Ajankohtaista

Väitös: Naisrehtoreista yli puolet kokee sukupuolestaan olevan haittaa (Juusenaho)

Alkamisaika: lauantai 30. lokakuuta 2004, 12.00

Päättymisaika: lauantai 30. lokakuuta 2004, 00.00

Paikka: L 304, Liikunta


KL Riitta Juusenahon kasvatustieteen väitöskirjan ”Peruskoulun rehtoreiden johtamisen eroja. Sukupuolinen näkökulma” (‟Differences in comprehensive school leadership and management. A gender-based approach”) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Paula Kyrö (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Pauli Kaikkonen.

Riitta Juusenahon väitöskirjan mukaan sukupuoli määrittää peruskoulun rehtorin työtä joiltain osin. Vaikka koulujen rehtorit tekevät kaikkialla pääosin samaa työtä, johtavat kouluja, heidän sukupuolensa mukainen tapa ratkoa ja hoitaa eteen tulevia asioita korostui. Haastateltujen rehtoreiden koulujen opetussuunnitelmiin perustuvien suunnitelmien (opspesujen) tutkiminen paljasti naisrehtoreiden eroavan edukseen miesrehtoreista mm. oppilashuollollisten asioiden sekä kodin ja koulun yhteistyön tarkan kirjaamisen suhteen.

Naisrehtorit painottivat pehmeitä arvoja, neuvottelua ja kykyään olla helposti lähestyttävä johtaja. Miesrehtorit painottivat johtamisessaan auktoriteetin saannin helppoutta ja hallinnollisten asioiden merkitystä.

- Poikkeuksen tässä tekivät nuoremmat miesrehtorit, sillä heidän puheessaan korostui naisten tapaan halu pehmeisiin johtamiskäytänteisiin ja oppilaan hyvästä huolehtimiseen, Juusenaho kertoo.

Juusenahon mukaan naiset joutuvat myös koulutussektorilla todistamaan osaamistaan miehiä enemmän. Tähän todisteluun kuluu kouluissa melko paljon voimavaroja ja rehtorienergiaa. Tutkimuksen naisrehtoreista 60 prosenttia koki sukupuolestaan olevan haittaa rehtorin työssään. Vähättely, sukupuoleen viittaaminen tai kuulematta jättäminen olivat tyypillisiä syitä haitan kokemiseen. Tutkimuksen miesrehtoreista sen sijaan 80 prosenttia ilmoitti, ettei ollut kokenut sukupuolestaan haittaa koulun johtamistyössään.


Miehet johtavat naisvaltaisella alalla

Riitta Juusenaho tutki nais- ja miesrehtoreiden eroja uravalinnassa, työn oleellisten dimensioiden eroja, eroja ajankohtaisiksi koetuissa ongelmissa, eroja oman sukupuolen kokemisessa johtamistyössä ja eroja tulevaisuuskuvissa.


- Olemassa olevan rehtoritutkimuksen peruslähtökohtana on ollut sukupuolineutraalin tai maskuliinisuuden oletus, eli puhuttaessa rehtorista hänen oletetaan ensin olevan mies. Sukupuolineutraalin oletuksessa ajatellaan, ettei sukupuolella ole ammatissa merkitystä, vaan ainoastaan työntekijän pätevyys ratkaisee esimerkiksi virkavaalissa tai uralla etenemisessä, sanoo Juusenaho.

Julkiseen hallintoon on perinteisesti liitetty sukupuolineutraalin käsite: sen säädösperustaisuus ja ennakoitavissa olevat etenemismahdollisuudet uralla, puhumattakaan muodollisesta samapalkkaisuudesta, antavat olettaa, että työntekijän sukupuolella ei ole merkitystä. Sosiaalitoimen ohella koulutus on julkisen sektorin naisvaltaisimpia aloja. Opetustoimessa peruskoulun opettajakunnasta 70 % on naisia, mutta vain 34 % sen rehtoreista on naisia. Miehet siis johtavat naisvaltaisella alalla.

Juusenahon mukaan rehtorin toimesta on muodostunut oma professionsa, jolla on merkittävä rooli koulun kehittämisessä. Paikallisen ja globaalin maailman yhteentörmäykset heijastuvat rehtorin työssä ja edellyttävät monipuolista osaamista sekä leadership-johtamisen että management-johtamisen osa-alueilla.

- Rehtoriuden tarkastelu myös sukupuolen näkökulmasta on tarpeellista. Valittaessa kouluun uutta rehtoria, tulisi ensin tutkia tarkasti kunkin koulun tarpeet suhteessa johtajuuteen ja tämän jälkeen valita täsmälleen oikeanlainen johtaja koululle, Juusenaho painottaa.


Lisätietoja:

Riitta Juusenaho, puh. (041)4371620, riitta.juusenaho@tt.tampere.fi
Tiedotusharjoittelija Jenni Räinä, puh. (014) 260 1043, jmraina@cc.jyu.fi

Väitöskirja ”Peruskoulun rehtoreiden johtamisen eroja. Sukupuolinen näkökulma.” on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 2004. ISSN 0075-4625, ISBN 951-39-1897-1, 176 s. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487, myynti library@jyu.fi. Väittelijän kuvan voi pyytää sähköisenä osoitteesta marja-liisa.helimaki@adm.jyu.fi

Riitta Juusenaho valmistui ylioppilaaksi Tampereella Hämeenpuiston yhteislyseosta vuonna 1976. Peruskoulun luokanopettajaksi hän valmistui vuonna 1979 Tampereen yliopistosta. Kasvatustieteen maisterin tutkinnon hän suoritti vuonna 1998 ja kasvatustieteen lisensiaattitutkinnon vuonna 2000. Molemmat tutkinnot hän suoritti Jyväskylän yliopistossa. Luokanopettajana Riitta Juusenaho on toiminut Kangasalan Huutijärven koululla sekä Tampereella Olkahisen koululla. Tällä hetkellä hän työskentelee Olkahisen koulun rehtorina.


ABSTRACT

Differences in comprehensive school leadership and management. A gender-based approach.
Jyväskylä: University of Jyväskylä, Department of Education, 2004, 186 p.


The aim of this study is to identify possible differences in the leadership and management styles of Finnish comprehensive school principals from the perspective of gender. Following the principles of data triangulation, the research material consists of open-ended questionnaires, interviews and the curricula of the schools of the surveyed principals, drawn up on the basis of the national and municipal curricula. The research material was collected in 2001 and 2002, and altogether 100 principals – of whom 53 were women – participated in the study.

The research method also follows the principles of triangulation, as both qualitative and quantitative methods were used in analysing the data. This is an empirical ex post facto type of survey study, which does not attempt to make broad generalisations or find statistical regularities; instead, it seeks to describe the actions, thoughts and experiences of the surveyed principals from their personal perspective. The operation of a school as an organisation is approached through systems theory and chaos theory. Using the latter in ob-serving the school organisation is considered appropriate because of society’s accelerating pace of change which affects schoolwork by increasing the number of demands set for the daily operation of the institutionalised educational system. The role of the principal as head of school is defined as consisting of all those actions with which he or she ensures that the objectives set for the school by society are achieved.

A key concept of this study is gender. Following the model created by Silius (1992) and Karento (1999), gender is seen as an asymmetrical and unequal relationship that involves a biological dimension, is context dependent and socially constructed.

The basic premise of the study is that the leadership and management style of female principals differs from that of their male counterparts at least in some aspects.
The results show that the surveyed female principals emphasise softer leadership than the men. The women underline the importance of ensuring the welfare of pupils and of maintaining good relationships in the workplace. In contrast, the male principals place more emphasis on good administration, resource acquisition and financial management. On the other hand, the study also reveals that younger male principals tend to stress softer values, such as pupil welfare.

The female principals clearly face more problems at work than the men. They draw special attention to problems related to gender, salary, working hours, combining work and family, and their feeling of isolation at work.
The results indicate that even though the work of principals is basically the same regard-less of the geographical position of a school and the problems encountered at work are thus very much alike, the principals tend to approach problems in different ways depending on their gender.

Tekijä

Liisa Harjula
liisa.harjula@adm.jyu.fi
JY viestintä
kuuluu seuraaviin kategorioihin: