Ajankohtaista

Väitös: Hymyilevä Hannes ei juossut Suomea maailmankartalle (Viita)



VÄITÖS 6.9.2003 klo 12
Liikunnan sali L 304, Seminaarinmäki

FM Ossi Viidan liikuntasosiologian väitöskirjan HYMYILEVÄ HANNES -
Työläisurheilija Hannes Kolehmaisen sankaruus porvarillisessa Suomessa
tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä toimii professori Juha Sihvola ja
kustoksena emeritusprofessori Pauli Vuolle.

Viisinkertaisen olympiamitalistin, kestävyysjuoksija Hannes Kolehmaisen
(1889-1966) elämäkerta on liikuntahistoriallisen tieteenalan ensimmäinen
väitöskirja yksittäisestä suomalaisesta huippu-urheilijasta. Ossi Viidan
väitöstutkimus antaa Tukholman ja Antwerpenin olympialaisten
suomalaissankarista uutta ja elävää tietoa sekä valottaa laajemmin maamme
urheiluelämän historiaa ja urheilusankaruutta suomalaisessa yhteiskunnassa.

Sankari ja petturi

Hannes Kolehmainen voitti Tukholman olympialaisissa vuonna 1912 kolme
kultaa ja yhden hopean, jonka jälkeen suomalaiset työläislehdet pyrkivät
nostamaan työläisurheilijana pidetyn Kolehmaisen nuorison esikuvaksi.
Menestyksen hyödyntämispyrkimyksissä näkyi yhteiskunnallinen
vastakkainasettelu, kun porvarilliset lehdet alkoivat häivyttää
Kolehmaisen työläisyyttä.

Vuoden 1920 Antwerpenin olympialaisten urheilijavalinnoissa näkyivät vielä
Suomen vuoden 1918 sisällissodan jäljet. Suomalaisten
työläisurheilujohtajien järkytykseksi Kolehmainen asetti mahdollisen
menestyksen työväenaatteen edelle, ja osallistui Työväen Urheiluliiton
boikotoimiin kisoihin. Hän voitti neljännen olympiakultansa Antwerpenin
maratonilla.

- Kolehmainen oli valkoiselle Suomelle sankari mutta työväestölle petturi,
Viita luonnehtii. - Kolehmaisen menestys kaksissa olympialaisissa Suomen
historian murrosaikoina, siirtyminen työläisurheilijasta porvarillisen
Suomen sankariksi, sankarin esikuvallinen hyödyntäminen ja hänen
luonteensa soveltuminen esikuvaksi sekä omien tekojen esikuvallisuus
pitivät hänen sankaruuttaan elossa vuosikymmeniä.

Järjestelmä omii huippu-urheilijan

Kolehmaiseen yhdistetään usein Suomen Urheilulehden vuonna 1939 keksimä
ilmaus "Hannes Kolehmainen juoksi Suomen maailmankartalle". - Se on
myyttinen sanonta. Tukholman olympialaiset eivät koskettaneet koko
maailmaa. Kisoissa menestyneet maat tekivät Suomen tavoin voittajistaan
universaaleja sankareita. Lisäksi Suomea oli tehty jo ennen Tukholmaa
'maailmalla' tunnetuksi.

Viidan mukaan maailmankartta-myytillä on varsinkin heikkoina
menestyskausina vahvistettu suomalaisten uskoa huippu-urheiluun. Toinen
Kolehmaisen olemukseen keskeisesti kuulunut on luonnehdinta "hymyilevä
Hannes". Näistä kahdesta sanonnasta Hannes Kolehmainen muistetaan vielä
tänäkin päivänä.

Viita uskoo, että Kolehmaisen urheilu-uran tutkiminen antaa viitteitä
siitä, miten suomalaisessa urheiluelämässä toimittiin käytännössä
idealististen juhlapuheiden suojissa. Todellisuudessa urheilusankari
pyrittiinkin omimaan ja häntä ohjailtiin ja hyödynnettiin
urheiluvaikuttajien määrittelemien tavoitteiden saavuttamiseksi. Hannes
Kolehmainen ei kuitenkaan ollut esikuva täysin vasten tahtoaan. Nuorison
ja raittiusaatteen esikuvana hän oli ilmeisesti mielellään, ja vanhojen
suomalaisten olympiavoittajien keulakuvana Kolehmaisella oli keskeinen
rooli, jossa hän jatkoi loppuun saakka.

Ossi Viidan tutkimustyötä ovat tukeneet taloudellisesti Jyväskylän
yliopisto, opetusministeriö, Otavan kirjasäätiö sekä
Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto.

Lisätietoja:
Ossi Viita, puh. (014) 243 346 tai (050) 5644 857, sähköposti:
osviita@cc.jyu.fi
viestintäharjoittelija Heta Kero, puh. (014) 260 1043, sähköposti:
hhkero@cc.jyu.fi
tiedottaja Tarja Timonen, puh. (014) 260 1043 tai 050 313 0401,
sähköposti: tarja.timonen@adm.jyu.fi josta voi saada myös väittelijän
kuvan sähköisenä

Julkaisutiedot:
Viita, Ossi: HYMYILEVÄ HANNES ? Työläisurheilija Hannes Kolehmaisen
sankaruus porvarillisessa Suomessa. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2003. ISBN
951-1-16043-5. Väitöskirjan lehdistökappaleita saa Otavalta, tiedottaja
Tarja Kopra, puh. (09) 1996 272 tai tarja.kopra@otava.fi ja kirjaa voi
tiedustella kirjakaupoista kautta maan 8.9. alkaen.

Jyväskyläläinen Ossi Viita (s. 1966 Ylistarossa) toimii tutkijana
Jyväskylän yliopiston liikunnan sosiaalitieteiden laitoksella. Hän on
kirjoittanut ylioppilaaksi Ylistaron lukiosta 1985 ja valmistunut
filosofian maisteriksi Tampereen yliopistosta 1991 pääaineenaan Suomen
historia. Aiemmin häneltä on ilmestynyt kaksi paikallishistoriaa: Raahen
Tienoon Historia II (1995) ja Kuhmoisten Historia II (2000).
Urheiluhistorian alalla hän on kirjoittanut vuonna 1997 ilmestyneen Ville
Ritolan elämäkerran, joka sai Suomen Urheilumuseosäätiön
kirjastotoimikunnan kunniamaininnan vuoden 1997 urheilukirjana.

ABSTRACT

Viita, Ossi
SMILING HANNES: The Heroism of Working-Class Athlete Hannes Kolehmainen in
Bourgeois
Finland

Hannes Kolehmainen won three gold medals and one silver medal in the
Stockholm Olympic Games in 1912. Finnish working-class newspapers
attempted to make him a role model for working-class youth. This was quite
natural because Kolehmainen was a working-class athlete based on his
background, vocation and sports club. The societal contrast was seen in
the attempts to exploit his success when bourgeois newspapers started to
dispel his working-class status.

Hannes Kolehmainen could not, however, be effectively exploited as an
exemplary hero because he travelled directly from the Olympics to Europe,
and then to America to compete. The conflict was considerable. At the same
time it was claimed that his victories had made Finland known around the
world and had strengthened the Finnish identity.

The Finnish Gymnastics and Athletics Federation (SVUL), representing the
winners of the 1918 Civil War, announced that it selects only reputable
Finnish citizens to the Antwerp Olympic Games. The Finnish Workers' Sports
Federation (TUL) boycotted the games. Working-class athlete Hannes
Kolehmainen, who won the marathon gold in Antwerp, was a hero to white
Finland but a traitor to the workers. Kolehmainen's family moved back to
Finland from the USA when they were awarded a 30-hectare farm in Piikkiö.
The move from Piikkiö to Helsinki to become a sports equipment retailer in
1924 allowed Kolehmainen to be more effectively exploited as a role model.
The temperance movement became an important target.

Kolehmainen's success in two Olympics during a period of transition in
Finnish history, the shift from a working-class athlete to a hero of
bourgeois Finland, his exploitation as an exemplary hero and the
suitability of his character and deeds for a role model kept his hero's
status alive for decades. The heroism was further enforced when the
editors of a Finnish sports magazine (Suomen Urheilulehti) came up with
the phrase 'Hannes Kolehmainen ran Finland to the world map'. The phrase
was first used on 30 October 1939, when Finland was about to become
involved in the 2nd World War, just 20 days after the mobilisation order.
With the phrase, sport leaders created a connection between the Stockholm
Olympics and the Winter War. The unifying factor was an Eastern superpower
(1912 Russia, 1939 Soviet Union), against whose oppression attempts
Finland had fought during the Stockholm Olympics and who was again
Finland's opponent. The message of the phrase was that Finland was not
alone; it would get help. After all, according to sport leaders the nation
had been 'run' to world fame already in 1912.

The world map -myth has strengthened the faith of Finns in elite sport,
especially in times of poor success. When you combine that myth with the
famous characterisation that describes Kolehmainen's person, 'Smiling
Hannes', you get the two phrases that Hannes Kolehmainen is still
remembered for today.

Key words: sport history, working-class sport, hero, personal history,
athlete biography

kuuluu seuraaviin kategorioihin: