Taidehistoria >> Esihistoria >>

Skandinavian pronssikausi 1500-500 eaa.

Skandinavian pronssikausi 1500-500 eaa.

KATSO KUVAT LAITOKSEN KUVAMATERIAALISTA:

  • KUVA S 1:30 Kalliopiirros pronssikaudelta. Tanum, Bohuslän, Ruotsi.
  • KUVA S 1:33 Helsingin Tapanilan olkakirveet, 1300-1100 eaa. Skandinaavista tuontitavaraa.
  • KUVA S 1: 35 Ns. silmälasisolkia (rengasornamentiikka), n. 900-500 eaa., Kokemäki.
  • KUVA S 1:37 Ns. aurinkovaunut, n. 1000 eaa. Trundholm, Tanska.

Pronssinvalutekniikka kehitettiin Lähi-Idässä n. 4000 eaa. Tekniikka yleistyi Euroopassa vuoden 2000 eaa. vaiheilla, Skandinaviassa taito omaksuttiin hieman myöhemmin. Pronssi on kuparin ja tinan sekoitus, esineet valmistetaan valamalla.

Suomesta on löydetty pronssikautisia metalliesineitä vain noin 100 kpl. Nämä ovat aseita, työkaluja ja koruja. Suurin osa maamme pronssikauden esineistöstä on tuotu lännestä ja idästä. Varsinkin rannikolle ja Etelä-Suomeen on kulkeutunut pronssiesineitä muualta Skandinaviasta. Venäjältä tuli pronssia Itä- ja Sisä-Suomeen, myöhemmin myös rautaa. Tältä alueelta on löydetty muotteja, mikä kertoo pronssinvalutaidosta.

Miekat ja keihäät eivät olleet Suomessa pronssikaudella kovin yleisiä. Työkaluja ja aseita tehtiin edelleen myös kivestä. Vanhimmat pronssikirveet ovat kapeateräisiä olkakirveitä. Koruja on säilynyt vähän, vain joitakin solkia, nappeja sekä kaula- ja rannerenkaita. Maanviljelyn myötä rakennettiin Suomessakin pysyvämpiä asuntoja rannikkoseudulle.

Kalliokuvien tekeminen jatkui Pohjolassa pronssikaudellakin. Ruotsissa on maalausten lisäksi kalliopiirroksia. Pronssikauden kalliopiirroksissa kuvattiin kotieläimiä ja karjaa riistan sijaan. Kalliopiirroksissa esitettyjen hahmojen koko kuva-ala on täytetty punamultavärillä. Myös ihmisen merkitys aiheena kasvaa. Muita teemoja ovat veneet ja näiden ohella erilaiset aurinkokoristeet. Aurinkokoristeet sekä vaatesolkien rengasornamentiikka liittyvät maatalouteen ja aikansa aurinkokulttiin. Pronssikauden ornamentiikka on pääosin geometrista ja usein esineen reunan muotoja myötäilevää. Myös symmetria on tyypillistä aikakauden ornamentiikalle.