Ajankohtaista

Väitös: 2.12. Saastumisen kontrolli toimii yritysten ehdoilla (Ylönen)

Alkamisaika: perjantai 02. joulukuuta 2011, 12.00

Päättymisaika: perjantai 02. joulukuuta 2011, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Historica-rakennus, H320

Julkaisuportaali - verkkokauppaan, väitöksen pdf-versio

 

Marja YlönenYTL Marja Ylösen sosiologian väitöskirjan Saastumisen kontrollin ideologia. Vesien saastumisen ja vesirikosten kontrolli Suomessa vuosina 1960–2000 tarkastustilaisuus Jyväskylän yliopistossa.  Vastaväittäjänä professori Pekka Jokinen Itä-Suomen yliopistosta, kustoksena professori Ilkka Alanen Jyväskylän yliopistosta.

Suomalaista vesiensuojelua on luonnehdittu menestystarinaksi. Marja Ylösen saastumisen kontrollin ideologiaa käsittelevä tutkimus osoittaa, että menestystarina on kätkenyt alleen käytäntöjä ja periaatteita, jotka ovat vaikeuttaneet ja viivästyttäneet saastumisen kontrollia.

Ylönen osoittaa, että vesien saastumisen kontrolli on kehittynyt hyvin puhdistusteknisessä mielessä, sen sijaan ideologiassa ja asenteissa ei ole 40 vuoden ajanjaksolla, vuodesta 1960 vuoteen 2000, tapahtunut kovin suuria muutoksia.

Suomalaista vesien saastumisen ja vesirikosten kontrollin ideologiaa luonnehtivat valvojien ja valvottavien välinen luottamus, teknologiakeskeisyys ja yritysvalta. Ideologia vaikeuttaa saastumisen kontrollia ja vaarantaa hyvän hallinnon ja viranomaistoiminnan periaatteet, kuten läpinäkyvyyden, tasavertaisen kohtelun ja yleisen edun edistämisen. Lisäksi kontrollin tekninen painotus epäpolitisoi saastumisen teknisiksi kysymyksiksi. Tämä mitätöi demokratiaa, oikeudenmukaisuutta sekä riskien ja vastuiden jakoa koskevat laajat kysymykset.

Tiedollinen epäsymmetria valvontaviranomaisten ja valvottavan teollisuuden välillä sekä valvonnan vähäiset resurssit pakottavat viranomaiset luottamaan valvottaviin ja omaksumaan kontrollityylin, jota voitaisiin kuvata valvonnan valtaukseksi eli teollisuudelle suosiolliseksi valvonnaksi. Ideologia johtaa kapea-alaiseen yhteiskunnan ymmärrykseen, jolla on haitallisia seurauksia yhteiskunnan ympäristösuhteeseen.

Puunjalostusteollisuuden taloudelliset edut ovat sanelleet pitkälle suomalaisen saastumisen kontrollin ideologiaa ja käytäntöjä. Samoja ympäristörikoksille ja valvonnalle luonteenomaisia piirteitä voi tunnistaa nykypäivänäkin, tuoreena esimerkkinä Talvivaaran kaivos. Näitä ovat suomalaisten poliitikkojen ja kunnanjohtajien usko teollisuusyhtiöihin rahaa tuottavina sampoina; teollisuusyhtiöiden tiedollinen ylivertaisuus ja mahdollisuus pimittää valvonnalle olennaista tietoa; valvontaviranomaisten pakko luottaa yhtiöiden tuottamaan tietoon; saastumisen ilmaantuminen aina ”yllätyksenä” sekä teollisuusyhtiöiden edustajien turvautuminen neutralisointi- ja noudattamisstrategioihin välttääkseen syyllisyyttä.

Tutkimuksen aineistona ovat Vesitalous-lehden artikkelit vuosilta 1960–2000, valvontaviranomaisten haastattelut ja vesirikostapauksia koskevat oikeusasiakirjat.

Lisätietoja:
Marja Ylönen, puh. 040 805 4204, marja.k.ylonen@jyu.fi 
Tiedottaja Liisa Harjula, puh. 050 310 9972, tiedotus@jyu.fi, josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Marja Ylönen on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän normaalikoulusta ja valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 1996 ja lisensiaatiksi 1998 Jyväskylän yliopistosta. Ylönen on työskennellyt Jyväskylän yliopiston sosiologian yksikössä tutkijana vuosina1997-2002 ja 2008-2011 sekä opetustehtävissä vuosina 2002-2007. Hän on opettanut ympäristösosiologiaa, tiedonsosiologiaa ja sosiologisia näkökulmia rikoksiin -luentosarjaa sekä ohjannut kandiseminaareja ja kvalitatiivisten tutkimusharjoitusten seminaaria. Hän on toiminut tiedekuntaneuvostossa, kansallisen sosiologia-yhdistyksen, Westermarck-seuran sekä Yhteiskuntatieteellisen ympäristöntutkimuksen seuran johtokunnassa. Ylönen on kirjoittanut kollegoidensa kanssa ympäristösosiologian oppikirjan (WSOY 2010). Hän on osallistunut lukuisiin kansainvälisiin ympäristöä, riskejä ja teknologiaa koskeviin kongresseihin, julkaissut yhteisartikkelin Global environmental politics –lehdessä (2008). Hän on tutkijana Suomen Akatemian Baltian maita koskevassa tutkimushankkeessa. Hän toimii toisena toimittajana kirjahankkeessa Neoliberalism and Technoscience (Ashgate).
    
Helsingin Sanomain 100-vuotissäätiö, Jyväskylän yliopisto ja Suomen Akatemia ovat olleet tukemassa väitöskirjatyötä. Väitöksen jälkeen Ylönen lähtee Post-doc -tutkijaksi Lancasterin yliopistoon.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology, and Social Research, 424,  232 s., Jyväskylä 2011, ISSN 0075-4625; 424), ISBN 978-951-39-4541-1. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@jyu.fi. Se julkaistaan myös pdf-muodossa.

 

ABSTRACT
Ylönen, Marja
Ideology of pollution control. Social control of water pollution and pollution crimes in Finland from the 1960s until the year 2000.

Finnish water protection has often been depicted as a success story. There have, however, been practices and principles, which have hampered and delayed water protection. This study illuminates those hampering factors by analysing the ideology of pollution control in Finland from the 1960s until the year 2000. The data consists of Water Economy journal articles from the 1960s until the year 2000, interviews with environmental authorities and court documents concerning water pollution crimes. The method of analysis is dialectical discourse analysis. The theoretical frame of the study draws on dialectical materialism as a meta-level frame, and on the concepts of moral regulation, ideology and regimes of justifications. The study focuses on the empirical aspects of ideology. Ideology is understood as having integrative, legitimative and biased aspects. It is always connected with material and historical conditions, which enable and limit the development of ideas.
This analysis shows that in terms of technological development the
Finnish social control of water pollution has advanced, but in terms of ideology it has stagnated over the 40 years period from 1960s until the year 2000.  The ideology of Finnish water pollution control is characterised by trust norm between the environmental authorities and industry, technological imperative and corporate power. The ideology hampers social control and endangers the principles of authorities, such as transparency, equity and promotion of public interest. Furthermore, technological emphasis in social control obscures the broader questions of democracy, justice and redistribution of risks and responsibilities. It may also lead to a narrow understanding of society, which may have negative consequences to society’s relationship with the environment.
The asymmetry of knowledge between environmental authorities and the controlled industry, as well as the scarce resources, have forced authorities to adopt a control style that could be interpreted as agency capture, even though they themselves do not intentionally promote the interests of industry. The study is located at the crossroads of environmental sociology, sociology of social control and ideology study. It participates in broad discussions concerning the Finnish society and its corruption and more specifically in discussions about ideology, social control and environmental crimes.   

Keywords: Social control, ideology, water pollution crimes, dialectical materialism, moral regulation, regimes of justifications

 

 

http://julkaisut.jyu.fi?id=978-951-39-4542-8

kuuluu seuraaviin kategorioihin: