Suomen esihistorialliset kalliomaalaukset

KATSO KUVAT LAITOKSEN KUVAMATERIAALISTA:

• KUVA S 1:25 Ristiinan Astuvansalmen rantakallio, jossa on esihistoriallisia kalliomaalauksia.
  
• KUVA S 1:26 Hirvi, naishahmo, shamaani. Ristiinan Astuvansalmen maalauksia.
  
• KUVA S 1:28 Kaksi hahmoa, Laukaan Saraakallion maalauksia.
  

VOIT KATSOA KUVIA MYÖS TEOKSESTA PINX 1 Suuria kertomuksia, s. 18-21.

Maamme kalliomaalaukset ovat osa pohjoisen pyyntikulttuurin kuvamaailmaa. Ruotsissa ja Norjassa on sekä kalliomaalauksia että -piirroksia. Kalliopiirrokset tehtiin uurtamalla kuva kallioon. Suomesta ei ole tähän mennessä löydetty kalliopiirroksia, tosin yhden Rovaniemellä tuhoutuneen kuvan on arveltu olevan piirros.

Suomen esihistoriallisia kalliomaalauksia tunnetaan yli 80 eri puolilta maata. Ne ovat valmistuneet vesistöjen läheisyyteen noin 6900-3300 kalenterivuotta sitten, joten viimeisimmät maalaukset ajoittuvat rautakauden alkuun. Tämä on yleinen ajoitus, mutta kaikki tutkijat eivät ole siitä yksimielisiä. Ajoittamista vaikeuttavat mm. kalliomaalausten eri-ikäiset kerrostumat.

Valtaosa maalauksista on muutaman kuvan muodostamia ryhmiä tai yksittäisiä kuvia. Laajempia, yli 15 kuvan kokonaisuuksia tunnetaan seitsemältä eri paikalta. Näitä ovat mm. Ristiinan Astuvansalmi, Laukaan Saraakallio sekä Suomussalmen Hossan Värikallio. Astuvansalmessa on kaikkiaan noin 65 kuvaa ja se on kuvamäärältään Pohjois-Euroopan suurimpia kokonaisuuksia. Kaikki Suomen esihistorialliset kalliomaalaukset on tehty pystysuuntaisiin kallioihin punamultavärillä. Maalaukset ovat erilevyisiä ääriviivakuvia ja joillakin paikoilla esiintyy hahmoja, joiden koko kuvapinta on väritetty.

Kalliomaalausten yleisin aihe on hirvi. Hirven kuvaustapa vaihtelee naturalistisesta voimakkaasti tyyliteltyyn, lähes tikkumaiseen hahmoon sekä staattisesta liikkuvaan. Myös Suomen esihistoriallisia kalliomaalauksia voidaan tarkastella metsästysmagiana, shamanismina, ihmiselle luontaisena kauneudentarpeena tai viestintäjärjestelmänä. Tulkintoja vaikeuttaa esihistorian taiteen merkityksen ymmärtäminen. Nykyajan ihmisellä on ongelmia hahmottaa, mitkä kuvat on tarkoitettu konkreettisiksi ja mitkä symboleiksi. Kalliomaalausten hirvi on saattanut kuvata esim. maailmankaikkeuden keskipistettä, sillä pohjoisten kansojen keskuudessa hirvi on symboloinut maailmankaikkeutta ja taivaankappaleita.

Ihminen esiintyy useissa kalliomaalauksissa. Samaan teemaan kuuluvat kämmenten kuvat. Ihmiset kuvataan pääsääntöisesti edestä päin, pelkistettyinä ja tikkumaisina hahmoina. Kalliomaalauksissa esiintyvät molemmat sukupuolet. Joissakin kalliomaalauksissa on sarvipäisiä ihmishahmoja, jotka on tulkittu shamaaneiksi. Hirven ja ihmisen ohella muita teemoja ovat erilaiset tunnistamattomat eläimet, kalat, linnut, käärmeet, veneet sekä geometriset kuviot.

Kalliomaalausten kuvastoa näkyy tänä päivänä alkuperäisestä käyttöyhteydestään irrotettuna mm. koruissa, mainoksissa, toimistotarvikkeissa ja vaatteissa. Myös jotkut nykytaiteilijat käyttävät teoksissaan esihistorian kuvia tai teemoja.

Lisätietoja ja kuvia Suomen esihistorian taiteesta löydät osoitteesta http://www.csc.fi/arctinet/kivikans/m6/6_2.htm