Ajankohtaista

Väitös: 23.1. Vakava suorittaminen leimaa suomalaisten vapaa-aikaa (Vehmas)

Alkamisaika: lauantai 23. tammikuuta 2010, 12.00

Päättymisaika: lauantai 23. tammikuuta 2010, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Liikunta, L304

Hanna VehmasVTM Hanna Vehmaksen liikuntasosiologian väitöskirjan ”Liikuntamatkalla Suomessa – vapaa-ajan valintoja jälkimodernissa yhteiskunnassa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Antti Karisto (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Hannu Itkonen.

Hanna Vehmas tarkasteli tutkimuksessaan sitä, miten suomalaiset liikuntamatkailijat perustelevat vapaa-ajan valintojaan ja miten nämä perustelut ilmentävät vakavaa vapaa-aikaa. Vapaa-ajan vakavoitumisella tarkoitetaan työmäisten piirteiden siirtymistä vapaa-aikaan, jolloin vapaa-aikaa perustellaan hyötynäkökulman, sosiaalisen paineen, kulttuurisen normiston sekä samaistumisfunktion kautta.

Vehmas jakoi liikuntamatkailijat neljään tyyppiin. Vapaa-ajan vakavoituminen kuvasi selkeimmin velvollisuudentuntoisia suorittajia, joille liikunta, matkailu ja muut harrasteet merkitsivät työmäisten käytäntöjen siirtymistä vapaa-aikaan. Luonnon kokijoille mahdollisuus viettää aikaa luontoympäristössä toimi vapaa-ajan valintojen keskeisenä kriteerinä. Luontoon mentiin ensisijaisesti virkistäytymään, hiljentymään ja hakemaan työ- ja arkielämälle vastakkaisia kokemuksia.

Kesämökkeily osana luontoon suuntautuvaa vapaa-aikaa antoi viitteitä vapaa-ajan vakavoitumisesta.
- Vaikka kesämökkeily mielletäänkin lähtökohtaisesti osaksi vapaa-aikaa ja työlle vastakkaisten toimintojen alueeksi, kuvattiin mökkielämää hyvin pitkälti työn tekemisen kautta. Mökillä olo merkitsi puurtamista, vapaa-ajan projektia ja jopa työleirimäisiä olosuhteita, Vehmas kuvailee.

Länsimaisten vapaiden valitsijoiden vapaa-ajan valintojen perustelut ilmensivät korostuneesti kuluttamista ja elämyshakuisuutta. Erityisesti matkailuun kuuluva kuluttaminen miellettiin länsimaisen yksilön perusoikeudeksi. Neljättä tyyppiä luonnehti seurallinen liikkuminen. Ihmissuhteiden ja sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitys korostui tämän tyypin työssä, arjessa ja vapaa-ajassa. Vapaa-ajan vakavuus ilmeni sosiaalisen pääoman kartuttamisen ja työn ja vapaa-ajan sekoittumisen kautta.

- Esimerkiksi yrittäjät pitivät ihmissuhdetaitoja tärkeinä liiketoimintojen kannalta. Sosiaalinen pääoma saattoi näin toimia välineenä esimerkiksi taloudellisille pyrkimyksille. Eron tekeminen ikään kuin autenttisen ja itsetarkoituksellinen sosiaalisen vuorovaikutuksen ja toisaalta välineellisen sosiaalisuuden välille on kuitenkin vaikeaa, Vehmas pohtii.

Protestanttinen eetos ja vapaa-ajan valintojen rationaalisuus ilmensivät eri tavoin liikuntamatkailijoiden vapaa-ajan valintojen perusteluja. Vaikka uskonnolla ei sinällään ole enää entisenkaltaista vaikutusta ihmisten elämässä, on työn ja vapaa-ajan säätelyssä protestanttisia piirteitä.
- Tästä näkökulmasta tarkasteltuna suomalaisten liikuntamatkailua voidaan pitää vakavana vapaa-aikana, Vehmas määrittelee.

Vapaa-aika ei kuitenkaan ollut yksinomaan vakavaa, vaan vapaa-aika nähtiin myös työelämän velvoitteista vapaana aikana, virkistäytymisenä, rentoutumisena ja lepäilynä sekä yleensä työn tekemiselle vastakkaisena käyttäytymisenä.

Tarkastelu perustui tutkimusteorioille sekä 14 suomalaisen liikuntamatkailijan empiiriseen teemahaastatteluaineistoon.

Lisätietoja:
Hanna Vehmas (014) 260 2034 tai 040-7346227, hanna.m.vehmas@jyu.fi
Tiedottaja Liisa Harjula, puh. (014) 260 1043, tiedotus@jyu.fi, josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Hanna Vehmas on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta vuonna 1987 ja suorittanut valtiotieteiden maisterin tutkinnon Turun yliopistossa vuonna 1999 pääaineenaan sosiologia ja sivuaineinaan kansainvälinen politiikka, psykologia sekä Aleksanteri Instituutin Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen maisteriopinnot. Vuosina 1999–2002 ja 2005–2008 Vehmas työskenteli liikuntasosiologian assistenttina ja liikuntasuunnittelun yliassistenttina Jyväskylän yliopiston liikunnan sosiaalitieteiden ja liikuntatieteiden laitoksella sekä vuonna 2004 tutkijana Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö Cuporessa. Vuodesta 2009 Vehmas on toiminut liikuntahallinnon kansainvälisen maisteriohjelman SpoSMaPron (Master’s Degree Program in Sport Science and Management) lehtorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksella. 

Väitös on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 143, 205s., Jyväskylä 2010, ISSN 0356-1070; 143) ISBN 978-951-39-3737-9. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487, myynti@jyu.fi. Väitöskirja julkaistaan myös sähköisenä.


Abstract

The aim of this doctoral study was to examine how Finnish sport tourists justify their leisure choices and to what extent these justifications reflect the ideas of serious leisure, which illustrates the vague relationship between work and leisure. Sport related tourism has become one of the biggest and fastest growing niche markets of tourism. International studies on sport tourism have mainly focused on customer profiling and the economic impact of sport events. The connections between reasons for travel and their societal basis remain often undiscussed in studies.

According to the hermeneutic analysis sport tourists were classified into four ideal types of travelers based on their leisure justifications. For the dutiful performers the functions of leisure were most obviously connected with the ideas of duty, work-like doer and performance sentiments, and as forms of energy and cultural capital. For the nature lovers natural environment together with summer cottage life served as fields of relaxation, piece and quiet on one hand and working circumstances on the other. The free-floating consumers expressed western individuality, quest for flow experiences and self-determination in life style choices. Work and leisure were most blended among the sociable movers who considered social interaction as a key definer of leisure preferences. Protestant ethos and the rationality of leisure choices illustrated the leisure justifications of the interviewed travelers in various ways. Although the Lutheran or Protestant religion no longer has its original impact on people’s every day lives, the regulations of work and every day life were characterized by protestant features. From this perspective Finns’ participation in sport tourism can be interpreted as serious leisure. On the other hand, leisure choices were also seen as duty-free areas of life with emphasis on relaxation, recreation, lounging and, all in all, on forms of action opposite to work. The differences in the work-leisure relationships and the degree of the seriousness of leisure are illustrated in the ideal type typology constructed by the justifications, meanings and functions of leisure.

The methodological approach was based on the abductive argumentation and hermeneutics that utilize the dialectic relationship of the general theories and empirical data of fourteen Finnish sport tourists who were interviewed for this study.

Key words: sport tourism, serious leisure, sport sociology, typology, hermeneutics
 

 

 

    kuuluu seuraaviin kategorioihin: