Ajankohtaista

Vammainen nainen hyväksyy itsensä

Alkamisaika: keskiviikko 26. marraskuuta 2003, 18.00

Päättymisaika: keskiviikko 26. marraskuuta 2003, 00.00

Paikka: Paulaharjun sali, Villa Rana

Euroopan vammaisten vuosi 2003
Ihmisoikeudet, syrjimättömyys ja osallisuus
Studia Generalia -luento keskiviikkona 26.11.2003 klo 18-20
Paulaharjun sali, Villa Rana

Kuntoutuspsykologi Katri Koskinen:
VAMMAINEN NAINEN HYVÄKSYY ITSENSÄ
Vammaisen naisen omanarvontunne jopa parempi kuin vammattoman naisen

- Elämme maailmassa, jossa olemme kyllästettyjä esimerkeillä täydellisistä naisvartaloista. Miten ne naiset, joilla on jokin vamma, selviävät näiden täydellisten naisvartaloiden viidakossa? Onko heidän seuranaan jatkuva alemmuuden tunne, kysyy kuntoutuspsykologi Katri Koskinen.

Kauneusihanteen täyttämisen ohella naiselta vaaditaan monenlaisia rooleja ja suoriutumista. On yleistä, että nainen käy töissä ja sen ohella huolehtii perheestä. Kun moni vammatonkin nainen tuskailee näiden vaatimusten ristitulessa, niin vammaisilla naisilla vammaisuus tekee näihin vaatimuksiin vastaamisen vielä työläämmäksi.

Koskinen arvioi, että vammainen nainen saattaa vaatia itseltään enemmän pärjätäkseen muiden rinnalla. Hänellä voi olla sisäänrakennettu pakko, jonka mukaisesti hän yrittää olla superhyvä pärjätäkseen vammattomille kanssasisarilleen. Hänen on oltava parempi rakastajatar, parempi kodinhoitaja ja parempi äiti.

Vammaisen naisen kohdalla kyse saattaa olla ikään liittyvistä kehitysvaiheista. Nuorempana yritetään ehkä olla mahdollisimman samanlaisia tai mielellään parempia ollakseen tasa-arvoinen muiden naisten kanssa. Myöhemmin vammainen nainen alkaa ehkä kyseenalaistaa näitä yleisiä naisen määrittelyn arvoja ja alkaa määritellä itseään uusien arvojen perusteella.

Koskinen uskoo, että tällainen yleisistä arvoista irtisanoutumisen kehitys tapahtuu sekä vammaisilla että vammattomilla naisilla. Vammaisilla naisilla tätä prosessia nopeuttaa ehkä se, että he eivät pysty sinnittelemään niin pitkään kuin vammattomat naiset. Heidän on aikaisemmin tunnustettava, että he eivät pysty tähän kaikkeen ja alettava etsiä omaa tietä.

Vammaisen ja vammattoman naisen arvomaailmat poikkeavat toisistaan

Koskisen omassa gradututkimuksessa käy ilmi, että vammattomat naiset ovat merkitsevästi kriittisempiä itseään kohtaan kuin vammaiset naiset. Selitys voi löytyä siitä, että vammattomat naiset ovat lähempänä yleisiä täydellisyyteen pyrkiviä ihanteita ja heidän henkilökohtainen arvomaailmansa on lähempänä yleistä arvomaailmaa kuin vammaisilla naisilla. Siksi he myös saattavat enemmän pyrkiä vastaamaan yleisiä ihanteita.

- Vammaisen naisen arvomaailma puolestaan saattaa olla erilainen kuin vammattoman naisen, koska hän joutuu ehkä aikaisemmin luomaan omat mittapuunsa. Vammaiset naiset havaitsevatkin itseään positiivisten puoliensa kautta ja torjuvat itsessään kielteisiä puolia. Sama saattaa heijastua tavassa, miten he arvioivat muita elämäänsä liittyviä asioita. Tällainen tietynlainen positiivisuus lienee selviytymiskeino, jonka avulla vammaiset naiset jaksavat elämässään eteenpäin, Koskinen arvelee.

Tunne omasta arvosta on vammaisilla naisilla merkitsevästi parempi kuin vammattomilla naisilla. Kyse saattaa olla siitä, että mahdollisten vaikeuksien ja vastoinkäymisten kautta vakaumus omasta arvosta ja selviämisestä kasvaa. Jos ympäristö kyseenalaistaa vammaisen ihmisen arvoa, vammaisilla naisilla saattaa tulla vastareaktio: he eivät hyväksy itsensä alistamista. Vammaiset naiset joutuvat eri lailla työstämään oman olemassaolonsa oikeutusta, ja tämän työstämisen kautta kasvavat vahvemmiksi uskomaan omaan arvoonsa ihmisenä.

Koskinen muistuttaa, että välillä ajatellaan turhan helposti vammaisen naisen kohdalla pelkän yleisestä kauneusihanteesta poikkeamisen vaarantavan tai jopa estävän hänen mahdollisuutensa hyvään itsetuntoon. Hyvällä itsetunnolla on kuitenkin yllättävän vähän tekemistä ns. ulkoisten seikkojen kanssa. Vammaisella naisella onkin hyvät mahdollisuudet pitää itsestään ja hyväksyä itsensä, vartalon mutkineen kaikkineen.

Lisätietoja:
Kuntoutuspsykologi Katri Koskinen, puh. 0500-665 826, katri.koskinen@sci.fi
Tanja Vehkakoski, puh. 014-260 1647, tamave@edu.jyu.fi

Tekijä

Orvokki Honkonen
jutaojan@cc.jyu.fi
260 1015
viestintä
kuuluu seuraaviin kategorioihin: