Ajankohtaista

Väitös: Perimällä jä ympäristötekijöillä tärkeä merkitys lasten aggressiivisuudessa (Vierikko)

Alkamisaika: perjantai 18. kesäkuuta 2004, 12.00

Päättymisaika: perjantai 18. kesäkuuta 2004, 00.00

Paikka: S212, Seminarium-rakennus

PsM Elina Vierikon psykologian väitöskirjan ”Genetic and environmental effects on aggression” (Geneettiset ja ympäristötekijät aggressiivisuudessa) tarkastustilaisuus yhteiskuntatieteellisessä tiedekunnassa. Vastaväittäjänä professori Paul Lichtenstein (Karoliininen Instituutti, Ruotsi) ja kustoksena professori Lea Pulkkinen.

Lasten käyttäytymistä selittävät sekä geneettiset että ympäristötekijät. Osa ympäristötekijöistä on yhteisiä, saman perheen lasten jakamia kokemuksia esimerkiksi kasvuympäristöstä, kasvatuksesta tai perheestä. Osa ympäristötekijöistä on kullekin lapselle yksilöllisiä kokemuksia ympäristöstä, kuten suhteet kavereihin tai vanhempiin.

Geenien ja ympäristötekijöiden vaikutus ei ole tasaista kehityksen kuluessa

Yleensä ajatellaan geneettisten tekijöiden vaikutuksen olevan tasaista ikävaiheesta toiseen. Vierikon väitöstutkimus kuitenkin osoittaa, että geneettisten ja ympäristötekijöiden merkitys aggressiivisuudessa vaihteli kahden vuoden ajanjakson kuluessa, 12 ja 14 ikävuoden välillä. 12-vuotiailla tytöillä perimä vaikutti aggressiivisuuteen enemmän kuin samanikäisillä pojilla. Iän myötä perinnöllisten tekijöiden osuus kuitenkin pieneni tytöillä ja suureni pojilla siten, että 14-vuotiaana ne olivat samansuuruisia. Vierikon mukaan kehityksen myötä lapsen yksilöllinen tapa kokea ja tulkita ympäristö tulee yhä tärkeämmäksi aggressiivisuuden ilmaisutapojen muotoutumisessa.

Perinnölliset tekijät toimivat aina vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Perimä yksinään ei määrää käyttäytymistä tai kehityksen suuntaa. Perinnöllisestä taipumuksesta huolimatta lapsen aggressiivisuuteen voidaan vaikuttaa ympäristötekijöitä muovaamalla. Lapsen aggressiivisuutta ei tarvitse hyväksyä, vaan lasta voidaan ohjata kohti rakentavampia ongelmaratkaisutapoja. Perimä antaa siis kehitykselle raamit, mutta ei yksinään määrää kehityksen suuntaa tai laatua.

Käyttäytymisongelmien taustalla samoja perintö- ja ympäristötekijöitä

Käyttäytymiseen liittyvillä ongelmilla, kuten aggressiivisuudella, hyperaktiivisuudella ja impulsiivisuudella, on taipumusta kasautua. Vierikko tarkasteli, missä määrin samat geneettiset ja ympäristötekijät ovat käyttäytymiseen liittyvien ongelmien taustalla.

-Aggressiivisuuden, hyperaktiivisuuden ja impulsiivisuuden välistä voimakasta yhteyttä selittivät osittain samat geneettiset ja ympäristötekijät. Alkuperältään täysin yhtenäisestä ongelmakäyttäytymisen ryhmästä ei voida kuitenkaan puhua, Vierikko toteaa.

Tutkimus osoitti lisäksi, että tutkimustulokset riippuvat lapsen käyttäytymistä arvioivasta tahosta. Opettajat ja vanhemmat antavat tärkeätä tietoa lapsen käyttäytymisen eri puolista havainnoimalla lasta erilaisissa tilanteissa ja eri ympäristöissä. Tulos osoittaa, että lapsen käyttäytymistä tulisi pyrkiä arvioimaan usean eri arvioitsijan näkökulmasta riittävän kokonaiskuvan saamiseksi.

Väitöstyö perustuu laajaan Kaksosten kehitys ja terveys -tutkimukseen (FinnTwin12–17), jolla pyritään selvittämään perimän ja ympäristötekijöiden osuutta kehityksessä. Tutkimuksessa ovat mukana Suomessa vuosina 1983 - 1987 syntyneet kaksoset vanhempineen, lähes 3000 perhettä. Kaksosten kehitystä on seurattu 12 vuoden iästä 17-vuotiaaksi. Tutkimusta ovat johtaneet professori Richard J. Rose Indianan yliopistosta Yhdysvalloista, professori Lea Pulkkinen Jyväskylän yliopistosta ja professori Jaakko Kaprio Helsingin yliopistosta.

Lisätietoja:

Elina Vierikko, puh. (014) 260 2892 (työ) varmimmin klo 8-15 tai vierikko@psyka.jyu.fi tai viestintäharjoittelija Kaisa Räsänen, puh. (014) 260 1043, tiedotus@jyu.fi.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 242, 46 s., Jyväskylä 2004, ISSN: 0075-4625, ISBN: 951-39-1809-2. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi. Väittelijän kuvaa sähköisessä muodossa voi tiedustella osoitteesta marja-liisa.helimaki@adm.jyu.fi.

Elina Vierikko on kirjoittanut ylioppilaaksi 1989 Parkanon lukiosta, suorittanut sosiaalikasvattajan tutkinnon 1992 Seinäjoen sosiaalialan oppilaitoksessa ja valmistunut psykologian maisteriksi 1996 Jyväskylän yliopistosta. Vuosina 1997–2004 hän on ollut tutkijana Kaksosten kehitys ja terveys -tutkimuksessa ja tutkijakoulutettavana Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksessa toimivassa Ihmisen kehitys ja sen riskitekijät -huippututkimusyksikössä.


ABSTRACT
Genetic and environmental effects on aggression

This study was part of the Longitudinal Study of Health and Behavior in Twin Children (FinnTwin12) in which baseline data were collected at age 12 with five consecutive twin cohorts including about 3000 twin pairs, and follow-up data at age 14. The role of genetic and environmental factors was examined at ages 12 and 14, and in continuity and change of aggressive behavior at those ages. In addition, analyses were expanded to ask to what extent the correlation between aggression and hyperactivity-impulsivity was due to shared genetic or shared environmental influences. Sex differences in genetic and environmental effects, rater differences, and interaction between the co-twins were considered throughout the study. The results suggested significant genetic, common environmental, and unique environmental effects on aggression in both boys and girls, but model-fitting revealed differences across sexes and between teacher and parental ratings. For both sets of ratings at age 12, girls’ aggression yielded higher heritabilities than boys’ aggression, which in turn showed greater common environmental effects. Additionally, teacher-ratings on aggressive behavior suggested the presence of either sex-specific common environmental effects or sex-specific genetic effects. Teacher ratings at age 14 revealed an increase in the relative proportion of genetic effects in boys and of common environmental effects in girls. The longitudinal model-fitting results emphasized the significant role of genes and common environmental factors for boys and common and unique environment for girls in the continuity of aggression. Genes and unique environment contributed to change in aggression in both sexes. The correlation between aggression and hyperactivity was due to extensive genetic and common environmental overlap. However, roughly half of the variance in hyperactivity-impulsivity was accounted for by genetic and environmental factors specific to this phenotype, also suggesting in part a different etiology for these behaviors.

Tekijä

Liisa Harjula
liisa.harjula@adm.jyu.fi
JY viestintä
kuuluu seuraaviin kategorioihin: