Skandinavian
pronssikausi 1500-500 eaa.
KATSO KUVAT LAITOKSEN KUVAMATERIAALISTA:
- KUVA S 1:30 Kalliopiirros pronssikaudelta. Tanum, Bohuslän,
Ruotsi.
- KUVA S 1:33 Helsingin Tapanilan olkakirveet, 1300-1100 eaa.
Skandinaavista tuontitavaraa.
- KUVA S 1: 35 Ns. silmälasisolkia (rengasornamentiikka),
n. 900-500 eaa., Kokemäki.
- KUVA S 1:37 Ns. aurinkovaunut, n. 1000 eaa. Trundholm, Tanska.
Pronssinvalutekniikka kehitettiin Lähi-Idässä n.
4000 eaa. Tekniikka yleistyi Euroopassa vuoden 2000 eaa. vaiheilla,
Skandinaviassa taito omaksuttiin hieman myöhemmin. Pronssi
on kuparin ja tinan sekoitus, esineet valmistetaan valamalla.
Suomesta on löydetty pronssikautisia metalliesineitä
vain noin 100 kpl. Nämä ovat aseita, työkaluja
ja koruja. Suurin osa maamme pronssikauden esineistöstä
on tuotu lännestä ja idästä. Varsinkin rannikolle
ja Etelä-Suomeen on kulkeutunut pronssiesineitä muualta
Skandinaviasta. Venäjältä tuli pronssia Itä-
ja Sisä-Suomeen, myöhemmin myös rautaa. Tältä
alueelta on löydetty muotteja, mikä kertoo pronssinvalutaidosta.
Miekat ja keihäät eivät olleet Suomessa pronssikaudella
kovin yleisiä. Työkaluja ja aseita tehtiin edelleen myös
kivestä. Vanhimmat pronssikirveet ovat kapeateräisiä
olkakirveitä. Koruja on säilynyt vähän, vain
joitakin solkia, nappeja sekä kaula- ja rannerenkaita. Maanviljelyn
myötä rakennettiin Suomessakin pysyvämpiä asuntoja
rannikkoseudulle.
Kalliokuvien tekeminen jatkui Pohjolassa pronssikaudellakin. Ruotsissa
on maalausten lisäksi kalliopiirroksia. Pronssikauden kalliopiirroksissa
kuvattiin kotieläimiä ja karjaa riistan sijaan. Kalliopiirroksissa
esitettyjen hahmojen koko kuva-ala on täytetty punamultavärillä.
Myös ihmisen merkitys aiheena kasvaa. Muita teemoja ovat veneet
ja näiden ohella erilaiset aurinkokoristeet. Aurinkokoristeet
sekä vaatesolkien rengasornamentiikka liittyvät maatalouteen
ja aikansa aurinkokulttiin. Pronssikauden ornamentiikka on pääosin
geometrista ja usein esineen reunan muotoja myötäilevää.
Myös symmetria on tyypillistä aikakauden ornamentiikalle.
|