Ajankohtaista

Väitös: Kymmenesosa nuorista käyttää alkoholia viikoittain (Sirola)

Alkamisaika: maanantai 21. kesäkuuta 2004, 12.00

Päättymisaika: maanantai 21. kesäkuuta 2004, 00.00

Paikka: S212, Seminarium-rakennus

Vanhemmat uskovat lastensa olevan raittiita

THM Kirsi Sirolan terveyskasvatuksen väitöskirjan ”Porilaisten yhdeksäsluokkalaisten ja kasvattajien käsityksiä nuorten alkoholinkäytöstä ja alkoholinkäytön ehkäisystä” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Arja Rimpelä (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Lasse Kannas.

Kirsi Sirola selvitti väitöstutkimuksessaan yhdeksäsluokkalaisten porilaisten alkoholinkäyttöä. Nuoret kuvasivat porilaista nuorisokulttuuria samanikäisten kanssa yhdessä olemiseksi kaupungilla, harrastuksissa ja esimerkiksi nuorisotalolla. Nuorten yleisesti käyttämiä ilmauksia vapaa-ajanvietostaan olivat hengaus, bailaus ja kaverin kanssa kaupungilla olo. Alkoholinkäyttö keskittyi viikonloppuihin ja erityisesti perjantai-iltoihin.

Sirola tutki nuorisokulttuuria ja alkoholinkäytön ehkäisyyn liittyvää terveyden edistämistä nuorten itsensä, heidän vanhempiensa, opettajien ja kouluterveydenhoitajien kuvaamina.

– Yhdeksäsluokkalaisista nuorista vähän yli viidesosa ilmoitti, ettei käytä alkoholia ollenkaan. Vajaa kymmenesosa vastasi käyttävänsä alkoholia viikoittain, yli viidesosa pari kertaa kuukaudessa ja vajaa viidesosa kerran kuukaudessa. Tyttöjen ja poikien väliset erot olivat vähäiset. Sen sijaan nuorten kokemuksien ja vanhempien käsitysten välillä oli eroa, Sirola kertoo.

Vanhemmista yli puolet oletti, ettei perheen nuori käytä alkoholia ollenkaan, kun vastaavien perheiden nuorista näin vastasi vain noin neljäsosa. Noin kaksi kymmenestä nuoresta oli ollut tosi humalassa useammin kuin neljä kertaa. Pojissa oli enemmän kuin tytöissä niitä, jotka eivät olleet kokeneet koskaan tosi humalaa ja vähemmän niitä, jotka olivat kokeneet tosi humalan neljä kertaa tai useammin.


Kokeilunhalu ja rohkaiseva vaikutus käytön taustalla

- Yleisin tekijä nuorten alkoholinkäyttöön on sekä tyttöjen ja poikien mielestä kokeilunhalu. Seuraavaksi tärkeimpinä tekijöinä nuoret pitävät kaverien alkoholinkäyttöä ja alkoholin rohkaisevaa vaikutusta. Nuorten kokemukset ja vanhempien käsitykset käytön syistä eroavat monelta kohdin. Esimerkiksi vanhempien mielestä kavereiden painostus ja nuoren halu todistaa aikuisuutta vaikuttavat enemmän nuorten alkoholinkäyttöön kuin nuorten omasta mielestä, Sirola huomasi.

Nuorten vanhemmat olivat pääasiassa sitä mieltä, että perheen nuori käytti alkoholia vähemmän kuin muut nuoret, vaikka heidän mielestään nuoret yleensä käyttivät alkoholia liikaa. Nuorten oma käsitys alkoholinkäytöstä vaihteli liian vähästä sammumispisteeseen asti. Siideri oli tyttöjen suosituin alkoholijuoma ja olut poikien. Kaikkein useimmin nuoret saivat alkoholin kavereilta. Vanhempien käsitysten mukaan nuoret saivat useimmin alkoholinsa kavereiltaan ja vanhemmiltaan. Vanhemmat pitivät nuorten alkoholinsaantia helppona. Opettajien ja terveydenhoitajien mielestä nuoret saivat aina halutessaan alkoholia jostakin.

Opettajien ja kouluterveydenhoitajien kanta nuorten alkoholinkäyttöön oli periaatteessa kielteinen, mutta käytön ehkäisykeinot koettiin vähäisiksi, jos kotona ei puututtu asiaan. Esiin tulikin voimakkaasti kotien kasvatusvastuu ja yhteisöjen merkitys. Vanhemmille ehdotettiin järjestettävän koulutusta kasvatusasioista, erityisesti rajojen asettamisesta ja vanhemmuudesta yleensä.

Alkoholinkäyttöön ja sen ehkäisyyn liittyvissä asenteissa oli eroja: vanhempien mielestä nuoret käyttivät liikaa alkoholia, saanti oli liian helppoa ja se aiheutti ongelmia useille nuorille. Nuorten mielestä alkoholi kuului nuorten juhliin, se auttoi luomaan kontakteja ja sen vaarallisuutta yleensä liioiteltiin. Sekä nuoret että vanhemmat pitivät tehokkaana alkoholinkäytön ehkäisykeinoina vanhempien kasvatusta ja ohjausta. Opettajat halusivat nuorten alkoholinkäytön vähentämiseksi muun muassa rajoituksia medialle, alkoholin makean maun muuttamista, kouluille yhteistä alkoholiohjelmaa, raittiudesta palkitsemista ja nykyistä pidempiä koulupäiviä. Kouluterveydenhoitajien mielestä tulevaisuudessa olisi panostettava terveydenhoitajien keskinäiseen yhteistoimintaan ja yhteisöllisen vastuun lisäämiseen.


Alkoholinkäytön ehkäisyn pohjana nuorisokulttuurin ymmärtäminen

- Nuorten lisääntynyt alkoholinkäyttö kertoo siitä, että perheissä suhtaudutaan yhä enemmän nuoreen kuin aikuiseen. Koulun rooli kasvattajana on korostunut, vaikka toimintaan osoitettuja resursseja on leikattu. Varhainen puuttuminen nuorten alkoholin käyttöön voi katkaista ajautumisen laajaan päihteiden väärinkäyttöön. Nuorten kanssa tekemisissä olevat aikuiset kuten vanhemmat, opettajat ja kouluterveydenhoitajat näkevät, milloin nuorella menee huonosti, Sirola toteaa.

Sirolan tulosten perusteella kehiteltiin alkoholinkäytön ehkäisystrategiaa, jossa mukana ovat nuorten kanssa läheisesti tekemisissä olevat yhteisöt, perhe ja koulu. Tavoitteena on nuorten liiallisen alkoholinkäytön ehkäiseminen. Lähtökohtana nuorten alkoholinkäytön ehkäisystrategiassa on, että alkoholi liittyy läheisesti nuorten elämän kokonaisuuteen ja on osa nuorisokulttuuria. Ehkäisystrategiassa olisi otettava huomioon kulloinenkin nuorisokulttuuri ala- ja vastakulttuureineen sekä tyttöjen ja poikien väliset erot nuorisokulttuurin tekijöinä.

- Strategiaa toteutetaan toimintaohjelmana, jossa on eriteltynä asuinalue-, perhe-, koulu-, ja vapaa-aikaelementit. Keskeistä toiminnassa on, että alueella olevat resurssit käytetään monipuolisesti hyödyksi. Strategian toteutus koulun osalta alkaa jo alakoulusta.

Väitöstyön tutkimusjoukko muodostui harkinnanvaraisesti valittujen porilaisten perusasteen koulujen yhdeksäsluokkalaisista nuorista, heidän vanhemmistaan sekä terveysopetusta toteuttavista opettajista ja kouluterveydenhoitajista. Nuoret ja vanhemmat vastasivat kyselylomakkeisiin. Lisäksi nuoria osallistui ryhmähaastatteluihin. Haastateltavia opettajia oli kymmenen ja haastateltavia kouluterveydenhoitajia neljä. Aineisto kerättiin kevään 2001 aikana.


Lisätietoja:

Kirsi Sirola, puh. työ 044 710 3418, (02) 620 3418, koti (02) 553 1492, kirsi.sirola@samk.fi
Tiedottaja Liisa Harjula puh. (014) 260 1043, tiedotus@jyu.fi.

Väitöskirja ”Porilaisten yhdeksäsluokkalaisten ja kasvattajien käsityksiä nuorten alkoholinkäytöstä ja alkoholinkäytön ehkäisystä” on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 98, 189 s., Jyväskylä 2004, ISBN 951-39-1759-2, ISSN 0356-1070 ja sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi. Väittelijän kuvan voi pyytää sähköisenä osoitteesta marja-liisa.helimaki@adm.jyu.fi.

Kirsi Sirola on kirjoittanut ylioppilaaksi Lavian lukiosta vuonna 1974. Terveydenhuollon maisteriksi hän valmistui Tampereen yliopistosta vuonna 1995. Nykyisessä työpaikassaan, Satakunnan ammattikorkeakoulussa, hän on työskennellyt vuodesta 2000 lähtien sosiaali- ja terveysalan apulaisjohtajana.


ABSTRACT

Views of ninth graders, educators and parents in Pori, Finland on adolescent alcohol use and on preventing alcohol use

The purpose of this research was to examine, first, alcohol use by ninth grade comprehensive school students as part of adolescent culture and, second, health promotion related to preventing alcohol use as described by adolescents themselves, their parents, teachers and school nurses. For the purposes of this study, the availability of alcohol, attitudes, causes and effects concerning alcohol use as well as preventing alcohol use constituted alcohol use. The research goal was to obtain extensive background information to prepare recommendations for a strategy to prevent adolescent alcohol use. One of the goals of social and health policy in Finland since the 1990’s has been restraining excessive adolescent alcohol use.
Methodological triangulation was employed for this study. Questionnaire data were collected from ninth grade students (n=181) of two schools in Pori, Finland and their parents (n=110). Thematic interview data were collected from teachers (n=10) and school nurses (n=4). The questionnaire data from students were further enhanced by group interviews of adolescents (n=24, 4 groups). The questionnaire data were analysed statistically. The interviews were analysed inductively by using qualitative content analysis.
There were significant differences between the adolescent and parental views on alcohol use, with adolescents using alcohol more commonly than parents assumed. Differences between boys and girls were minor, yet girls used alcohol more frequently than boys did. Adolescents were able to obtain alcohol easily from various sources, including their parents. Approximately one half of students felt that instruction for preventing alcohol use and programmes by school nurses were boring, partially useless. The parents were of the opinion that obtaining alcohol was too easy and that alcohol caused problems for many adolescents. The adolescents felt that alcohol was an essential element of adolescent parties and that its risks were usually exaggerated. The teachers wanted to reduce adolescent alcohol use through restrictions in the media, a shared alcohol programme in schools and introducing longer school hours. The school nurses felt that future emphasis should be placed on co-operation among school nurses and enhancing social responsibility.

Tekijä

Liisa Harjula
liisa.harjula@adm.jyu.fi
JY viestintä
kuuluu seuraaviin kategorioihin: