Ajankohtaista

Väitös: Vieraan kielen opettaja tukee oppimista vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa (Hakamäki)

Alkamisaika: lauantai 19. helmikuuta 2005, 12.00

Päättymisaika: lauantai 19. helmikuuta 2005, 00.00

Paikka: Paulaharjun sali, Villa Rana


Opettajajohtoinen luokkaopetus tarjoaa monia mahdollisuuksia

FM Leena Hakamäen englannin kielen väitöskirjan ”Scaffolded assistance provided by an EFL teacher during whole-class interaction” (Vieraan kielen opettajan antama oikea-aikainen tuki luokkahuoneessa) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjinä professori Leila Ranta (University of Alberta, Kanada) ja dosentti Riikka Alanen sekä kustoksena professori Paula Kalaja.

Leena Hakamäki tutki, kuinka opettaja ja oppilaat laajentavat opetuskeskustelua vieraan kielen oppitunnilla ja millaisia strategioita opettajalla on käytössään hänen tukiessaan oppimista opettajajohtoisessa luokkaopetuksessa. Aineistona oli 11 videonauhoitettua peruskoulun englannin kielen oppituntia. Hakamäki tutki tilanteita, joissa opettaja ja oppilaat käsittelivät uusia kielioppiasioita tai kertasivat jo aiemmin opetettuja kielioppisääntöjä.


Kieliopin opetustilanteet jakautuvat jaksoihin

Kieliopin opetustilanteet jakautuivat kolmeen jaksoon, jotka heijastivat koko oppitunnin rakennetta: avaus-, varsinainen kieliopin käsittely- ja lopetusjakso. Kaikille kolmelle jaksolle olivat tyypillisiä erilaiset opettajan ja oppilaiden väliset vuorovaikutusrakenteet. Jaksojen rakenteeseen ja varsinkin niiden pituuteen vaikutti jaksojen sijainti oppitunnin sisällä ja se, oliko opetuksen kohteena uusi kielioppiasia vai jo aiemmin opetettu kielioppisääntö.

Vaikka opettajan rooli on hallitseva, kieliopin opetustilanteiden rakentuminen ja eteneminen on aina opettajan ja oppilaiden vuorovaikutuksen tulosta.
– Opetustilanteiden selkeä esille tuominen auttaa sekä opettajaa että oppilaita jäsentämään opetustilannetta ja siten selkeyttää opetusta, Hakamäki toteaa.


Oppilaatkin voivat jatkaa opetuskeskustelua

Kielioppia käsittelevässä opetuskeskustelussa opetustilanteelle yleisesti tyypilliset puhetavat olivat vallitsevia, kuten esimerkiksi kysymys-vastaus-seuranta -rakenteet.

- Tutkitussa luokassa sekä opettaja että oppilaat jatkoivat usein keskustelua selventääkseen opetuksen kohteena olevaa kielioppiasiaa. Opetuskeskustelun ei siis tarvitse noudattaa mitään tiettyä kaavaa opettajajohtoisessa luokkaopetuksessakaan, Hakamäki päättelee.

Hakamäki tuo esiin erilaisia tapoja, joilla opettaja voi laajentaa keskustelua ja samalla edistää oppilaiden osallistumista opetuskeskusteluun opettajajohtoisessa luokkahuonetilanteessa. Hän painottaa sekä opettajan että oppilaiden aktiivisuuden merkitystä opettajajohtoisen opetustilanteen rakentumisessa.

– Opetuskeskustelun ei opettajajohtoisessa luokkaopetuksessa tarvitse olla joustamatonta. Hakamäki haastaa pohtimaan erilaisia tapoja, joilla vuorovaikutus luokkahuoneessa saataisiin vastaamaan enemmän ”todellista” keskustelua.


Opettaja voi tukea oppimista opettajajohtoisessa luokkaopetuksessa

Opettaja voi tukea oppilaiden oppimisprosessia opettajajohtoisen vieraan kielen luokkaopetuksen aikana. Vaikka tutkitussa luokassa oli useita vieraan kielen taidoiltaan erilaisia oppilaita, opettaja pystyi antamaan heille tukea, jonka avulla oppilaat pystyivät ratkaisemaan opetuksen kohteena olevia kielioppitehtäviä. Tutkimus tuo esiin useita strategioita, joita opettaja käytti tukiessaan oppilaidensa oppimisprosessia ja kannusti heitä osallistumaan opetuskeskusteluun.

- Opetus on yhteistyötä, jossa oppilailla on tärkeä aktiivinen rooli, Hakamäki toteaa. Kuunnellessaan opettajan toisille oppilaille antamaa tukea, he voivat myös itse hyötyä siitä.

- Jotta opettaja pystyisi tehokkaasti tukemaan oppimista, hänen täytyy voida oppilaiden kanssa käytyjen neuvottelujen kautta tunnistaa näiden senhetkinen taso kyseessä olevan tehtävän suhteen. Vain näin opettaja voi saada selville millaisia opetusstrategioita tilanteessa tarvitaan. On tärkeää kannustaa oppilaita osallistumaan opetuskeskusteluun ja korostaa, että virheet ovat sallittuja, Hakamäki painottaa. Tuen avulla oppilaat pystyvät vähitellen ottamaan enemmän vastuuta oppimisestaan ja suorittamaan sellaisia tehtäviä itsenäisesti, joita he aiemmin pystyivät tekemään vain toisten avustuksella.


Lisätietoja:

Leena Hakamäki, puh. 050-596 1781 tai hakis10@yahoo.com
Tiedottaja Liisa Harjula, puh. (014) 260 1043, tiedotus@jyu.fi, josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 32, 331 s., Jyväskylä 2005, ISSN: 1459-4323, ISBN: 951-39-2020-8. Julkaisua voi tiedustella Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487 tai myynti@library.jyu.fi

Leena Hakamäki on syntynyt Helsingissä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Järvenpään lukiosta. Hän on valmistunut Jyväskylän yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan englantilainen filologia. Työurallaan hän on toiminut opetustehtävissä eri koulutusasteilla. Tällä hetkellä hän toimii lukion englannin kielen lehtorina.


Abstract

Hakamäki, Leena
Scaffolded assistance provided by an EFL teacher during whole-class interaction
Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2005, 331 p.
(Jyväskylä Studies in Humanities
ISSN 1459-4323; 32)
ISBN 951-39-2020-8
Finnish Summary
Diss.

This study investigates scaffolded assistance provided by an EFL teacher during whole-class interaction from a Vygotskian sociocultural perspective. The process of scaffolding has previously been studied mostly in one-to-one interactions, but this study focuses on teacher-fronted interactions in a naturalistic whole-class setting. The present study also extends research on scaffolding by examining the process in the Finnish school context, which has received little consideration. Firstly, the study describes the general organisation of grammar instructional episodes in the whole-class context and explores how the teacher and learners exploit the Initiation-Response-Follow-up (IRF) -structure within these episodes. Secondly, the study investigates the strategies the teacher employs in providing learners with scaffolded assistance. In addition, the features of scaffolding shown to be effective by the data of the study are described.
The data comprised 11 successive audio- and video-recorded English lessons. The lessons were recorded during teacher-led whole-class interaction in a secondary school in Finland. For the purposes of the present study 15 grammar instructional episodes were chosen for micro-analysis. The data are analysed at three levels: the general organisation of grammar instructional episodes, the sequential organisation of classroom discourse and the strategies employed by the teacher in providing scaffolding. The methodology builds on previous studies of classroom discourse and scaffolding. The analysis is based on Vygotskian sociocultural theory and the concepts of scaffolding and the Zone of Proximal Development (ZPD). The present study is a descriptive case study that focuses on one English course given by a single language teacher.
The grammar instructional episodes turned out to be organised into phases by the participants: the opening, grammar instructional and closing phases. The analysis also showed that both the teacher and the learners exploit the basic IRF structure during the teaching-learning process. Furthermore, the teacher used several different strategies in providing the learners with scaffolded assistance. Finally, the scaffolding that turned out to be effective in the present study was found to be gradual, contingent and shared by all the participants involved.

Keywords: scaffolded assistance, sociocultural theory, Vygotsky, Zone of Proximal Development, EFL classroom




Tekijä

Liisa Harjula
liisa.harjula@adm.jyu.fi
JY viestintä
kuuluu seuraaviin kategorioihin: