Valaan hetuloita, hylkeenviiksiä ja muinaisjätteitä
Museotoiminta on jatkunut Jyväskylän Seminaarinmäellä jo 100 vuotta.  Alku museon kokoelmille saatiin 1860-luvulla, jolloin vuonna 1863 perustettu Suomen ensimmäinen kansakoulunopettajien koulutuslaitos, Jyväskylän seminaari, ryhtyi kokoamaan itselleen opetuskokoelmaa.  Kokoelmat merkittiin seminaarin kalusteluetteloihin.  Luetteloiden vanhimpia esineitä ovat mm. afrikkalaiset keihäänkärjet, Rooman "muinaisjätteet" ja  korvahylkeen viikset.  Osana kokoelmia olivat seminaarin perustajan Uno Cygnaeuksen Alaskanmatkaltaan tuomat näkinkengät, kivet ja täytetyt linnut. 

Suomalaisuutta rakennetaan
Jyväskylän seminaarin käsityön ja piirustuksen lehtori arkkitehti Yrjö Blomstedt oli koulumuseoajatuksen luoja. Hänen mielestään käsityöt tuli tehdä "kansallisessa hengessä" ja vanhat suomalaiset esineet sopivat hyvin malleiksi. Siksi hän piti välttämättömänä etnografisen museon perustamista seminaarin yhteyteen. Blomstedt kannusti seminaarilaisia keräämään esineitä, jotka kertoivat kansan entisestä ja nykyisestä elämästä. Suomalaisen perinteen omaleimaiset piirteet tuli säilyttää pohjaksi tulevalle sivistykselle.  Haarikat, länget, kudonnaiset ja puuastiat löysivät nopeasti tiensä seminaarilaisten kansatieteellisiin kokoelmiin, joihin kertyi lopulta 2500 esinettä.

Jyväskylän ensimmäinen museo perustetaan
Esineiden kokoaminen johti museon perustamiseen 7.9.1900 ja sen viralliseksi nimeksi tuli Jyväskylän seminaarilaisten kansatieteellinen museo. Museon hallinto oli seminaarin oppilailla.  Seminaarin oppilaita innostettiin keräystoimintaan antamalla heille stipendejä ja palkkioita parhaista esineistä. Vuoden 1910 lopussa museossa oli 1288 esinettä. Omat tilat saatiin vuonna 1905, kun Yrjö Blomstedtin suunnittelema käsityö- ja piirustusrakennus eli nykyinen Villa Rana valmistui.  Rakennus kuvastaa Blomstedtin taidekasvatusajattelua, jonka mukaan piirustuksen, käsityön ja museoaatteen tuli tukea toisiaan.  Yläkerrassa oli seminaarin veistosali ja alakerrassa piirustussali sekä museo. Siellä esiintyivät myös Yrjö Blomstedtin vierailulle kutsumat runonlaulajat. 

Innokkaita museomiehiä
1920-luvun puolivälissä piirustuksen ja käsityön lehtori Toivo Ojalasta tuli museotoimikunnan puheenjohtaja. Hänen aikanaan kokoelmat järjestettiin uudelleen aihepiireittäin Kansallismuseon esimerkin mukaisesti. Näyttelyyn liitettiin Uno Cygnaeuksen huoneen kalusto, joka saatiin lahjoituksena vuonna 1932. Uudistettu museo herätti suurta huomiota ja lehdistö kirjoitti Pohjoismaiden parhaasta koulumuseosta. Seminaarin lakkauttamisen jälkeen kokoelmat siirtyivät kasvatusopillisen korkeakoulun omistukseen. Kokoelmia käytettiin edelleen opetuksessa ja maakuntakerhojen toiminnassa. Ojalan jälkeen museotoimintaa ohjasi korkeakoulun lehtori, kansatieteilijä Ahti Rytkönen.

Kasvatusopillisen korkeakoulun museo
Korkeakoulun laajetessa 1950-luvun lopussa myös museo tarvitsi suunnanmuutosta. Professori Mauno Jokipii laati yleissuunnitelman museon kehittämisestä. Hänen aloitteestaan kansatieteellinen esineistö ja rahakokoelma sijoitettiin Keski-Suomen museoon. Korkeakoulun museo keskittyi oman laitoksen historian tallentamiseen. Perusnäyttely avattiin vanhan juhlasalirakennuksen (nykyinen Seminarium) ensimmäisessä kerroksessa. 1960-luvun puoliväliin mennessä korkeakoulun museo oli saavuttanut uudenaikaisen museotoiminnan tärkeimmät perusteet. Sillä oli perusnäyttely, esineiden säilytystila, systemaattisesti järjestetyt ja luetteloidut kokoelmat sekä kuva-arkisto.

Museologian opetusmuseo
Korkeakoulun muututtua yliopistoksi museosta tuli yliopiston museo ja vuonna 1980 se jaettiin kahteen osastoon, kulttuurihistorialliseen ja luonnontieteelliseen. Jyväskylän yliopiston museo on kehittynyt vuosikymmenien kuluessa seminaarilaisten kansatieteellisestä kokoelmasta yliopistoyhteisön vaiheita, toimintaa ja kulttuuriympäristöä esitteleväksi museoksi.  Blomstedtin opetustarkoituksessa perustamalla museolla on edelleen keskeinen tehtävä kasvattajana.  Se toimii museologian harjoittelupaikkana, opetusmuseona, jossa opiskelijat tutustuvat museotyöhön.

Osa Avoimen tiedon keskusta
2000-luvulla museo on selkiyttänyt tiedemuseorooliaan mm. painottamalla Jyväskylän yliopiston oppi­/tieteenhistoriallisten aineistojen tallennusta. Museon nimi vahvistettiin 11.12.2013 hyväksytyssä yliopiston johtosäännössä Jyväskylän yliopiston tiedemuseoksi.Jyväskylän yliopiston tiedemuseo ja kirjasto yhdistyivät 1.1.2017 Avoimen tiedon keskukseksi. Avoimen tiedon keskuksen tehtävänä on tallentaa, tuottaa ja välittää tietoa edistääkseen yliopistoyhteisön tiedonkäyttöä sekä tieteellisen tiedon leviämistä yhteiskuntaan..