Ajankohtaista

Väitös: Yhtenäinen perusopetus kehittyy hitaasti (Johnson)

Alkamisaika: perjantai 22. syyskuuta 2006, 12.00

Päättymisaika: perjantai 22. syyskuuta 2006, 00.00

Paikka: Keski-Pohjanmaan Konservatorion sali, Kokkola


[Kuva: Anne Yrjänä]

KL Peter Johnsonin kasvatustieteen väitöskirjan ”Rakenteissa kiinni? Perusopetuksen yhtenäistämisprosessi kunnan kouluorganisaation muutoshaasteena” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Kauko Hämäläinen (Helsingin yliopisto) ja kustoksena erikoistutkija Raine Valli (Chydenius-instituutti – Kokkolan yliopistokeskus).

Suomalainen peruskoulu on toiminut jaettuna ala- ja yläasteeseen noin kolme vuosikymmentä. Vuonna 1999 alkanut perusopetuksen yhtenäistämisprosessi on ajankohtainen muutoshaaste, koska perusopetuksen uudet opetussuunnitelmat on juuri otettu käyttöön. Peter Johnson tutki väitöstyössään sitä, miten kunnan kouluorganisaatio pystyy uudistumaan, ja yhtenäistyykö perusopetus opetussuunnitelmaprosessin avulla vai onko kehittyminen kouluorganisaation, sen kulttuurin tai merkitysten rakenteista kiinni.

Perusopetuksen muutos tulkittiin eri tavoin

Johnsonin tutkimus osoittaa, että paikallisessa kouluorganisaatiossa tapahtui hidas kulttuurinen muutos perusopetuksen kehittämistavoitteiden suuntaan. Organisaatio ja opettajat saavuttivat yhdessä osan kehittämistyön tavoitteista, kehittivät onnistuneita yhteistyömuotoja ja uusia opetuskäytäntöjä sekä loivat yhtenäisen perusopetuksen opetussuunnitelman. Opettajien suhtautuminen muutokseen joko sen puolesta toimivina muutosagentteina, muutoksen vastustajina tai sosiaalisesti suotuisaan rooliin samaistuvina opettajina näytti kuitenkin pysyvän muuttumattomana.

Vaikka kouluorganisaatio omaksui tiimityökäytäntöjä, yhtenäistämisprosessi ei kuitenkaan muuttanut sitä professionaalisen oppivan yhteisön suuntaan. Opettajien yhteistyön määrä lisääntyi ja se koettiin mielekkääksi, mutta yhteisiä tapaamisia oli yhtenäistämisprosessin kannalta liian harvoin.

– Myös opettajien täydennyskoulutuksen määrää tulisi lisätä, sen suunnittelua ja koordinaatiota parantaa ja koulutusmenetelmiä monipuolistaa, jotta se tukisi merkittävästi yhtenäistämisprosessia, Johnson sanoo.

Johnsonin tekemien haastattelujen pohjalta kiteytyivät kehittämistyön taustalla vaikuttaneet merkitysrakenteet. Haastatteluaineiston ristiriitaisuuden ja paradoksaalisuuden takia tällaisia merkitysrakenteita muodostui kaksi. Niissä koulun muutoksen merkitys tulkittiin eri tavoin: se koettiin joko mahdollisuutena tai uhkana. Perusopetuksen kehittämistyöhön vaikuttaneita merkityskokonaisuuksia oli kaikkiaan viisi: muutoshakuisuus, kehittämistyön paradoksit, tulkinnat opettajan työnkuvasta, opettajan palkkauksen paradoksit ja opettajayhteisön yhteistyöhakuisuus.

Päätösvallan siirtyminen kuntatasolle saattaa vaarantaa oppilaiden tasa-arvon

Suurimmassa osassa kuntia ei ole ryhdytty nopeisiin toimenpiteisiin perusopetuksen rakenteen uudistamiseksi, vaikka perusopetuslaki (628/1998) on ollut voimassa jo yli viisi vuotta. Kehittämistyö on edennyt pääasiassa vain opetussuunnitelmatyönä, jossa on noudatettu Opetushallituksen juridis-hallinnollisia normeja. Peruskoulun kehittymisen rajoja ja mahdollisuuksia luovat myös koulutuspoliittiset linjanvedot.

Perusopetuslain syntymisen taustalla voidaan nähdä koulutuspoliittisen suunnan muutos verrattuna peruskoulun alkuvaiheisiin. Keskusjohtoisuuden purkaminen ja päätösvallan delegoiminen yhä alemmas kunnan ja koulun tasolle on yksi esimerkki uusliberalistisen koulutuspolitiikan etenemisestä. Nyt kunnan tasolla voidaan päättää perusopetuksen rakenteesta, mutta kuntien erilainen taloudellinen tilanne tai oppilasmääräkehitys saattavat sanella ratkaisuja enemmän kuin pedagogisen kehittämisen tavoitteet.

– Oppilaiden tasa-arvo saattaa tämän vuoksi vaarantua, koska tällä hetkellä vain osa oppilaista pääsee sellaisen perusopetuksen piirin, jossa on toteutettu mahdollisimman pitkälle vietyjä yhtenäisen perusopetuksen pedagogisia periaatteita, Johnson huomauttaa.

Yhtenäisen perusopetuksen muutoshaaste ei näytäkään saavan aikaan kansalliselta tasolta strategisesti johdettua samanaikaista muutosvaihetta tai syvällistä peruskoulun muutosta. Yhtenäinen perusopetus olisi pikemminkin nähtävä kehittämissuuntana, johon edetään perusopetuksen kestävän kehittymisen avulla. Sen taustalla vaikuttavat merkitysrakenteet muuttuvat uusien kokemusten ja kokeilujen myötä. Ne luovat myös kouluorganisaation jäsenten henkilökohtaisen professionaalisen kehittymisen näköalat ja mentaalisten mallien puitteet, joissa peruskoulujen kehittyminen voi tapahtua.

Johnsonin keskeinen tutkimusaineisto koostui opettajien ja kouluhallintoon kuuluneiden henkilöiden ryhmä- ja yksilöhaastatteluista viiden vuoden ajalta. Johnson analysoi yhtenäistämisprosessia kahden vuosina 2000–2002 ja 2003–2005 tehdyn paikallisen toimintatutkimuksen valossa. Tavoitteena oli kehittämistyön kokonaisvaltainen ymmärtäminen fenomenologis-hermeneuttisen merkitysrakenneanalyysin avulla. Johnsonin väitöskirjatutkimus liittyy Jyväskylän yliopiston Koulutuksen Tutkimuslaitoksen TeLL-tutkimushankkeeseen (Teachership – Lifelong Learning), joka on osa Suomen Akatemian Life as Learning -tutkimusohjelmaa.


Lisätietoja:

Peter Johnson, puh. (044) 7809 631 (työ) 040 7533 991 (koti), peter.johnson@kokkola.fi
Tiedottaja Kaisa Räsänen, puh. (014) 2601 043, tiedotus@jyu.fi, josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Chydenius-instituutin tutkimuksia 4/2006, 255 s., Gummerus Kirjapaino Oy Vaajakoski 2006. ISSN 0789-0710, ISBN 951-39-2599-4 (nid), ISBN 951-39-2600-1 (pdf). Sitä voi tilata Chydenius-instituutin kirjastosta, puh. (06) 8294 270 tai (06) 8294 271, fax. (06) 8294 202, kirjasto@chydenius.fi

Peter Johnson kirjoitti ylioppilaaksi Kokkolan Länsipuiston lukiosta vuonna 1976. Ylioppilaaksi valmistumisensa jälkeen hän opiskeli peruskoulun luokanopettajaksi (1981) Jyväskylän yliopiston Opettajankoulutuslaitoksella. Kasvatustieteiden maisteriksi Johnson valmistui Jyväskylän yliopiston Chydenius-instituutista 1994 ja kasvatustieteiden lisensiaatiksi vuonna 2004 myös Chydenius-instituutista. Peter Johnson on työskennellyt mm. Kokkolan kaupungissa luokanopettajana vuosina 1982–1991 ja Torkinmäen koulun rehtorina vuodesta 1991 alkaen. Kasvatustieteen tohtorin tutkintoon tähtäävät opinnot Johnson aloitti vuonna 2004 emeritusprofessori Juhani Aaltolan, ma. professori Raine Vallin (2005–2006), dosentti Hannu L.T. Heikkisen ja erityisasiantuntija Pasi Sahlbergin ohjauksessa.


ABSTRACT

Johnson, P. 2006. STUCK IN STRUCTURES? The integration process of basic education as a change challenge for the municipal school organisation. Educational Dissertation. University of Jyväskylä. Faculty of Education. Chydenius Institute - Kokkola University Consortium.

The purpose of the study is to gain a holistic understanding of the integration process of basic education. I first analyse the development work conducted for basic education in the Finnish school system of the city of Kokkola, and based on this I then examine the meaning structures that interacted in the background of the development process with the help of a phenomenological-hermeneutical research strategy and meaning structure analysis. Integrated basic education refers to the amendment of the law in 1999, the purpose of which is to unify the pedagogical structure of basic schooling as an integrated basic education of nine years. I analyse this integration process using the data of two action research studies conducted in 2000–2002 and 2003–2005. The first phase of action research focused on four school units, and the second phase of the study covered all Finnish basic education in the city and its administration with 11 school units, some 230 teachers, and 3,200 students.
In the research report I first deal with the historical background of the basic school and its present change challenge of integrating basic education. I also examine the change of the school theoretically and the development of school change theories. The objectives of the study are to analyse the meaning structures interacting in the background of the development work of basic education and investigate what kind of teachers’ continuing professional education and collegial teacher collaboration support the integration process. The research methodology combines principles of action research with an interpretative approach utilising phenomenological-hermeneutical meaning analysis.
The central research data consisted of group and individual interviews with teachers and school administration staff in 2000-2005. Based on these I made a grounded classification of meaning entities, which solidified the final meaning structures that interacted in the background of the development process. Because of the contradictory and paradoxical nature of the meaning entities, two meaning structures were generated. These are based on different basic interpretations of the meaning of change, i.e. whether school change is seen as an opportunity or a threat. There were five meaning entities related to the structures: (1) change orientation of the school organisation, (2) paradoxes of development work, (3) interpretation of teachers’ work content, (4) paradoxes of teachers’ pay, and (5) collaboration orientation of the teacher community. There was a state of tension between the meaning structures, which was manifested as insecurity and contradiction both at the individual level and in the teacher communities.
The study showed that in the target group of this research there was slow cultural development in the direction of the objectives that were set for developing basic education. Teachers’ attitudes to change, either as change agents advocating change, as opponents of change, or as teachers who took upon themselves the role of a socially acceptable teacher, seemed to remain constant. In spite of this, the school organisation and teachers were together able to achieve part of the objectives set for the development work, to develop successful forms of collaboration and new teaching practices, and to create a curriculum for an integrated basic education. Although the school organisation acquired practices of team work, it did not function as a learning organisation, nor did the integration process alter the byrocratic-hierarchial organisation towards the orientation of a professional learning community. Teachers’ collaboration increased and this was found meaningful, but there were too few meetings annually from the respective of the integration process. The findings also indicate that the amount of teachers’ professional continuing education should be increased; the planning and coordination of this education should be improved, and the methods should be more versatile in order to make it support the integration process significantly.

Keywords: integrated basic education, school development, action research, meaning structure analysis

Tekijä

Helmiina Kettunen
helmiina.kettunen@cc.jyu.fi
JY / Viestintä
kuuluu seuraaviin kategorioihin: