Ajankohtaista

Väitös: Väitös Syrjä:Tunteet peliin jalkapallokentällä



VÄITÖS keskiviikkona 2.2.2000 klo 12
Jyväskylän yliopiston vanha juhlasali S212



Tunteiden huomioiminen tulisi sisällyttää kilpaurheilijan jokapäiväiseen
harjoitteluun. Tunteiden havainnointi, ennustaminen ja kontrollointi tulee
kuulua LitM Pasi Syrjän mukaan jokaisen urheilijan ammattitaitoon.
Joukkueurheilussa pelaajan yksilöllisten erityispiirteiden korostaminen
tulee olla valmennuksen perusperiaatteita. Tämän mukaan valmentajan tulee
tietää minkälaisen tunnetilan kukin pelaaja tarvitsee. Syrjän mukaan
valmentajan tulee edellyttää pelaajilta aktiivista omien emootioiden
tiedostamista.

Pasi Syrjän väitöstutkimus testasi uutta IZOF-tunneprofiloinnin
menetelmää, jossa yksilö rakentaa itselleen henkilökohtaisen profiilin
niistä tuntemuksista, joita hän kokee sekä hyvän että huonon suorituksensa
aikana. Aikaisempi tutkimustraditio on keskittynyt lähinnä yksittäisiin
tunteisiin sekä pelkästään hyvään suoritukseen.
Syrjä testaa menetelmää maajoukkuetason jalkapalloiluun ja tuo näin uutta
tietoa urheilupsykologian, henkisen valmennuksen ja kilpaurheilun alalle.

Hyvään peliin hyvin erilaisin tuntein

Syrjän tutkimus osoittaa, ettei ole olemassa yhtä oikeaa kaikille sopivaa
tunnetilaa, jossa urheilijat yltävät hyvään suoritukseen. Työ
kyseenalaistaakin aikaisemman tutkimustradition, jonka tarkoituksena on
ollut löytää tällainen kaikille yhteinen tunnetila. Pelatakseen hyvin
toiset pelaajat saattavat tarvita voimakkaita aggressiivisia tunteita, kun
taas toisille ne ovat haitallisia. Tunteiden kuvaukset olivat yksilöllisiä
sekä laadullisesti että määrällisesti. Pelaajat luettelivat kuvauksissaan
tuntemuksiaan energisestä, latautuneeseen ja hyökkäävästä haluttomuuteen
sekä määrittelivät tunteidensa intensiteetin eli voimakkuuden eri
tasoille.
Sekä hyvään että huonoon suoritukseen liittyvät tunnetilat havaittiin
erilaisiksi eri pelaajien välillä.

Pelaajien tunnetilojen kuvaukset muuttuivat, kun he uudelleen
määrittelivät niitä muutaman kuukauden välein.
Syrjän mukaan pelaaja tarvitsee aikaa ja kokemusta pystyäkseen tarkalleen
määrittelemään omia henkilökohtaisia tunteitaan.
Tunteet vaihtelevat myös otteluun valmistautumisesta pelin jälkeiseen
tilanteeseen. Yleensä sellaiset tunteet, jotka pelaajat luokittelevat
auttaviksi ja hyödyllisiksi, muuttuivat enemmän kuin tunteet, jotka
pelaajat määrittelivät häiritseviksi ja haitallisiksi.
Eniten suorituksen aikana muuttuivatkin positiiviset, miellyttävät,
suoritusta auttavat tuntemukset. Sen sijaan vähiten vaihtuivat tunteet,
jotka pelaajat luokittelivat sekä negatiiviseksi, epämiellyttäväksi ja
suoritukselle haitalliseksi.
Pelaajan onnistunut pelisuoritus voidaan Syrjän mukaan ennustaa
tunnetiloja tarkkailemalla. Loistavasti pelattuun otteluun liittyy
optimaalinen tunnetila, jossa häiritseviä tunteita ei ole. Pelaajan on
hyvä olla tietoinen sekä hyödyllisistä että haitallisista tunteistaan.

Hyödyllinen tunne antaa energiaa

Tutkimuksessa selvitettiin myös syytä siihen, miksi jotkut tunteet ovat
suoritukselle hyödyllisiä ja toiset haitallisia. Osoittautui, että
hyödylliset tunteet saivat pelaajan yrittämään enemmän. Hyödyllisten
tunteiden huomattiin lisäksi auttavan pelaajia pelaamaan viisaammin eli
hyödyntämään energiaansa tehokkaammin. Haitalliset tunteet sen sijaan
vaikuttivat pelaajiin joko estämällä energian tuottoa tai häiritsemällä
energian hyväksikäyttöä.

Tunnetyö valmentajan ja urheilijan yhteinen tehtävä

Joukkueurheilun valmennukseen tutkimus tuo uusia piirteitä. Kun valmentaja
pyrkii motivoimaan joukkuettaan, pitää hänellä olla tarkka kuva siitä,
minkälaisia tunteita joukkueen kukin jäsen tarvitsee. Käytännössä
tunnetilojen herättely ja hallinta on aina pohjimmiltaan jokaisen
urheilijan oma henkilökohtainen tehtävä. Kun pelaaja on tietoinen
suoritukseensa vaikuttavista tunteista, ohjaa tunneprofilointimenetelmä
häntä tavoittamaan hyvään pelisuoritukseen johdattavan tunnetilan
uudestaan.
Pasi Syrjän soveltava tutkimus on osa laajempaa neljävuotista kilpa- ja
huippu-urheilun tutkimuskeskuksen projektia, joka päätarkoituksena oli
auttaa kahta Suomen alle 21-vuotiaiden jalkapallomaajoukkuetta
valmistautumisessa olympialaisten ja MM-kisojen karsintoihin.

Lisätietoja:
Pasi Syrjä p. 09-274 2518, 050-635 26, mailto:pasi.syrja@sci.fi
tiedottaja Tarja Vänskä-Kauhanen, p. 014-260 1047, 050-361 0971,
mailto:tarvakau@admiral.jyu.fi
Väittelijän kuva on saatavissa sähköisessä muodossa numerosta 014 - 260
1088 tai osoitteesta mailto:tiedotus@admiral.jyu.fi

Pasi Syrjä on tullut ylioppilaaksi vuonna 1988 Rauman Aronahteen lukiosta.
Hän valmistui liikuntatieteen maisteriksi vuonna 1994 Jyväskylän
yliopistosta. Vuosina 1992-1995 hän työskenteli kilpa- ja huippu-urheilun
tutkimuskeskuksessa ja vuodesta 1995 liikunnanopettajana Järvenpään
lukiossa.

LitM Pasi Syrjän liikuntapsykologian väitöskirja "Performance-related
emotions in highly skilled soccer players: A longitudinal study based on
the IZOF model" (Suoritukseen liittyvät tunteet huipputason
jalkapalloilijoilla: Pitkittäistutkimus perustuen IZOF-malliin) esitetään
tarkastettavaksi 2.2.2000 kello 12.00 Jyväskylän yliopiston liikunta- ja
terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittelijänä toimii professori Stuart
Biddle, University Loughborough`sta Englannista ja kustoksena professori
Juhani Kirjonen.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical
Education and Health numerona 67, 158s., Jyväskylä 2000, ISSN:0356-1070,
ISBN: 951-39-0610-8. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston
julkaisuyksiköstä, (014) 260 3487, mailto:myynti@library.jyu.fi.



Tekijä

tiedotus@jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: