Ajankohtaista

Englannin kieltä ei koeta uhkaksi suomalaiselle kulttuurille

Suomalaiset kokevat itsensä yksikielisiksi

Englannin kieli kuuluu suomalaisten jokapäiväiseen elämään. Suurin osa meistä osaa mielestään englantia vähintään melko hyvin ja suhtautuu siihen käytännöllisesti ja myönteisesti. Etenkin nuorille ja korkeasti koulutetulle kaupunkilaisille englanti on olennainen osa elämää. Toisaalta on olemassa alle 10 prosentin vähemmistö, jolle englannilla ei ole mitään merkitystä. Tyypillisesti nämä ovat iäkkäitä, vähän koulutettuja, maaseudulla asuvia ja suorittavaa työtä tekeviä suomalaisia. 

Nämä ovat keskeisiä tuloksia Jyväskylän yliopiston tutkijoiden toteuttamasta kansallisesta kyselytutkimuksesta. Kysely tehtiin vuoden 2007 lopussa yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa ja siihen vastasi 1495 satunnaisotannalla valittua 15–79-vuotiasta suomalaista. Kysely on kansainvälisestikin poikkeuksellisen laaja kartoitus siitä, miten kansalaiset, joiden elinpiirissä englannilla ei ole mitään virallista roolia, suhtautuvat sen lisääntyvään näkyvyyteen ja merkitykseen niin omassa maassaan kuin muualla maailmassa.

Vastaajat ovat sitä mieltä, että lähes kaikkien väestöryhmien pitää osata englantia.  Valtaosa myös hyväksyy englannin käytön sekä koulutuksen että työelämän kielenä. Samalla on osattava myös muita kieliä, vaikkakin englantia pidetään selvästi tärkeämpänä kuin esimerkiksi ruotsin kieltä. Tulevaisuudessa englannin kielen merkityksen uskotaan kasvavan entisestäänkin etenkin sellaisilla aloilla, jotka koetaan kansainvälisiksi, esimerkiksi tieteessä, elinkeinoelämässä ja viihdekulttuurissa.

Suomalaisista 85 % on opiskellut englantia ainakin jonkin verran, 90 % osaa sitä ainakin vähän ja 80 % joutuu sen kanssa tekemisiin aika ajoin omassa elinpiirissään. Kun suomalaiset ovat englannin kanssa tekemisissä, kyseessä on useammin kuuntelu tai lukeminen kuin puhuminen tai kirjoittaminen. Tavallisinta on esimerkiksi englanninkielisen musiikin kuuntelu, elokuvien ja TV-ohjelmien katselu sekä englanninkielisten verkkosivujen ja dokumenttien, esimerkiksi käyttöohjeiden, lukeminen. Yli puolet vastaajista käyttää englannin kieltä ennen kaikkea vapaa-ajallaan. Työelämässä olevista vastaajista 65 % ilmoitti tarvitsevansa englantia työssään vähintään kuukausittain, useimmiten tiedonhakuun liittyvässä työtehtävässä. Kohtuullisena pitämästään kielitaidosta huolimatta suurin osa vastaajista kokee riittämättömyyttä esimerkiksi työelämän vaativissa tilanteissa, ja valtaosa haluaisi oppia englantia lisää. 

Suomalaiset eivät näe englannin kieltä uhkana kotimaisille kielille ja kulttuurille vaan pitävät niitä ensiarvoisen tärkeinä ja luottavat niiden elinvoimaisuuteen.

- Kiinnostava huomio on myös se, että huolimatta suomalaisten hyvästä kielitaidosta ja englannin kielen arvostuksesta he eivät koe sitä täysin omaksi kielekseen eivätkä pidä itseään kaksi- tai monikielisinä. Muuttuvassa kielitilanteessa suomalaisten kieli-identiteetti on siis edelleen varsin yksikielinen, professori Sirpa Leppänen luonnehtii. 

Tutkimuksen toteutti englannin kielen vaihtelun, kontaktien ja muutoksen huippututkimusyksikön Jyväskylän tutkimusryhmä. Yksikkö on Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen yhteinen hanke.

Tutkimusraportti julkistetaan perjantaina 12.2. klo 13 Jyväskylän yliopiston salissa C3.

Lisätietoja:
Professori Sirpa Leppänen, sirpa.leppanen@jyu.fi, p. 050-3529044

Leppänen, Sirpa, Anne Pitkänen-Huhta, Tarja Nikula, Samu Kytölä, Timo Törmäkangas, Kari Nissinen, Leila Kääntä, Tiina Virkkula, Mikko Laitinen, Päivi Pahta, Heidi Koskela, Salla Lähdesmäki & Henna Jousmäki. 2009. Kansallinen kyselytutkimus englannin kielestä Suomessa: Käyttö, merkitys ja asenteet. Jyväskylän yliopisto: Jyväskylä Studies in Humanities 132.

Raporttia voi tiedustella Jyväskylän yliopiston julkaisuyksiköstä ja se on saatavana myös verkkojulkaisuna osoitteessa

 

http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3815-4

kuuluu seuraaviin kategorioihin: