Kansainvälisessä tutkimuksessa on selvitetty peruskoulussa olevien nuorten yhteiskunnallisia tietoja, taitoja, käsityksiä, asenteita ja toimintaa. Kansainväliset vertailutulokset julkaistaan vuoden kuluttua helmikuussa 2001. Nyt julkaistavat tulokset ovat alustavia kansainvälisen tutkimusohjelman ulkopuolisia ja vain Suomea koskevia. Laajempien kokonaisuuksien analysointi on vasta alkamassa. Nyt julkaistavat osiot on esitetty noin tuhannelle 14-15 -vuotiaalle nuorelle huhti/toukokuussa 1999. Miltei kaikki olivat suorittaneet loppuun peruskoulun historiaopinnot.
         Ruotsalainen historioitsija ja diplomaatti Krister Wahlbäck on esittänyt (HS 11.02.1999), ettei avointa keskustelua talvisodan traumoista ole käyty Suomen ja Ruotsin välillä ja näin myytit kansan keskuudessa saavat elää. Koska näyttö myyteistä on puuttunut, eivät historioitsijat ole voineet keskustella myyteistä. Wahlbäck penää avointa keskustelua asiasta. 
         Suomalaisten nuorten käsitys talvisodasta tukee Ruotsi-kielteisyyttä. Tutkimuksessa selvitettiin nuorten käsityksiä ruotsalaisten toiminnan motiiveista talvisodan aikana. Nuoret katsovat Ruotsin toimineen itsekkäästi sodan aikana. Nuorille esitettiin väite, että pysymällä puolueettomana Ruotsille mahdollistui hyvä tilaisuus edulliseen kaupankäyntiin sotaa käyvässä Euroopassa. Nuorista 58 % hyväksyi väittämän. Kun nuorille esitettiin väite, että Ruotsi antoi tukea enemmän kuin tarpeeksi ja suomalaisten tulisi tuntea siitä enemmän kiitollisuutta, puolet nuorista (51 %) oli eri mieltä ja 29 % nuorista hyväksyi väittämän. Huomionarvoista on, että tutkimuksen tiedollisessa kokeessa parhaiten menestyneen neljäsosan nuorista peräti 75 % hyväksyi ensimmäisen väittämän. Samasta ryhmästä peräti 64 % vastusti jälkimmäistä väittämää.

Luvut ovat prosenttijakaumia vastanneista. Parhaan neljäsosan vastausten jakaumia suluissa ()	olen täysin eri mieltä	olen eri mieltä	olen sa- maa mieltä	olen täysin samaa mieltä	en osaa vastata
Puolueettomuus mahdollisti Ruotsille hyvän tilaisuuden edulliseen kaupankäyntiin sotaa käyvässä Euroopassa.	2 (0)	14 (9)	46 (55)	12 (20)	26 (15)
Ruotsi antoi tukea enemmän kuin tarpeeksi ja suomalaisten tulisi tuntea siitä enemmän kiitollisuutta.	13 (13)	38 (51)	24 (16)	5 (3)	21 (18)

Esitetty 1082 14-15 -vuotiaalle

 

         Ruotsalaisten talvisodassa antama tuki tiedetään huonosti. Nuorista 45 % uskoi ruotsalaisten joukkojen osallistuneen sotaan, mutta vain 11 % oli varmoja asiasta. Nuorista 14 % piti puolestaan varmasti vääränä väitettä ruotsalaisten osallistumisesta. Kaikkiaan 40 % nuorista ei uskonut ruotsalaisten osallistuneen sotaan. Suomen ruotsinkieliset nuoret katsovat Ruotsin tukeneen Suomea selvästi suomenkielisiä enemmän.

Mitä enemmän ruotsalaisten osallistumisesta sotatoimiin tiedettiin, sitä vähemmän korostettiin Ruotsin edullista asemaa kaupankäynnissä ja sitä enemmän arvostettiin Ruotsin antamaa tukea. Tieto ruotsalaisten osallistumisesta sotatoimiin korreloi ensimmäisen väittämän kanssa r=0.21 ja jälkimmäisen kohdalla r=0.33.

Luvut ovat prosenttijakaumia vastanneista.	tiedän väittä- män vääräksi	arvelen väittä- män vääräksi	arvelen väittä- män oikeaksi	tiedän väittä- män oikeaksi	en osaa vastata
Ruotsalaisia joukkoja taisteli Pohjois-Suomessa	14	26	34	11	16
Esitetty 1082 14-15 -vuotiaalle
Ylempänä suomenkielisten koulujen oppilaiden ja alempana ruotsinkielisten koulujen oppilaiden prosenttijakaumat	olen täysin eri mieltä	olen eri mieltä	olen sa- maa mieltä	olen täysin samaa mieltä	en osaa vastata
Ruotsi antoi tukea enemmän kuin tarpeeksi ja suomalaisten tulisi tuntea siitä enemmän kiitollisuutta	14 8	37 43	22 31	5 6	22 12

Esitetty 835 suomenkieliselle ja 112 ruotsinkielisen koulun 14-15 -vuotiaalle nuorelle

 
         Nuoret katsovat Ruotsin tehneen talvisotaa koskevat ratkaisunsa ilman Saksan tai Englannin painostusta. Molotov - Ribbentrop -sopimus elokuussa 1939 teki Saksasta ja Neuvostoliitosta sopimuskumppaneita ja sitoi niiden etunäkökohdat ja ulkopolitiikan toisiinsa. Tämä Saksan ja Neuvostoliiton yhteistoiminta on jäänyt nuorille vieraaksi. Nuoret eivät hyväksyneet väittämää, jossa Saksan katsottiin pakottaneen Ruotsin pysymään erillään talvisodasta. Nuoret eivät myöskään hyväksy väittämää, että Englanti olisi pakottanut Ruotsin puolueettomuuteen. Saksan kohdalla 54 % ja Englannin kohdalla 57 % vastusti väittämiä. Parhaimmin menestyvä neljäsosa oppilaista tietää heikoiten Saksan roolin talvisodassa.

Luvut ovat prosenttijakaumia vastanneista. Parhaan neljäsosan vastausten jakauma suluissa ()	olen täysin eri mieltä	olen eri mieltä	olen sa- maa mieltä	olen taysin samaa mieltä	en osaa vastata
Englanti pakotti Ruotsin pysymään erillään sodasta	12	45	14	2	27
Saksa pakotti Ruotsin pysymään erillään sodasta	12 (18)	42 (52)	17 (9)	2 (1)	27 (20)
Esitetty 1082 14-15 -vuotiaalle

Tutkijan kommentti / mielipide. Nyt julkaistavat tulokset tukevat Wahlbäckin olettamusta Suomen ja Ruotsin yhteistoimintaa rasittavien myyttien olemassaolosta. Nuoret eivät selitä Ruotsin roolia talvisodassa kansainvälisillä poliittisilla tekijöillä. Näin edellytykset kielteisille kansallisille tunteille Ruotsia kohtaan ovat siltä osin olemassa. Erikoisinta lienee kuitenkin, että Saksan ja Neuvostoliiton yhteistoiminta on jäänyt nuorille vieraaksi. Molotov - Ribbentrop -sopimus teki Saksasta ja Neuvostoliitosta sopimuskumppaneita ja sitoi niiden etunäkökohdat ja ulkopolitiikan toisiinsa. Huolestuttavaa on se, jos yleisen - ja Suomen historian yhteydet katkeavat nuorten historiatietoisuudessa. Mielenkiintoista on, että jostakin syystä asia opitaan "väärin päin" vaikkei sitä niin opeteta. Parhaimmin menestyvä neljäsosa oppilaista tietää heikoiten Saksan roolin talvisodassa ja on samalla kriittisin suhteessa Ruotsiin. Edellytykset ovat olemassa sille, että Ruotsia kohtaan tunnettu kielteisyys siirtyy sukupolvelta toiselle Suomessa. Käsitykset kansallisesta eristyneisyydestä ja uhanalaisuudesta korostuvat ja ennakkoluulot saavat perusteetonta raaka-ainetta suhteessa ruotsalaisiin. Sakari Suutarinen

 
         Kieliryhmien asennoituminen ruotsalaisuuteen Suomessa poikkeaa merkittävästi. Kieli on keskeinen tekijä suomenruotsalaisessa kulttuurissa ja suomenruotsalaisten poliittisessa järjestäytymisessä Suomessa. Asennoituminen ruotsinkielen asemaan poikkeaa merkittävästi kieliryhmien kesken. Miltei puolet suomenkielisten koulujen nuorista olisi valmis muuttamaan Suomen yksikieliseksi maaksi. Selvä enemmistö (71 %) ruotsinkielisten koulujen nuorista vastusti ajatusta. Suomenkielisten koulujen nuoret ovat puolestaan jyrkempiä vaatiessaan ruotsinkielen opiskelun vapaaehtoistamista (67 %). Ruotsinkielisten koulujen nuoret ovat tässä pehmeämmällä linjalla edelliseen väittämään nähden. Heistä 56 % vastustaa ajatusta, mutta 37 % suhtautuu asiaan myönteisesti.
         Huomionarvoinen havainto on, että tutkimuksen tiedollisessa kokeessa hyvin menestyneet suomenkieliset oppilaat suhtautuvat ruotsinkielen asemaan Suomessa osin muita kriittisemmin. Parhaimmat yhteiskunnalliset tiedot omaavat nuoret ovat kriittisimpiä ruotsalaisuuden suhteen. Kun suomenkielisille nuorille esitettiin väite, että ruotsinkielen asema tulisi turvata nykyistä paremmin Suomessa, niin 72 % vastusti ajatusta kun heikoimman neljäsosan nuorista ajatusta vastusti vain 49 %.

Ylempänä suomenkielisten koulujen oppilaiden ja alempana ruotsinkielisten koulujen oppilaiden prosenttijakaumat	olen täysin eri mieltä	olen eri mieltä	olen sa- maa mieltä	olen täysin samaa mieltä	en osaa vastata
Suomesta tulisi tehdä virallisesti yksikielinen maa Ruotsin tapaan.	7 41	26 30	25 11	23 5	20 13
Ruotsinkielen opiskelu tulisi muuttaa vapaaehtoiseksi Suomessa.	4 30	20 26	35 27	32 10	9 8

Esitetty 844 suomenkielisen ja 114 ruotsinkielisen koulun 14-15 -vuotiaalle nuorelle.

Ylempänä parhaan suomenkielisen neljäsosan ja alla heikoimman neljäsosan prosenttijakaumat.	olen täysin eri mieltä	olen eri mieltä	olen sa- maa mieltä	olen täysin samaa mieltä	en osaa vastata
Ruotsinkielen asema tulisi turvata nykyistä paremmin Suomessa.	25 11	47 37	16 20	2 6	10 25

Parhaimpaan neljännekseen sisältyy 212 ja heikoimpaan 203 oppilaan vastaukset tähän osioon.

Tutkijan kommentti / mielipide. Suomalaisten suhtautumisessa Ruotsiin ja ruotsalaisuuteen on monia ulottuvuuksia. Tässä vaiheessa tutkimusta emme vielä pysty osoittamaan varmoja yhteyksiä mainittujen historiakäsityksen kielipoliittisten asenteiden välillä. Wahlbäckin arvion mukaan ruotsalaisuuteen kohdistuvat traumat elävät Suomessa kollektiivisessa muistissa ja ne vaikuttavat erityisesti maan suomenkielisten asennoitumiseen. Suomalaisessa kulttuurissa ja mahdollisesti myös koulun opetuksessa on jotakin, joka näyttäisi lisäävän kriittistä asennoitumista ruotsalaisuutta kohtaan. Jotakin on olemassa niin historiallisessa kuin uudemmassakin tietämyksessä, joka hiertää tulevan älymystön suhdetta ruotsalaisuuteen. Nyt julkaistut tulokset ovat luonteeltaan olennaisia, mutta pistemäisiä havaintoja. Tutkimuksen edetessä ne tullaan kytkemään laajempiin asiayhteyksiin.                                            Viking Brunell                                 Sakari Suutarinen

Lisätietoja:

Viking Brunell +358 (0) 14 260 3272 +358 (0) 14 271 068 (koti/hem) Hannu Saari +358 (0) 14 641 686(koti/hem) Sakari Suutarinen +358 (0) 14 260 3218 suutarinen@norssi.jyu.fi

Uudet tulokset ja lisätietoa tutkimuksesta on löydettävissä 10.3.2000 klo 16.00 lähtien osoitteesta: http://www.jyu.fi/ktl/civics.htm