MINERVANPÖLLÖ
Athene noctua



 

15.9.1901 Muurame, Kalalahti
Pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen noin 20 cm
 

Kuuluu museon luonnontieteellisen osaston kokoelmien harvinaisuuksiin. Pöllö löydettiin ammuttuna Muuramen Kalalahdessa 15.9.1901, ja se oli ensimmäinen havainto lajista Suomessa. Minervanpöllö on tämän jälkeen tavattu Suomesta vain kerran, vuonna 1983 Siikajoen Tauvossa. 1900-luvun alussa oli tavallista, että kiinnostusta herättänyt yksilö ensin ammuttiin, sitten määritettiin ja liitettiin kokoelmiin.  

Kyseinen minervanpöllöyksilö oli kokoelmissa pitkään helmipöllöksi (Aegolius funereus) määritettynä. Vasta 1970-luvulla biologian opiskelija Timo Törmälä määritti oudon näköisen helmipöllön minervanpöllöksi. Kokoelman yksilössä silmiinpistävintä oli lähes höyhenettömät jalat, kun ne helmipöllöllä ovat selvästi höyhenpeitteelliset. Muita tuntomerkkejä ovat minervanpöllön päälaen pyöreys, helmipöllöllä päälaki on tasainen. Lisäksi minervanpöllöllä on valkeat silmäkulmajuovat. 

Minervanpöllö on saanut nimensä kreikkalaisen mytologian jumalattaren Pallas Athenen mukaan. Athene oli sotataidon, tiedon ja viisauden jumalatar sekä kaupunkien, etenkin Ateenan, ja valtioelämän vaalija. Muinaiset roomalaiset ja etruskit kutsuivat Athenea nimellä Minerva. Minervanpöllö oli Athenelle pyhitetty, josta merkkinä on jumalatarta esittävän patsaan kypärässä oleva pöllökuvio. Minervanpöllön kuva on myös nykyisessä Kreikan yhden euron kolikossa. 

Minervanpöllöä tavataan nykyään Skandinaviaa lukuun ottamatta Euroopasta Aasiaan ulottuvalla alueella sekä Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. On arvoitus, kuinka kyseinen yksilö on päätynyt Keski-Suomeen. Se on saattanut tulla Suomeen esimerkiksi laivan mukana salamatkustajana. 

Lähteet:
Nurminen, K.-M. Tuimailmeinen salamatkustaja. Tiedonjyvä 4:34. 2008.
Törmälä, T. Minervanpöllö tavattu Suomessa. Ornis Fennica 55:43. 1978.


 


Kuva: Tapani Kahila