Ajankohtaista

Väitös: 9.4. Talouspuheella pyritään estämään uudet vaihtoehdot kunnissa (Luomala)

Alkamisaika: perjantai 09. huhtikuuta 2010, 12.00

Päättymisaika: perjantai 09. huhtikuuta 2010, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Villa Rana, Paulaharjun sali

Anne LuomalaYTM Anne Luomalan valtio-opin väitöskirjan ”Politiikan mahdollisuudesta valtuuston talousarviokokouksessa” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä  professori Pertti Ahonen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Marja Keränen (Jyväskylän yliopisto).

Anne Luomala tutki valtuuston päätöksentekoa kunnissa ja kaupungeissa. Onko politiikka mahdollista edustuksellisen demokratian julkisella päätöksentekoareenalla?

Luomala eritteli valtuuston talousarviokokouksissa esitettyjä puheenvuoroja poliittisen analyysin näkökulmasta. Tutkimusaineisto on koottu 11 erikokoisesta kunnasta ja kaupungista vuosina 1998-2005 (Hollola, Iitti, Jyväskylä, Kempele, Lahti, Lapua, Lempäälä, Oulu, Tampere, Tuupovaara, Uurainen).

- Aineisto osoittautui mielenkiintoiseksi, sillä jälkikäteen voi havaita sen koostuvan kahden suuren taloustaantuman välisenä aikana esitetyistä puheenvuoroista, Luomala huomasi.

Työn keskeinen tulos on, että kunnissa eletään jatkuvasti taloudellisesti kireitä ja pakonalaisia aikoja. Kunnissa toteutetaan jatkuvasti uusia ja usein hallintolähtöisiä uudistuksia, mutta poliittiseen toimintaan liittyvää uusien vaihtoehtojen etsimistä ja yllätyksellisyyttä pyritään usein jo ennalta estämään. Luomala luonnehtii tendenssiä politiikan hallinnallistamiseksi kunnissa.

Hallintapyrkimykset ilmenevät kolmena erilaisena, osin keskenään päällekkäisenä puhetapana. Nk. järjestysdiskurssissa kunnan taloudellisen toimintakykyisyyden takaaminen on tärkeintä. Kunnan palvelutoimintaa käsittelevässä edistysdiskurssissa olennaista on olemassa olevan jatkumisen turvaaminen, usein muutoksitta.

Poliittiselle toiminnalle olennaista muutoksen mahdollisuutta, uusien vaihtoehtojen etsimistä ja niiden kilpailuttamista esiintyy lähinnä puhuttaessa muusta kuin taloudesta tai kunnan lakisääteisten tehtävien hoitamisesta.

- On huolestuttavaa, että taloudellisesti kiristyvissä tilanteissa tulevaisuusodotusten aikajänne lyhenee ja uusien toimintaehdotusten esittäminen harvenee. Juuri silloin kun eniten tarvittaisiin luovaa, vaihtoehtoja osoittavaa ja kyseenlaistavaa puhetapaa, poliitikot näyttävät pidättäytyvän vallankäytöstä valmistelun ja hallinnollisen suunnitteluvallan hyväksi, Luomala toteaa.


Kuntalainen on kohde, ei toimija

Aineistossa kunta näyttäytyy ensisijaisesti taloudellisena palveluorganisaationa. Kuntalainen on aineistossa toimenpiteiden kohde eikä kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista juuri keskustella. Kuntapäättäjien roolit vaihtelevat tilanteiden mukaan, mutta poliitikko ei suinkaan ole vain vaaleilla valittu luottamushenkilö. Myös johtavat viranhaltijat voivat toimia poliittisen taitavasti.

Kokousrituaalit, esimerkiksi puheaika- ja esiintymisjärjestykset, ja muut vakiintuneet toimintatavat, kuten keskinäiset koalitiot, budjettisopu ja ryhmäkuri tukevat viranhaltijoiden vallan säilymistä. Kuntalaisen kannalta ne voivat hankaloittaa asioiden käsittelyn seuraamista ja siten vaaleilla valittujen toiminnan arvioimista. Kokouskäytäntöjä kehittämällä uusia toimintavaihtoehtoja etsivälle, valtuuston yhteisille ja julkisille politiikkakeskusteluille voitaisiin niin haluttaessa raivata lisää tilaa.

Hallinnollisella suunnitteluvallalla ja sen tuottamalla virallisella ja usein taloudellisella tiedolla on suuri merkitys kunnallisen päätöksenteon kannalta. Kuntalaisten arkielämän tarpeista kyllä puhutaan kokouksissa, mutta päätökset tehdään hallinnollisen suunnittelutiedon varassa.

- Aineistosta huokuva hallinnollisen suunnitteluvallan vaihtoehdottomuus ja jopa poliittinen näköalattomuus on edustuksellisen demokratian kannalta huolestuttavaa, Luomala toteaa.

Viranhaltijat ovat kuntapäättäjille ensisijaisessa roolissa siinä, millaisen tiedon varassa kunnassa valmistellaan ja tehdään päätöksiä. Edustuksellisen kunnallisdemokratian toimivuuden haasteena ei siten ole niinkään kuntalaisten osallistumattomuus vaan tiedonkulku ja vuorovaikutus kuntalaisten ja heidän edustajiensa välillä.

Lisätiedot:
Anne Luomala, puh. 040 760 9401, anne.m.luomala@jyu.fi
Tiedottaja Liisa Harjula, puh. (014) 260 1043, tiedotus@jyu.fi, josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Anne Luomala (e. Anttila) on kuntien päätöksentekoon ja hallintoon sekä paikalliseen yhdistystoimintaan perehtynyt politiikan tutkija. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Vetelin lukiosta vuonna 1985. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineenaan valtio-oppi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 1997. Samana vuonna hän valmistui myös luokanopettajaksi Jyväskylän yliopiston Chydenius-instituutista ja hankki samalla yhteiskunnallisten aineiden opettajan pedagogisen pätevyyden. Ennen yliopisto-opintojaan Luomala työskenteli toimittajana eri paikallis- ja sanomalehdissä. Maisteriksi valmistumisensa jälkeen Luomala työskenteli opettajana ja kouluttajana. Vuonna 2000 hän aloitti työnsä politiikan tutkijana Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksessa.

Tutkimustyönsä ohella hän on jatkuvasti työskennellyt myös erilaissa asiantuntijatehtävissä mm. kuntien henkilöstön ja luottamushenkilöhallinnon kouluttajana ja kehittäjänä. Tällä hetkellä Luomala työskentelee Valkeakoski-opistossa henkilöstön kehittäjänä ja koulutussuunnittelijana vastuualueenaan kuntien seudullinen henkilöstökoulutus. Lisäksi hän toimii tutkijana Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa Sameita vesiä – demokratia ja hallinta multilateraalisessa valtiossa.

Luomalan väitöstutkimusta ovat taloudellisesti tukeneet Kunnallisalan kehittämissäätiö, Artturi ja Ellen Nyyssösen säätiö, Suomen kulttuurirahasto ja Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Luomala viimeisteli tutkimuksen em. Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa.

Anne Luomalan väitöskirjan on kustantanut kunnallinen tutkimus- ja kehittämisyhtiö Sosiaalikehitys Oy, www.sosiaalikehitys.com.
Kirjan voi tilata suoraan kustantajalta puh. (03) 628 150 tai
office@sosiaalikehitys.com

 

 

ON THE POSSIBILITY OF POLITICS IN THE LOCAL COUNCIL BUDGET MEETING

Summary

The present study examines politics in the official and public arenas of local representative democracy, in municipalities and cities. The question is addressed by an analysis of annual budget meeting discourses in selected local councils. The meetings were recorded in 11 different municipalities and cities of different sizes during 1998 – 2005. The data was analyzed by means of politico-rhetorical textual analysis, and the examined data are understood as narrative texts on policies at a particular time.
In the context of this study politics is understood as human activity and conflict-based action, including attempts at problem-solving and increased possibilities for alternative action. The analysis of the meeting discourses shows that the budget meeting is about steering and controlling present and future activities in municipalities and cities. These aspirations manifest themselves as three different, partly overlapping discourses, which in this context can be labeled as the discourses on order, progress and innovation. Discourses on order and progress aim at maintaining the existing and securing continuing progress. There is more room for diverse political action in the innovation discourse, which entails discussion on the contingent future expectations, long-term thinking, as well as on opening up new possibilities for action.
In addition, this study examines municipal structures and models of budgeting in the context of the local councils’ budget meetings. Meeting practices (allocation of time, order of performance) as well as established routines (mutual coalitions, consensus budget, group discipline) support rather than challenge the administrative power of planning and preparation. Considering that municipalities also execute numerous administrative reforms, which often include inbuilt attempts to limit the scope of politics to specific fields of action on the basis of economic demands and demands of effectiveness, this tendency can well be described as the governmentalisation of politics.
Another outcome of the analysis supports this finding. The shortening of the time span of future expectations, the decline in the number of reform proposals, and the strengthening of the administrative power of planning, all clearly noticeable in economically difficult situations, are symptomatic from the point of view of functional local democracy – and not least so, because the data was collected during a period of relatively strong economic growth in municipalities, between two deep economic depressions. However, the council budget meeting turned out to be a diverse and multidimensional forum for politics, with struggles based on information of diverse quality as well as on future expectations with varying time spans, and with underlying issues about what kind and whose community was being developed.
Thus, the most significant outcome of this study is the conclusion that in spite of the often deliberate attempts at the governmentalisation of politics, the local council still has power and the official, representative and public decision-making arenas in cities and municipalities still have room for political action. Even budget meeting practices turned out to be flexible and open to change, and more room for political action can be achieved by questioning, developing and changing existing practices. The challenge of local democracy does not lie in the citizens’ lack of participation, but in the interaction and flow of information between the citizens and their representatives.

 

http://www.sosiaalikehitys.com

    kuuluu seuraaviin kategorioihin: