Ajankohtaista

Osaava yrittäjyysyhteiskunta vai taantuva hyvinvointivaltio?

Julkaisu: Yrittäjyys ja perheyrittäjyys Seniori-Suomessa 2010-luvulla

Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat vetäytyvät lähivuosina työelämästä. Perheyrittäjiä tulee vetäytymisikään suhteellisesti jopa enemmän kuin palkansaajia ja kymmenen vuoden kuluessa jopa 60-80 000 perheyritystä tarvitsee liiketoiminnan jatkajaksi uuden omistajayrittäjän. Yritysten sukupolvenvaihdosten lisäksi Seniori-Suomessa tarvitaan myös uusyrittäjyyttä vastaamaan väestön ikääntymisestä johtuvaan palvelu- ja tavarantuotannon tarpeeseen. Samaan aikaan tarvitaan siis toimenpiteitä sekä nykyisten yritysten jatkuvuuden takaamiseksi että uusien yritysten perustamiseksi. Vanhojen yritysten jatkaminen on yhteiskunnan kannalta tärkeää, koska liiketoiminnan säilyminen toimivassa yrityksessä turvaa viisi työpaikkaa, kun alkavassa yrityksessä on kaksi vuotta perustamisen jälkeen keskimäärin vain 1,5 työpaikkaa. Seniori-Suomessa erityisesti hyvinvointisektorille on mahdollista luoda runsaasti uutta yritystoimintaa ja uusia työpaikkoja. Esimerkiksi hoiva- ja hoitopalvelujen tuotannossa tarvitaan järkevää yhteistyötä julkisen vallan, yritysten ja ns. kolmannen sektorin kesken.

Eduskunnan valitsemat Valtiontilintarkastajat ovat tilanneet Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunnalta tutkimuksen ”Yrittäjyys ja perheyrittäjyys Seniori-Suomessa 2010–luvulla”. Tutkimuksessa kartoitettiin yrittäjyyden ja perheyrittäjyyden tulevaisuuden näkymiä suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Tutkimuksen tuloksena syntyi kolme erilaista yrittäjyyden ja perheyrittäjyyden skenaariota, jotka kuvaavat suomalaista yhteiskuntaa yrittäjyyden ja hyvinvoinnin ulottuvuuksilla vuonna 2010. Perusskenaario eli ”Taantuva pohjoismainen hyvinvointivaltio”, kuvaa yrittäjyyden ja perheyrittäjyyden kehittymistä viime vuosien yrittäjyyspolitiikan tuloksena. Perusskenaariossa on mahdotonta ylläpitää nykyistä hyvinvointiyhteiskuntaa ja se johtaakin ennen pitkää Pessimistiseen skenaarioon eli ”Negatiivisen kierteen yhteiskuntaan”. Optimistisessa skenaariossa eli ”Osaavassa yrittäjyysyhteiskunnassa”, hyvinvointiyhteiskunnan kehittymisedellytykset ovat hyvät dynaamisen yrittäjyyden ansiosta.

Suomalaisen hyvinvoinnin säilyttäminen edellyttää siirtymistä dynaamiseen ja joustavaan yrittäjyysyhteiskuntaan ja ennen kaikkea todellisia toimenpiteitä yrittäjyyden edistämiseksi ja yrittäjäksi ryhtymisen esteiden poistamiseksi. Varsinkin nuoret laskevat, kannattaako ryhtyä yrittäjäksi vai mennä palkkatyöhön. Nuorten yrittäjäksi innostamisen kannalta on tärkeää poistaa lainsäädännölliset raja-aidat ja sosiaaliturvaan liittyvät epäkohdat yrittäjyyden ja palkkatyön väliltä.

Yrittäjyyteen liittyy taloudellisen riskin vastapainona myös monia arkipäivän positiivisia asioita: Monipuolinen ja haasteellinen työ, joustava ja itsenäinen ajankäyttö, työn ja perheen yhdistämismahdollisuudet, itsensä kehittäminen työssä, mahdollisuus itse päättää investoinneista, työolosuhteista ja työympäristöstä jne. Parasta yrittäjyyden edistämistä on järjestää yrittäjille sellaiset toimintapuitteet, että he jaksavat innostua yrittämisestä joka päivä yhä uudelleen ja samalla levittävät positiivista yrittäjyysasennetta ympärilleen omiin sidosryhmiinsä, omiin perheenjäseniinsä ja kaikkiin joiden kanssa ovat tekemisissä. Henkilökohtaisten "houkuttimien" lisäksi yrittäjyyden edistämisen tärkein haaste on opettajien innostaminen yrittäjyyskasvatukseen. Yrittäjyyskasvatuksen onnistuminen kouluissa edellyttää opettajilta asiantuntemusta, yrittäjyyden ymmärtämistä ja positiivista asennetta yrittäjyyteen.

Suunniteltaessa yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä on toimittava kaikilla yrittäjyyden ulottuvuuksilla: kansantalouden tasolla, organisaatiotasolla, liiketoimintatasolla, mutta ennen kaikkea yksilötasolla. Toimittaessa tietyssä ulottuvuudessa ei voida käyttää toisessa ulottuvuudessa olevia perusteluja tai toimenpiteitä. Yksityiselle ihmiselle ei riitä yrittäjäksi ryhtymisen perusteluksi ja motiiviksi se, että kansantaloutemme tarvitsee nopeasti lisää uusia yrittäjiä. Myöskään pelkkä liiketoimintaa koskevan tiedon jakaminen ei riitä innostamaan ihmisiä yrittäjiksi. Päättäjien täytyy olla valmiita tekemään sellaisia yrittäjyyttä tukevia päätöksiä, joilla on positiivinen vaikutus yrittäjäksi ryhtyvien ja heidän perheittensä elämässä. Oman yrityksen pyörittämisestä ja työnantajana toimimisen vastuun kantamisesta pitää saada sellainen taloudellinen palkkio, joka kattaa yrittäjyyteen liittyvät riskitekijät.

Lisätietoja:
MMT Tarja Römer-Paakkanen
yrittäjyyden yliopettaja/Haaga Instituutin Ammattikorkeakoulu
erikoistutkija/Jyväskylän yliopisto/Taloustieteiden tiedekunta/yrittäjyys
puh. 0500-981 393, tarja.romer-paakkanen@haaga.fi

Julkaisu:
Römer-Paakkanen, Tarja. Yrittäjyys ja perheyrittäjyys ”Seniori-Suomessa” 2010-luvulla. Jyväskylän yliopiston taloustieteiden tiedekunta. Julkaisuja N:o 139/2004, 108 s. Jyväskylä 2004. ISBN: 951-39-1769-X , ISSN: 1457-036X.

Myynti: Jyväskylän yliopisto, Taloustieteiden tiedekunta, PL 35, 40014 Jyväskylän yliopisto, puh. 014-260 2942, fax. 014-260 3331.

Tekijä

Liisa Harjula
liisa.harjula@adm.jyu.fi
JY viestintä
kuuluu seuraaviin kategorioihin: