Ajankohtaista

Kiihdytinlaboratorio 10 vuotta Jyväskylässä

Alkamisaika: perjantai 18. kesäkuuta 2004, 09.00

Päättymisaika: perjantai 18. kesäkuuta 2004, 00.00

Paikka: Agora, Auditorio 3

Juhlasymposium pe 18.6. klo 9-12.30, Agora, Auditorio 3

Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratorio (JYFL) juhlistaa tutkimustoimintansa 10-vuotistaivalta ja syklotronifysiikan 30-vuotistaivalta Suomessa Juhlasymposiumin muodossa perjantaina kesäkuun 18. pnä 2004 Agorassa.

Juhlasymposiumin yhteydessä Euroopan Ydinfysiikan yhteisjärjestö NuPECC pitää kokouksensa Jyväskylässä ja osallistuu Juhlasymposiumiin.

JYFL:n kiihdytinlaboratorio on yksi Euroopan johtavista kokeellisen ydinfysiikan tutkimuskeskuksista. Se muodostaa myös osan Suomen Akatemian nimeämästä huippututkimusyksiköstä. Perustutkimuksen lisäksi kiihdytintä käytetään myös sovelluksiin. Esimerkiksi Tikkakoskella sijaitsevalle MAP Medical Technologies -yhtiölle tuotetaan viikoittain jodi-123 isotooppia sairaaloille edelleen jalostettavaksi. Myös Europan avaruusjärjestö ESA:n kanssa on tehty juuri sopimus avaruudessa käytettävien sähköisten komponenttien testauksesta.

Symposiumin avaa rehtori Aino Sallinen, jonka jälkeen lyhyen tervehdyspuheenvuoron käyttävät Opetusministeriön, Suomen Akatemian ja
NuPECCin edustajat. Professori Juha Äystö kertoo laboratorion historiasta ja merkittävimmistä saavutuksista. Pääyhteistyöntekijöiden puheenvuorot kuullaan kahvitauon jälkeen.

Tervetuloa!

Lisätietoja:
Professori Juha Äystö, puh. 050 5649011, juha.aysto@phys.jyu.fi
Professori Rauno Julin, puh. 050 5919526, rauno.julin@phys.jyu.fi



Kiihdytinlaboratorion vaiheita ja nykypäivää

Vuonna 1965 perustetun Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen (JYFL) merkittävin tutkimuslaite oli pieni syklotroni-kiihdytin, jonka täysipainoinen käyttö alkoi vuonna 1974. Tämän kiihdyttimen ympärillä tapahtunut kehitys- ja tutkimustyö muodostivat perustan uudelle Ylistörinteen kampukselle perustetulle Kiihdytinlaboratoriolle, jonka täysipainoinen käyttö alkoi vuonna 1994.

Ylistönrinteen Kiihdytinlaboratorion uusi syklotroni on edelleen suurin yksittäinen Suomeen tehty tutkimusinvestointi. Opetusministeriö myönsi vuonna 1986 kiihdyttimen hankintaa varten 30,5 MMk:n määrärahan. Tämä, paikallisin voimin rakennettu syklotroni osoittautui heti luotettavaksi ja moniopuoliseksi laitteeksi. Laboratoriosta kehittyi nopeasti kansainvälinen tutkimuskeskus. Oleellinen osa laboratorion infrastruktuuria ovat omaperäisille ideoille perustuvat tutkimuslaitteistot, joiden rakentamiskustannukset ovat olleet suuruusluokkaa 0,5-2 Me. On ainutlaatuista, että ulkomaiset yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat tehneet laiteinvestointeja Kiihdytinlaboratorioon. Yksi uusimmista on brittiläisten yliopistojen ilmaisinlaitteisto, jonka kustannusarvio työpanoksineen on noin 5 Me.

Tärkeä osuus laboratorion toiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä on ollut, paitsi yliopiston johdolla, myös Opetusministeriöllä ja Suomen Akatemialla. Toiminnan alkuvaiheessa oli suuri merkitys JY:n ja SA:n välisellä viisivuotisella 15 MMk:n tutkimussopimuksella, johon sisältyi seitsemän uuden tutkijan ja tukihenkilön viran perustaminen. Vuodesta 2000 Kiihdytinlaboratorio on ollut osa Opetusministeriön ja SA:n nimeämää Ydin- ja materiaalifysiikan huippuyksikköä, mikä on oleellisesti helpottanut tutkijoiden ja jatko-opiskelijoiden palkkaamista.

Kun Euroopan unionissa vuonna 1994 neljännessä puiteohjelmassa arvioitiin kiihdytinpohjaisen fysiikan keskuksia ja myönnettiin neljälle laboratoriolle niin sanottu Large Scale Facility -asema, Kiihdytinlaboratorio oli tässä joukossa Ranskan ja Saksan kansallisten tutkimuslaitosten keralla. Lisäksi Opetusministeriö luokitteli Kiihdytinlaboratorion valtakunnalliseksi yksiköksi ja myönsi Jyväskylän yliopistolle vuosittain määrärahan laboratorion toiminnan tukemiseksi. Kiihdytinlaboratorio on lisäksi Euroopan yhteisön Marie Curie Host Training Site, jossa eurooppalaisissa yliopistoissa väitöskirjaa valmistelevat tutkijat voivat EU:n tuella tehdä tutkimustyötä. Kiihdytinlaboratorion asema osana yliopiston ainelaitosta mahdollistaa jatkuvan kosketuksen opiskelijoihin, ja koti- ja ulkomaisten jatko-opiskelijoiden työpanos onkin ratkaisevan suuri.

Kiihdytinlaboratorion vuotuisesta 7000 tunnin käyttöajasta tyypillisesti 70-80 % varataan kansainvälisille hankkeille, joiden johdossa voi olla ulko- tai kotimainen ryhmä. Paikallisilla ryhmillä on kuitenkin ratkaiseva osuus kaikissa hankkeissa. Tämä takaa täyden hyödyn laboratorion henkilökunnan ja yleisemmin Suomen tieteen kannalta. Kiihdytinlaboratorio järjestää Suomessa vuosittain keskimäärin kaksi kansainvälistä kokousta. Laboratoriossa työskentelee vuosittain noin 200 ulkomaista tutkijaa, myös Euroopan ulkopuolelta.


Tekijä

Liisa Harjula
liisa.harjula@adm.jyu.fi
JY viestintä
kuuluu seuraaviin kategorioihin: