis todistus Suomesta vaan pitää olla Erasmus-toimistosta Maltalta yliopistolta). Sitten saa numerosarjat, joita käyttäen voi siirtää rahaa Suomesta. Nordean kautta voi ilmeisesti siirtää ihan nettiä käyttämällä mutta Osuuspankkilaiset kuten minä, joutuvat siirtämään joko kirjoittamalla netin kautta kirjeen konttorille tai tekemällä valtuutuksen jollekulle Suomeen, joka sitten käy hoitamassa asian pankissa. Tulee joka tapauksessa halvemmaksi siirtää kerralla aina paljon rahaa Maltan tilille kuin nostamalla Visalla tai Visa Electronilla automaatista. Maltan tiliin saa automaattikortin. Yliopistolla on konttori. Kukaan ei suosittele tiliä HSBC-pankissa, siellä kaikki on niin byrokraattista ja kestää ikuisuuden. Olisi pitänyt olla vaikka mitä lippusta ja lappusta ja silti tilin olisi saanut ehkä kuukauden päästä. Sinne ei kannata mennä! Minulla oli myös Visa- ja VisaElectron kortit, joita molempia käytin maksaessa. Erityisesti Visa oli kätevä tammikuun alennusmyynneissä:)  

Puhelin

Maltalla kannattaa hankkia maltalainen kännykkäliittymä, jos haluaa pitää yhteyttä muihin opiskelijoihin. Melkein kaikki sen hankkivat. Sillon soittaminen Maltan numeroihin on halvempaa ja tekstiviestit Maltan numeroihin halpoja. Myös kuluja itselle ei tule jos joku soittaa Suomesta. Otin liittymän Vodafonelta. Se on Prepaid-liittymä, jolloin ostetaan puheaikakortti, ja ei tule koskaan mitään laskuja jälkeenpäin. Liittymän avaus 5LM, ja kortit ovat erihintaisia, 5, 10 ja 15 LM. Liittymän hankkimisen jälkeen oli helppo pitää yhteyttä tuttuihin opiskelijoihin, matkakumppaniini ja paikallisiin ystäviini. Suosittelen.  

Yliopisto ja opiskelu

Ennen koulun alkua oli syyskuun lopussa tutustumispäivä, jolloin järjestettiin tiedotustilaisuus opiskelusta. Jakoivat vielä kerran samaa materiaalia ja kertoivat miten ilmoittaudutaan kursseille. Tosin heidän kertomansa ei pitänyt paikkaansa. He sanoivat että ilmoittaudutaan tiedekuntiin, sieltä taas sanottiin että Erasmus-toimistoon. Lopulta ilmoittautuminen hoidettiin jonottamalla tunteja Erasmus-toimistoon, ensin kun oli etsitty tiedekunnista oikeiden henkilöiden nimmareita kurssien ilmoittautumislappuun. Se oli aivan käsittämätöntä ramppaamista. Sain tietää kursseista vasta viikkoa ennen niiden alkamista kun ilmoitustauluille tuli niistä tiedot vasta silloin. Taulujen edessä oli sitten sata tyyppiä kurkkimassa, mitä on ja missä. Tiedonvälitys on siis hieman vanhanaikaista. Kursseja ei saa ottaa kuin kahdesta eri tiedekunnasta, kuten esim. taloustieteellisesta ja humanistisesta(arts). Opintoviikkoja ei saa olla liian paljoa, raja oli jotain 30 ects. Tietyn ajan jälkeen ei saa jättää pois kursseja tai käy huonosti...Maisteritason kursseille ei saanut mennä, kun ei suorita koko tutkintoa siellä. Joten valinnanvaraa ei ollut paljoa taloustieteellisessä. Monet kursseista olin jo käynyt Suomessa. Otin kaksi johtamisen kurssia(business management ja operations management) ja yhden markkinoinnin(advanced marketing). Olisin mennyt englannin kurssille, mutta sinne oli karsinta koe, ja en päässyt mukaan. Liian hyvät ja huonot karsitaan pois! Sen sijaan suositeltiin jotain muuta englannin laitoksen kurssia, mutta varsinaisia enkun opiskelun kursseja ei ollut tarjolla, joten otin Film and Literature:Victorians and romantics-kurssin. Siellä hassu opettaja opetti miten viktorian ja romantiikan ajan klassikoita on filmatisoitu. Katsottiin pätkiä elokuvista. Opettaja puhui murtaen englantia ja puolesta ei saanut selvää mutta muuten kurssi oli mielenkiintoinen. Vain yksi tunti viikossa. (siis yksi tunti,ei edes kaksoistuntia!) Noiden lisäksi otin ranskan kurssin. Niitä on tarjolla eri tasoisia, ja tasoista ei saa selvää eikä apua, joten pitää arvata mikä on oikea. Minulla meni alakanttiin, ja menin liian helpolle kurssille. Siellä oli ranskalainen opettaja, joka yritti opettaa metelöivää maltalaisjoukkiota. Helppo kurssi. Yksi tunti viikossa.

Paikkana yliopisto on melkoinen labyrintti, kaikki rakennukset näyttävät samalta ja siellä on käytäviä ties minne, ja alussa on vaikeaa löytää paikat. Aika nopeasti siihen kuitenkin tottui. GW muuten tarkoittaa Gateway-buildingia. Siellä on monet luennot. Tietokoneluokkia ei ole montaa, ja koneita on aika vähän, joten melkein aina pitää jonottaa koneille ellei tule aamulla. Tietokoneisiin saimme tunnukset vasta marraskuun alussa, yli kaksi kuukautta maahan tulon jälkeen. Nettikahviloihin meni aika paljon rahaa sen takia. Suosittelen Cybercafe-nimistä paikkaa Sliemassa 100m Marks&Spenceriltä Vallettaan päin. Saimme kirjastokortit mutta mitä sieltä nyt sitten lainaisi kun kaikki kirjat on ikivanhoja eikä mitään tenttikirjoja sieltä löydä. Kävin katsomassa business managementin tenttikirjaa sieltä, mutta painos oli 90-luvun alusta ja kirjasta puuttuivat ne kappaleet, jotka olisi pitänyt lukea. Mitään en siis sieltä lainannut. Maltalaiset ostavat tenttikirjansa aina omaksi, kun muuta mahdollisuutta ei ole. Rahaa niihin sitten meneekin huimasti.

Kävelin Sliemasta koululle, meni 40 minuuttia sillä linkillä ei pääse kovin lähelle. Yliopiston läheltä kyllä pääsee Vallettaan kätevästi jos sinne on asiaa. Yliopistolla on pieni kantiini, jossa on myynnissä erilaista roskaruokaa:) kuten sipsejä, ranskalaisia, pitsa paloja, rasvaisia pasteijoita, kolmioleipiä, jäätelöä ja suklaata. Ainoat ehkä terveelliset vaihtoehdot olivat pieni annos hedelmäsalaattia, sämpylät ja jogurtit. On siellä myös salaattipöytä mutta se ei ole oikein houkutteleva näin suomalaisiin salaatteihin tottuneelle. Tietty sieltä saa erilaisia kahveja, kaakaota, limsoja, vettä ja jopa olutta. Kahvilassa saa polttaa, mikä tarkoitti että siellä oli välillä tuskallista istua, kun tupakansavu oli niin sakea. En tiedä tuleeko siihen nyt muutosta kun Maltalle tulee tupakointikiellot kouluihin, sairaaloihin yms. Kantiinin alakerrassa on kopiointipalvelu, Kilroyn matkapiste ja kirjakauppa. Kirjakaupasta voi ostaa myös päivän sanomalehtiä, muita lehtiä sekä kortteja.

Erasmus-toimiston Angele on mukava pieni nainen, joka auttaa vaikka hänellä on aina kiire. Hänen kanssaan on kiva asioida. Maltalla muuten on tiukat asiointikellonajat, joita pitää noudattaa. Ne lukevat ovessa.

Kursseista

Kaikki kurssit ovat englanniksi, joten sen suhteen ei ole ongelmaa. Luennoilla on yleensä kova meteli, kun paikalliset juttelevat vapaasti keskenään. Luennoitsijaa ei meinaa kuulla ja monesti he huutavat ja yrittävät saada porukkaa hiljaiseksi mutta kohta taas sama jatkuu. Luennoilta ei saa lähteä kesken pois. Mm. Operations Managementin opettaja C.J.Falzon on tiukka setä, kun yksi tyttö nousi lähteäkseen pois, setä huutaa mikrofoniin että mihin meinaat oikein mennä?! Eihän siihen tyttö uskaltanut mitään sanoa ja kipitti pois. Kova huuto siitä syntyi. Hän on aika pelottava opettaja. Kurssilla oli paljon ryhmätöitä, joita sitten aina tunnilla käytiin läpi niin, että hän arpoi esim. viiden ryhmän tunnusnumerot, joista piti yhden henkilön joka ryhmästä tulla sinne eteen kertomaan ryhmän vastaukset. Kurssilla oli arviolta 300-400 henkilöä. Sitten nämä onnettomat joutuivat mikrofoni tärisevässä kädessä puhumaan luokan edessä, samalla kun opettaja tiukkasi vastauksista. Onneksi ei tarvinnut sinne mennä kertaakaan. Kurssilla myös pidettiin pari kertaa lisätunteja kerrallaan parille ryhmälle, jolloin oli joku case juttu joka piti ratkaista näillä tunneilla. Niissä sitten jokainen vastasi johonkin kysymykseen. Ulkomaalaisille hän on hieman hellempi kuin paikallisille. Tällä kurssilla käytiinläpi miten kannattaa yrityksen operaatiot organisoida, jotta toiminta olisi sujuvaa ja kustannustehokasta. Business managementin kurssin opettaja olikin sitten mukavampi. Hän oli nuorempi mies, ja puhui erinomaista englantia. Hän luennoi hyvin ja mielenkiintoisesti, ja oli pakko pysyä tunnilla mukana, sillä vähän väliä hän kysyi jonkun tietyn opiskelijan mielipidettä asiaan. Tällä kurssilla käytiin läpi liike-etiikkaa ja sosiaalista vastuuta. Jokainen ryhmä piti esitelmän jonkun yrityksen sosiaalisesta vastuusta(miten he hoitavat esim. työntekijät, ympäristöasiat jne). Ryhmän jäseniä ei saa valita itse eikä aihetta. Minun ryhmän aiheena oli Ford ja ryhmään sattui varsin kansainvälistä porukkaa, Kiinasta, Maltalta, Venäjältä ja Kreikasta. Kurssin lopussa oli tentti, joka oli vaikea ja hyvin laaja.

Advanced marketing-kurssi ei ollut nimestään huolimatta mitään advancia nähnytkään. Siellä käytiin läpi niin rakkikoira/tähti/lehmä-matriisi kuin muutkin markkinoinnin perusjutskat. Oli aika puuduttavaa siis välillä. Opettaja oli mukava nainen, joka puhui hassusti murtaen. Kurssin perusjuttu oli markkinointisuunnitelman teko, joka sitten tehtiin loppuesseeksi pareittain. Meidän piti tehdä suunnitelma uudelle hammastahnalle. Lisäksi ryhmät pitivät esitelmän jossa kertoivat markkinointisuunnittelusta eri kohderyhmille kohdennettuna. Tenttiä ei ollut.

Tässä siis olivat minun käymäni kurssit, joista ei nyt kauheasti opintoviikkoja tule mutta ei muutakaan vaihtoehtoa ollut. He järjestävät niin vähän kursseja ja osa jatkuu myös seuraavalla lukukaudella, joten niitä ei voi ottaa jos on vain yhden lukukauden. Tuttuni kävi kansainvälisten suhteiden kursseja, joissa oli mm. kansainvälinen terrorismi-kurssi, joka oli varsin mielenkiintoinen vaihtoehto. Näitä kursseja on arts-tiedekunnassa, johon kuuluu myös siis eri kielten kurssit, historiat sun muut.

Yhdellä kurssilla kerättiin nimilistaa paikalla olevista, ja yleensäkin varoiteltiin että kovin paljoa ei saisi olla pois. Luennoitsijat muistavat ulkomaalaiset, etenkin jos kurssilla ei ole kovin paljoa väkeä. Markkinoinnin kurssilla opettaja saattoi kysyä, että mitäkö mieltä suomalaiset tästä ovat. Meitä oli siellä kaksi, lisäksi oli ranskalaisia ja italialainen. Kuulemma jos on esim. kuukauden putkeen pois luennoilta, saattaa opettaja tentissä sanoa, että sinähän olet jo jättänyt tämän kurssin kesken, eikä tenttiin saa tulla. C.J Falzon saattoi joskus arpoa ryhmien nimilistoista nimiä, ja kysellä onko kyseiset henkilöt paikalla.

Suomalaiset ja muut 

Suomalaisia opiskelijoita Maltan yliopistossa on aina useita. Tutustuin kahteen tyttöön ja yhteen poikaan, jotka olivat samaan aikaan Erasmus-vaihdossa. Lisäksi yksi tyttö opiskelee koko tutkintoaan Maltalla. Heidän lisäksi oli pari tyttöä Suomesta, joihin emme tutustuneet sen kummoisemmin. Joitakin muitakin saattaa olla, kaikkiin ei törmää. Joten tuskin olet ainoa suomalainen siellä. Maltalla asuu muita suomalaisia ilmeisesti noin 30 henkeä. Syys-ja lokakuussa sekä marraskuun alussa Maltalla on paljon suomalaisia turisteja koska sinne tehdään pakettimatkoja sekä ainakin viime syksynä myös AirMalta teki suoria lentoja kerran viikossa Helsingistä. Itselläni kävi myös melkoinen mäihä, kun samassa rapussa asui Suomesta eläkepäiviään Maltalle viettämään muuttanut nainen. Hänen kanssaan tuli vietettyä paljon aikaa ja ihmeteltyä Maltan menoa.

Yliopistolla on tosi paljon erasmus-vaihtareita ja kansainvälisiä opiskelijoita(tekevät koko tutkinnon siellä). Porukkaa on paljon Italiasta, Itävallasta, Saksasta, Ranskasta, Venäjältä ja Kiinasta. Paikallisiin opiskelijoihin on vaikea tutustua, sillä he ovat mieluummin omissa porukoissaan. Paikalliset ovat nuoria, koska menevät yliopistoon suoraan lukiosta. Jos tunnet edes yhden paikallisen, saat enemmän irti kulttuurista. Itselläni on ollut yli 10 vuotta pari maltalaista kirjekaveria, joita olen käynyt tapaamassa kolme kertaa ennen tätä matkaa. Muuten en tutustunut muihin paikallisiin kovinkaan paljoa, mitä nyt yhdellä kurssilla oli yksi maltalainen samassa ryhmässä. Vuokraemäntä ja kiinteistövälittäjät olivat sitten ainoita muita paikallisia joiden kanssa enemmän asioin. Tosin suomalaisen naapurini kautta pääsin tutustumaan yhteen paikalliseen pariskuntaan, ja vierailemaan heidän talossaan. Kannattaa käydä joskus tutustumassa perinteiseen maltalaiseen vanhaan taloon, ne ovat viehättäviä. Joskus esim. huutokauppoja järjestetään näissä taloissa, jolloin koko irtaimisto on myynnissä.

Ruokakaupat

Toki ruokaakin pitäisi saada, isoimmat marketit joissa kävin, olivat Towers supermarket Slieman keskustassa(High Street), ja Towers St.Juliansissa, ennen Pacevilleä Balluta Bayn jälkeen. Ensimmäinen on kolmikerroksinen, jälkimmäisessä kaksi kerrosta. Pacevillessa on Arcadia supermarket ison toimistotornirakennuksen juurella. Vettä ei suositella juotavaksi hanasta, ostin aina pullotettua. Kannattaa olla tarkkana hintojen kanssa, ja vaikka kysäistä kassalta ennen maksua, sillä etenkin pakastetuotteet saattavat olla hintavia koska ainakin osa tuodaan ulkomailta. Itse maksoin viitisen euroa paketista tavallisia kalapuikkoja, eikä saanut viedä takaisin vaikka heti kassalla maksun jälkeen huomasin huiman hinnan(hyllyssä hintaa ei ollut) Samalla kertaa myös kassaneiti näpytteli leikkelepaketin hinnan koneelle väärin, laittoi 6 puntaa kun oikea hinta oli 0,60 puntaa. Jos en olisi huomannut asiaa, olisin maksanut muutamasta leikkeleestä melkeinpä 16 euroa 1,60 euron sijaan! Eikä edes pyytänyt anteeksi virhettään...Tämä tapahtui Arcadiassa:(

Toinen asia joka näin suomalaista inhottaa maltalaisissa kaupoissa, on se että sämpylät ja leivät ovat laitettu laareihin, ilman mitään kantta joka suojaisi leipiä. Olen nähnyt monesti kuinka ihmiset puristelevat jokaista leipää valitessaan ja kerran jopa yksi tyyppi puristeli leipää huvikseen eikä edes ottanut niistä ainuttakaan. Aivastukset sun muut kulkeutuvat niihin hyvin. Ei niitä tehnyt mieli ostaa. Paahtoleivät on onneksi pusseissa sekä Slieman supermarketissa myydään tiskin takaa tuoreita patonkeja ja sämpylöitä. Ruisleipää on myös ainakin tuolla Slieman kaupassa. Hedelmät kannattaa ostaa kaduilla myyvistä autoista, niissä ovat hinnat halvempia kuin kaupoissa.

Maltalaiset kassaneidit ovat oma lukunsa, he eivät turhia hymyile tai tervehdi, ja heittelevät ostokset tiskillä reippaasti eteenpäin. Vaihtoraha yleensä mätkäistään käden sijasta tiskille. On toki myös poikkeuksia jotka vahvistavat säännön:)

Muut kaupat, elokuvateatterit yms

Pacevillessa on iso ostoskeskus St.George´s Bayn vieressä. Siellä on kahviloita ja paljon vaateliikkeitä kuten Terranova ja Mexx. On myös hyvä kirja/lehtikauppa, kosmetiikkaliike, urheilutavarakauppa, levyliike ja kaikkien formulatallien tuotteita myyvä liike(vaatteita, lippuja yms.) Yläkerrassa on ravintoloita ja pelihalli. Hard rock cafe sijaitsee myös siellä. Ostoskeskuksen vieressä on keilahalli, sekä viistosti vastapäätä elokuvateatteri. Siellä on 16 salia jotenka tarjonta on laaja, ja mikä parhainta, ensimmäiset näytökset ovat jo klo 14 aikoihin ja näytöksiä on 4-5 joka päivä joka elokuvalla. Ennen klo 17 alkaviin näytöksiin arkisin liput ovat parisen puntaa ja sen jälkeen 2,70 lm. Joten edullista on. Perjantaisin on aina joku elokuva alennuksessa 1,60 lm. Monesti päivänäytöksissä sali on aivan tyhjä ja saa nauttia elokuvasta mukavassa rauhassa! Elokuvat eivät ole dubattuja eikä niissä ole myöskään tekstitystä maltaksi. Elokuvan puolivälissä on väliaika, jolloin voi käydä esim. ostamassa lisää syötävää. Valletassa on myöskin elokuvateatteri ostoskeskuksessa Santa Lucia kadulla. Siellä on huomattavasti suppeampi valikoima.

Suosittelen Maltan sinfoniaorkesterin konsertteja Valletan Manoel-teatterissa. Jo itse salin takia kannattaa siellä käydä, se on kaunis ja huikea paikka. Konsertit ovat todella hyviä ja monesti siellä käy kansainvälisesti kuuluisia esiintyjiä. Liput piippuhyllylle ovat halpoja, ja niistä saa opiskelija-alennuksen. Jos kovasti huimaa, ota paikka alempaa. Kuuluvuus ja näköalat ovat kuitenkin ylhäältä erinomaiset.

Sliemassa on joidenkin mielestä Maltan parhaat vaateliikkeet. Siellä on Plaza-ostoskeskus, jossa on mm. iso Benettonin myymälä, kirja/lehtikauppa, Miss Selfridge, The Body Shop, ja monenmonta muuta liikettä. Alhaalla on McDonald´s ja ylhäällä kiva pieni kahvila Stella. Plazan lähettyvillä on myös Topshop, Accessorize, Monsoon, Next jne. Marinan kohdalla ovat Marks & Spencerin ja Zaran liikkeet. Zaran liike on Maltan ainoa. Hennes & Mauritzia ei ole ainakaan vielä.

Valletassa on toki myös paljon liikkeitä, osa tosin samoja kuin Sliemassakin. Siellä on mm Miss Selfridge, Kookaï, Morgan ja The Body Shop. Kosmetiikkaketju Lush:n liike on Valletan pääkadun varrella. Valletassa on muutamia ostoskeskuksia sekä yksi tavaratalo, jossa on alhaalla kosmetiikkaa, toisessa kerroksessa vaatteita ja ylhäällä levyjä, koriste-esineitä, kortteja, pehmoleluja, Simpsons yms. sarjojen tuotteita ja pelejä. Siellä on myös nettikahvila. Santa Lucia kadulla on modernein ostoskeskus jossa on mm. Vero Moda, Benetton, Terranova, kirjakauppa, elokuvateatteri ja mukava ravintola/kahvila. Kun menet Santa Luciaa alemmaksi ja käännyt sitten ekasta kulmauksesta vasemmalle(triq id-dejqa), löydät mukavan pienen kirjakaupan, jossa on kaikki lattialla olevat ja yläkerrassa olevat kirjat puoleen hintaan, joten hinnat ovat todella hyvät. Uusiakin kirjoja on. Itse ostin sieltä paljon hyviä romaaneja ja tietokirjoja. Santa Lucia kadulla n.150 metriä ostoskeskuksesta alemmaksi on hyvä kauneussalonki, muistaakseni Diva nimeltään. Hinnat ovat hyvin kohtuulliset ja palvelu ystävällistä. Joulun aikoihin heillä on hoitopaketteja, jotka ovat edullisia. Suosittelen etenkin kasvohoitoja ja hierontaa kuumien kivien kanssa.

Opiskelijakortin muuten saa Valletasta St.Paul`s streetiltä sijaitsevasta opiskelijatoimistosta. Kuva mukaan ja parisen puntaa. Merchants´streetillä on hyvä karkkikauppa, aamupäivätori on samalla kadulla kahteentoista asti maanantaista lauantaihin. Sunnuntaina se on Valletan muurien ulkopuolella linja-autoaseman vieressä. Suosittelen myös sunnuntaitoria Marsasxloxxissa, siellä on vielä laajempi valikoima. Kyseisessä kylässä on myös naurettavan halpoja ruokapaikkoja torin vieressä. Tosin joskus saattaa pöytään tulla hieman eri juttuja kuin mitä on tilannut mutta mitäpä tuosta!

Sliemassa on myös hyvä kauneushoitola kampaamon yhteydessä, nimeltään Figaro, se sijaitsee Slieman poliisiaseman ja postin vieressä(Postia viistosti vastapäätä lähtevä katu alaspäin Paceen päin kymmenisen metriä). Hinnat ovat edulliset ja suosittelen etenkin selkähierontaa, viisi puntaa. Kosmetologi on ystävällinen nuori nainen.

Kannattaa ainakin silloin tällöin ostaa paikallinen sanomalehti Malta Times, pääsee paremmin mukaan mitä tapahtuu ja missä. Sunnuntaisin lehden mukana tulee kerran kuussa hyvä aikakauslehti sekä melkein joka sunnuntai jonkunlaisia lisälehtiä. Lehti kannattaa ostaa aamulla tai päivällä, iltaisin ne ovat yleensä jo menneet.

Kannattaa käydä tutustumassa myös kasinoon, joka on Pacevillessa niemen kärjessä. Siellä on paljon hauskoja pelejä. Pelejä pelataksesi vaihdat rahat pelikolikoiksi. Jos menet maanantaista lauantaihin klo 10-18, saat lapun jolla saa kahvilasta täytekakkua ja kaffeeta. Keskiviikkoisin on klo 20.30 lähtien aina joku teemabuffet, eri maiden ruokia. Hinta oli punnan ainoastaan. Ensimmäisellä kerralla passi mukaan, sitten saat kortin, jolla pääset sisälle siitä lähtien. Päivisin voi mennä shortseilla ja arkisissa vaatteissa. Kun pelaat, saat alkoholittomia juomia ilmaiseksi kun huikkaat tarjoilijoille.

Koko kesän ajan, sekä vielä syyskuussa ja ehkä lokakuun alussa järjestetään perinteisiä uskonnollisia festoja. Eri kylät järjestävät niitä. Tämän takia syyskuussa oli paljon ilotulituksia, joihin kuuluu todella erikoisena tykinkuulapommi-ilotulitukset aamuisin klo 8 ja iltaisin. Se on sarja hurjan kovia pamauksia. Luulin ensin että jossain on kaasuräjähdys. Myös pommitukset kuulostaisivat varmaan samalta. Juhliin kuuluu orkesterin soitto ja he kävelevät soitellen pitkin katuja. Lapset heittelevät ihmisten päälle paperisilppua parvekkeelta. Madonna-patsasta kannetaan.

Joulukuussa tulee kaduille ja rakennuksiin värikkäät ja vilkkuvat jouluvalaistukset. Niihin maltalaiset todella panostavat. Ne ovat suuria, värikkäitä ja aina hurjasti vilkkuvia. Joululaulut toki soivat. Eritoten Valletan pääkatu on melkoinen näky joulukuussa, samoiten muut Valletan kadut. Jos vilkkuvat valot tekevät huonon olon, ei kannata mennä:) Jotkut voisivat sanoa valaistuksia mauttomiksi(kuinka niin?) mutta ehkä paikalliset kompensoivat niillä lumen puutteen.  

Ravintolat ja kahvilat

Kun löysin tietyt hyvät ruokapaikat, tuli niissä käytyä sitten kymmeniä kertoja. Joskus kun meni erehtymään muualle, sai usein pettyä. Suosittelen Pacevillessä sijaitsevia Avenueta ja Il-Roknaa. Avenue on hieman ennen Arcadia supermarkettia. Siellä on laaja ruokalista, hyvä hinta-laatusuhde ja todella isot annokset. Minulle riittää pasta-annoksista se pienempi. Il-Rokna on vastapäätä Arcadiaa. Se on myös auki päivällä koko ajan(Avenue lounasaikaan ja illalla, ei sunnuntaisin). Il-Roknassa on maittava ruoka ja mm.pizzaan laitetaan juustoa tosi runsaasti:) Myös Pacessa sijaitseva Paparazzi on hyvä paikka, tosin tammikuussa he menivät remonttiin, enkä tiedä milloin aukeaa. Pacessa on hyvä kahvila, nimeltään Piece of cake. Siellä on myynnissä monia erilaisia täytekakkuja, leivoksia ja suolaista syötävää, kuten pizzaa, sämpylöitä ja lasagnea.

Sliemassa on suositeltava paikka nimeltään Mamma Mia. Se on rantakadun alkupäässä, Slieman kaupoilta katsottuna. Paikka on iltaisin hyvin suosittu ja monesti sinne joutuu jonottamaan. Sunnuntaina lounasaikaan sinne on melkein turha yrittää. Mamma Miassa on erinomaista pizzaa ja pastaa, ja muutkin ruoat ovat herkullisia.

Valletasta en oikein osaa suositella mitään paikkaa, sieltä ei ole niin paljoa kokemuksia. Parhaat paikat lienevät syrjemmässä ja kannattaa välttää paikkoja, joissa on pöydät ulkona. Niissä joutuu jonottamaan tilausta ikuisuuden eikä ruokakaan ollut erikoista. Valletan pääkadun alkupäässä on kahvila, jossa saa hyvää cappuccinoa ja myös ruokaa. Sen nimi on 248 cafe jotain, paikka on kaksikerroksinen ja viehättävä yläkerrasta eritoten. Kun tulet Vallettaan, se on vasemmalla puolella ja melkein vastapäätä tavarataloa. Myös heti Valletan porttien jälkeen vasemmalla sijaitsevassa ”ostoskeskuksessa” on hyvä kahvila, nimeltään Rocher. Siellä on edullista ja hyvää perusvälipalaruokaa sekä leivoksia ja kakkuja. Nopea palvelu.

Maltalta tietysti löytyy McDonaldseja ja Burger Kingejä sieltä sun täältä. On myös Subway ja useita Pizza Huteja. Suosittelen Pizza Hutin arki-iltapäivä tarjousta, jolloin saa kaksi pannupizzaa yhden hinnalla. Voi ottaa mukaan.

Yleensäkin Maltalla annokset ovat hirvittävän isoja. Ruoka-aika on iltaisin klo 18-19 lähtien. Lounastakin toki saa. Olutta myydään joko laseittain tai isompana eli tuoppina(pint). Siidereitä on vain kahta laatua, eli makeampaa Woodpeckeriä ja kuivaa Strongbowta. Erilaisia vodka ja rommilimujuomia on useita, kuten tuttua Bacardi Breeceria ja vodka boosteria tai jotain. Hinnat tietty halvempia kuin Suomessa!

Baarit sijaitsevat Pacevillessä. Se on Maltan yöelämän keskus, eli koko maan nuoriso kokoontuu sinne, muutaman sadan metrin alueelle. Lauantai-öinä meno on sen mukaista. Siellä on monia pikku paikkoja ja isompia yökerhoja. Isoin on Axis, jonne on sisäänpääsymaksu. Sitä vastapäätä on mm. yksi iso yökerho, jossa on yläkerrassa näkemistä kerrakseen. Paikka on hienosti sisustettu. Musiikki on huumaavan kovalla ja tupakansavu sakea. Maltalaiset naiset pukeutuvat yöelämään erittäin näyttävästi. Suomalaiseen makuun aika erikoisesti. Syksyllä 2003 oli muodissa laittaa päälle joko mustat tai valkoiset saappaat joissa on terävä kärki sekä huikean korkea piikkikorko, verkkosukkahousut, hyvin hyvin hyvin lyhyt minihame ja pieni toppi. Meikkiä on rutkasti. Ja näin pukeutuivat siis kaikki maltalaiset tytöt. Varaudu yllättymään kun menet lauantaiyönä Paceen! Sitä näkyä et Suomessa tule koskaan näkemään:)  Nuoret käyttäytyvät kuitenkin siististi eikä humalaisia paljoa näy. Sliemassa on myös pubeja jonkun verran.

Linja-autot ja taksit

Perjantai ja lauantaiöinä linkit kulkevat kahteen asti. Yöllä korkeampi maksu(punnan) kun muuten se on lyhyillä matkoilla 15 senttiä. Varaa linkkeihin aina mieluiten tasaraha sillä joskus takaisin tulevat vaihtorahat ovat mitä sattuu sekä jos maksat esim. punnalla, saat vaihtorahat pienimpinä mahdollisina kolikkoina joten käsi on täynnä sitten kolikoita...Jos yrität maksaa setelillä, saattaa kuski sanoa että mene jonnekin vaihtamaan rahaa ja tule sitten. Linja-autot ovat monesti täynnä ja vanhoja rotiskoja. Parhaillaan liikenteeseen on alkanut tulla uusia linkkejä mutta niitä ei ole vielä kovin paljoa.  Taksit ovat kalliita. Älä koskaan käytä valkoisia takseja, joissa lukee Taxi. Ne ovat ns. laittomia takseja, eivätkä ole niin turvallisia kuin mustat taksit. Valkoisilla takseilla ei ole kummoista taksahinnastoa, vaan ne saattavat pyytää hurjia summia. Palvelu on myös kuulemma joskus uskomatonta. Käytä siis mustia takseja, jotka ovat Wembley´s nimisiä. Voi tilata puhelimitse esim. lentokentälle. Niitä ei siellä muuten ole, vaan pitää soittaa. Puh. 21374141. Tulevat hakemaan infoliikkeen vierestä. Ei kannata mennä kentältä valkoisilla takseilla, joskus ne saattavat suoraan kaapata mukaansa jos ei osaa puoliaan pitää. Pyytävät liikaa hintaa. Musta taksi kentältä Sliemaan kuusi puntaa. Mustien taksien toimisto on Pacevillessa.

Matkat Maltalta

Maltalta pääsee edullisesti käymään lähialueilla Välimerellä. Etenkin tammikuussa jotkut matkatoimistot myyvät edullisia matkoja esim. Roomaan. Timesissa on ilmoituksia pakettimatkoista. Itse kävin viikonloppumatkalla Tunisiassa. Siihen kuului lento perjantaina TunisAirilla Tunisiin. Sieltä linkkikuljetus Port El-Kantaouihin. Hotelleja oli kolmesta tähdestä viiteen. Me olimme neljän tähden hotellissa, joka oli ihan hieno. Hintaan kuului puolihoito. Ranta oli hieno ja ilmat suotuisat mutta Tunisiasta sinänsä maana emme pitäneet. Kauppiaat ovat turhan innokkaita eikä edes rannalla saa olla rauhassa. Matka maksoi muistaakseni 58 puntaa, mutta kolmen tähden hotelliin pääsee halvemmalla. Maltalle paluu oli huojentavaa ja oli kuin olisi kotiin tullut!  Tunisian lisäksi kävimme päivän matkalla Sisiliassa. Sinne mennään katamaraanilla. Matka on keikuttava ja monet oksentelivat. Pahoinvointilääkkeet ovat kova sana. Sisiliassa matka jatkuu linkeillä, pysähdyttiin pienissä kylissä ja mentiin Etna-tulivuorelle. Sen jälkeen vielä pysähdyttiin Modicassa. Matka oli mielenkiintoinen ja mukava. Suosittelen jos kestät katamaraanin. Hinta 36 puntaa. Maltalta oli matkoja joka puolelle Eurooppaa, ja erityisiä pakettimatkoja oli mm. Lontooseen, Pariisiin ja Mallorcalle. Pariisiin ja Venetsiaan kaupattiin päivän matkaa, aamulla lento ja paluu illalla. Lontoon lennot halpoja. Jos siis jossain käy pyörähtämässä ennenkuin 3 kuukautta maahan tulosta on mennyt umpeen, ei tartte hankkia viisumia, vaan se 3 kuukauden aika alkaa taas uudelleen maahan paluusta. Viisumin hankkiminen oli kuulemma hankalaa byrokratian takia. Maltalla kaikki on hankalampaa- oli lentävä lauseeni vaihto-aikanani. Kannattaa huolehtia tuosta 3 kuukauden rajasta, sillä jos se menee umpeen ja sitten lähtee maasta, lentokentällä pidätetään ja joutuu putkaan ja ongelmiin.

Urheileminen

Mahdollisuuksia eri lajien harrastamiseen riittää. Pyöräilyä en suosittele koska pyöräteitä ei ole, ei myöskään tarpeeksi leveitä kävelyteitä. Liikenne on hurjaa ja toisella puolella kuin Suomessa. Paikalliset käyttävät liikkumiseen omaa autoaan. Maltalla on paljon sukelluskouluja, kuntosaleja löytyy, uimahalli yliopiston vieressä, ja vaikka mitä. Itse kävin Sliemassa kuntosalilla nimeltä Feelgood, joka on Bank of Valletan toimipisteen vieressä hotellin yhteydessä. Sali on pieni, ja laitteet vanhoja. Hintaan kuuluu myös aerobictunnit ja yksi joogatunti viikossa. Alennus opiskelijoille. Salilla on myös pieni uima-allas, steam room ja sauna. Kiuas on Suomesta. Ystävällinen palvelu, ei kovin kallista, mutta salin laitteet ovat sen verran vanhoja ja niitä on vähän, että ei kovin ole motivoivaa treenata. Salikortti oli kuitenkin mainio, sillä siellä pääsi lämpimään suihkuun ja saunaan, kun ei kotona viitsinyt alkaa lämmittää tunteja vettä suihkua varten. Se näes vie törkeästi sähköä ja silti lämmin vesi saattaa loppua kesken kaiken. Sähköä sanotaan Maltalla kalliiksi, kuten vettä, mutta en tiedä siitä sitten Suomen hintoihin verrattuna. Minulla sähkö+vesi+kiinteä puhelin oli viidessä kuukaudessa yhteensä jotain 85 euroa. Mutta en siis käynyt kotona suihkussa lokakuun jälkeen kertaakaan(käytin salin palveluita) ja käytin sähköä hyvin vähän.

Voin suositella Maltan suurinta ja hienointa kuntosalia, joka on nimeltään Cynergy, ja sijaitsee Pacevillessa, hotel Intercontinentalin yhteydessä. Sinne löytää, kun ohittaa elokuvateatterin ja sen vieressä sijaitsevan kahvilan, ja menee kahvilan viereisestä porttikongista sisään ja portaita ylös. Tämän salin hinnat ovat aika korkeat, mutta opiskelijat saavat alennusta. Sali on todella suuri ja laitteita paljon, ja ne ovat uusia. Useita telkkareita. Salilla on sauna, sähköinen liikkuva kiipeilyseinä, kaksi squash-kenttää ja iso uima-allas. Hintaan kuuluu myös laaja tarjonta aerobicceja, spinningia ja joogaa.

Yliopistolla on myös kuntosali, mutta se on kuulemma säälittävä ja melko hintava. Timesissa on silloin tällöin ilmoituksia alkavista tanssitunneista, pilateksesta sun muusta. Marsassa sijaitsee golfkenttä, jonne voi ostaa vierailujäsenyyden vuodeksi(hieman yli 370 euroa) ja sillä voi pelata vuoden ajan niin paljon kuin haluaa. Myös yksittäisiä pelausvuoroja saa, ja opiskelijakortilla alennusta. Mailoja/golfbageja vuokrataan. Kokeneemmalle pelaajalle kenttä saattaa olla helppo, mutta aloittelijalle varmasti tarpeeksi vaativa. Golfkentän vieressä on myös tenniskenttiä.

Sää

Syyskuussa Maltalla on tuskaisen kuumaa, ainakin oli vuonna 2003. Kun tulin, oli 34 astetta lämmintä. Kuitenkin 15.9. tuli kovat rankkasateet ja koko maa tulvi kolmen päivän ajan. Sellaista sadetta ei montaa kertaa vuosisadassa tule. Kukaan ei päässyt työpaikoilleen, ja sade vei autotkin mukanaan ja myös ihmiset, jos meni astumaan kadulle, jota pitkin vesi tulvi alaspäin. Kuulemma armeijan porukkakaan ei päässyt pelastustöihin työpaikoilleen sateen takia. Jos sataa näin kovasti, älä yritä mennä yliopistolle-kaikki tunnit ovat peruttu, ja liikkuminen saattaa olla jopa vaarallista. Katujen ylittäminen on mahdotonta niin kävellen kuin autollakaan. Lokakuu on lämmin, voi ottaa aurinkoa ja uida meressä. Marraskuussa alkaa viilenemään ja satamaan. Lämpötila kuitenkin 18-20 suunnilleen. Joulukuussa on jo huomattavasti epävakaisempaa ja viileämpää, laskee 14 asteeseen ja öisin alemmas. Voi olla jopa alle 10 astetta öisin. Tammikuussa on yleensä 12-16 astetta paitsi oli parin päivän ajan 20 astetta. Helmikuuta sanotaan sateiseksi, nyt ei kuitenkaan kuulemma ollut, ja maaliskuussa on jo 18-20 astetta ja siitä se sitten lämpenee edelleen. Kylmimmät kuukaudet ovat siis joulukuu, tammikuu ja helmikuu. Vuodenajat vaihtuvat, ei siellä Välimerellä ole talvella lämmintä öisin, eikä aina päivisinkään, ja sisällä on aina viileän ja kostean tuntuista. Hyvä sateenvarjo kannattaa hommata, sillä siellä tuulee kovasti ja varjot on kovilla. Sää vaihtuu nopeasti, välillä sataa ja hetken kuluttua paistaa ja päinvastoin taas.

Varoituksen sana

Maltalla on turvallista liikkua, itselleni ei sattunut mitään mutta kuitenkin erilaisia huumehörhöjä saattaa olla, ja ehkä ei kannata joka paikkaan mennä pimeällä yksin. Yleensä ottaen maa on kuitenkin turvallinen paikka. Jos olet vaaleatukkainen nuori nainen, saat varautua häirintään. Se tarkoittaa estotonta tuijotusta ja kuolausta, viheltelyä, kaikenlaista inhottavaa huutelua ja sanomista. Kuulin jopa, että joitain oli kourittu. Miehet kommentoivat vapaasti ulkonäköäsi kulkiessasi ohi, mm. sexy, nice ass sun muut kommentit ovat yleisiä. Tämä pahenee joulukuuhun tultaessa ja eritoten tammikuu oli täyttä helvettiä, joka päivä sai kestää mahdotonta käytöstä. Näinä kuukausina ei ole monia nuoria turisteja, ainoastaan eläkeläisiä, joten vaaleatukkainen nuori nainen pistää silmään. Tähän ei vaikuta siveellinen pukeutuminen, vaikka olisi korkeakauluksinen villapaita, takki, pitkät housut ja mitä päällä, niin samat huutelut tulee. Ei ole väliä vaikka tukka olisi nutturalla ja rasvainen! Tulin siihen tulokseen, että tämä käytös saattaa johtua myös siitä, että Venäjältä ja muista sen alueen maista tulee Maltalle jonkun verran ilotyttöjä, ja hehän ovat vaaleita. Luultavasti jostain syystä minut sekoitettiin heihin vaikkakin kuinka olisin säädyllisesti pukeutunut ja ilman meikkiä. Tuohon vuodenaikaan kun noita nuoria turisteja ei ole. Myös maltalaiset miehet eivät kunnioita tasa-arvoa eivätkä naisia kummoisesti, joten he eivät näe mitään väärää huutelussa. Luultavasti tummatukkaiset pääsevät vähemmällä.

Tammikuussa olisin jo ollut aivan valmis pitämään musliminaisten huivia hiusteni peittona, jos semmoisen jostain olisin käsiini saanut. Tuntui siltä, kuin ihmisarvo olisi mennyt, kaikkialla joka päivä sai kärsiä edellä mainitusta käytöksestä. Ero Suomeen on huikea. Viimeisellä viikolla jopa linja-auton kuski alkoi aukomaan päätänsä minulle maksaessani. Väänteli naamaansa ja kommentoi ulkonäköä, myös autosta pois lähtiessäni. Kun kysyin anteeksi mitä, hän vain jatkoi eikä todellakaan välittänyt käytöksestään. Uskomatonta. Kaikki tämä vain vaalean pitkän tukan ja ikäni vuoksi. Turhauttavaa. Jos siis olet vaaleatukkainen nainen ja lähdössä Maltalle vaihtoon, ota mukaan iso huivi minkä voit laittaa hiustesi suojaksi sitten kun alkaa ”pää hajoamaan” äijien käytöksen vuoksi! Tai kokeile tukan värjäystä tummaksi. En kylläkään takaa että se auttaa:(

Takaisin tullessa voi olla ongelmana se, että on tullut hankittua aivan liikaa tavaraa:) Itse hankin lisämatkalaukun. Ei kannata alkaa lähettämään tavaraa postin kautta, sillä mitä luultavimmin lentoyhtiö ei peri sinulta mitään lisäkiloista. Ei perinyt ainakaan minulta eikä matkakumppaniltani. Minulla oli kaksi suurta laukkua, yhteensä jotain 60kg. Lisäksi jouduin aikaistamaan lentoani viikolla, ja puhelimessa sanoivat että se maksaa 40 euroa, mutta kentällä eivät sitten onneksi muistaneet periä mitään maksua. Tämä siis Lufthansalla. Mitään ei hävinnyt ja laukut tulivat perille hyvin. Ainoastaan 400ml shampoopullo poksahti ja tyhjentyi tavaroiden sekaan:( Pesulasku lisättäneen siis kuluihin...

Paljon kärsivällisyyttä siis tarvitsee Maltalla, etenkin yliopiston alkuaikoina kun byrokratia jyrää ja kaikki on sekavaa ja kestää kauan. Monet olivat tuskissaan ekojen viikkojen aikana mutta sitten se helpottaa koulun kanssa. Pari italialaista opiskelijaa jotka olivat samalla maltan kielen kurssilla, päättivät peruuttaa vaihto-opiskelunsa Maltalla, koska tuskastuivat yliopiston byrokratiaan. Me suomalaiset kuitenkin jaksoimme hyvin loppujen lopuksi vaikka luulisi että ero Suomen ja Maltan systeemien välillä on vielä suurempi kuin Maltan ja Italian. Kokonaisuudessaan Maltan vaihtoaika oli elämäni paras ulkomaan reissu ja suosittelen ehdottomasti jos tunnet vetoa Maltaa kohtaan. Kun tiedät varautua näihin seikkoihin ja epäkohtiin, sopeutuminen sujuu helpommin. Olipas avartava matka!

Yliopiston kotisivu