Ajankohtaista

Väitös: 5.5. Vanhempien tuki auttaa lasta oppimaan (Silinskas)

Alkamisaika: lauantai 05. toukokuuta 2012, 12.00

Päättymisaika: lauantai 05. toukokuuta 2012, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

Gintautas Silinskas

Julkaisuportaali - verkkokauppaan, väitöksen pdf-versio

MA Gintautas Silinskasin psykologian väitöskirjan ”Parental Involvement and Children´s Academic Skills” (Vanhempien tuki ja lasten taitojen oppiminen) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Frederick Morrison (University of Michigan, USA) ja kustoksena professori Jari-Erik Nurmi (Jyväskylän yliopisto).

Väitöskirjatyössään Gintautas Silinskas tarkastelee vanhempien tuen ja opetuksen yhteyttä lasten lukutaidon ja matematiikan taitojen kehitykseen esi- ja alkuopetuksen aikana. Hän selvitti, missä määrin lasten kehittyvä luku- ja laskutaito ennustavat vanhempien kotiympäristössä tapahtuvaa sitoutumista lasten taitojen tukemiseen. Lisäksi hän tutki sitä, missä määrin vanhempien sitoutuminen lasten taitojen tukemiseen esi- ja alkuopetuksen aikana ennustaa lasten myöhempää luku- ja laskutaitojen kehitystä, sekä sitä, mitkä tekijät ennustavat vanhempien sitoutumista ja lasten luku- ja laskutaitoja.

Tulokset osoittivat, että vanhempien sitoutuminen oli eri tavalla yhteydessä lasten taitojen kehitykseen esiopetusvaiheessa kuin kouluiässä. Mitä parempi lasten lukutaito oli, sitä enemmän vanhemmat lukivat lapsille ja opettivat heille lukemista esiopetuksen aikana. Sen sijaan mitä heikompi lukutaito ja matematiikan taidot lapsilla oli ensimmäisellä luokalla, sitä enemmän vanhemmat lukivat lapselle ja opettivat lasta lukemaan kouluiässä. Vastaavasti mitä heikompi lukutaito ja matematiikan taidot lapsilla oli ensimmäisen luokan alussa, sitä enemmän vanhemmat seurasivat lastensa kotitehtävien tekoa ja auttoivat lasta kotitehtävissä ensimmäisen ja toisen luokan aikana.

Tytöt, esikoiset ja korkeasti koulutettujen äitien lapset parempia lukemaan

Vanhemmat siis mukauttivat omaa toimintaansa suhteessa lasten taitotasoon sen jälkeen, kun lapset menivät kouluun. Silinskas havaitsi myös, että mitä matalampi sosioekonominen status vanhemmilla oli, sitä enemmän he opettivat lapsille kotona lukemista ja matematiikkaa. Lisäksi tytöillä, perheen ensimmäisillä lapsilla ja korkeasti koulutettujen äitien lapsilla oli muita parempi lukutaito esiopetuksen päättyessä. Tutkimuksen tulokset antavat viitteitä siitä, että vanhempien sitoutuminen ja lasten saama vanhempien tuki on erityisen hyödyllistä lasten luku- ja laskutaitojen kehitykselle lasten ollessa esiopetuksessa.  

Tutkimuksissa käytettiin kahden laajan pitkittäisseurannan tutkimusaineistoa. Ensimmäinen tutkimusaineisto oli osa Koulutaitojen ja motivaation kehitys – tutkimusta (Jyväskylä Entrance into Primary School). Tässä aineistossa lapsia (n = 207) ja heidän vanhempiaan seurattiin lasten siirtyessä esiopetuksesta kouluun. Toinen tutkimusaineisto oli osa Alkuportaat–seurantatutkimusta (First Steps study), jossa selvitetään lasten oppimista ja motivaatiota sekä mahdollisten oppimisvaikeuksien taustoja. Viisi vuotta kestävään seurantaan osallistui noin 2000 lasta Kuopiosta, Laukaasta, Turusta ja Joensuusta esiopetusvuoden syksystä 4. luokan loppuun.

Lisätietoja:
Gintautas Silinskas, gintautas.silinskas@jyu.fi
Tiedottaja Liisa Harjula, puh. 050 310 9972, tiedotus@jyu.fi, josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Gintautas Silinskas valmistui ylioppilaaksi Didzdvaris gymnasiumista (Siauliai, Liettua) vuonna 1998. Hän aloitti syksyllä 1998 opinnot Vytautas Magnusin yliopistossa (Kaunas, Liettua), josta hän valmistui psykologian kandidaatiksi keväällä 2002. Syksyllä 2002 hän aloitti opinnot Mykolas Romerisin yliopistossa Vilnassa, josta valmistui psykologian maisteriksi keväällä 2004. Hän on työskennellyt tutkijana Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella vuodesta 2006. Silinskas on myös toiminut kaksi vuotta psykologina työvoimatoimistossa Kaunaksessa. Hänen työtehtäviinsä kuuluivat mm. työttömien opettaminen työn etsinnässä ja heidän psykologinen arviointinsa.

Tutkimus valmistui professori Jari-Erik Nurmen tutkimusryhmässä Oppiminen ja motivaatio – huippututkimusyksikössä. Työn ohjaajina toimivat myös professori Rauno Parrila Albertan yliopistosta (Kanada) ja dosentti Marja-Kristiina Lerkkanen opettajankoulutuslaitokselta. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemian Huippututkimusyksikköohjelma, Jyväskylän yliopiston psykologian laitos, Psykologian valtakunnallinen tohtoriohjelma ja Jyväskylän yliopiston Rehtorin apuraha.

Teos julkaistaan sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 436, 70s, Jyväskylä 2012, ISSN: 0075-4625; 436, ISBN: 978-951-39-4711-8 (nid.), ISBN 978-951-39-4712-5 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi.   

Abstract
This dissertation focuses on the predictive relations between parental home-based involvement in children’s schooling and the development of children’s reading and math skills in kindergarten and in the first two years of primary school (i.e., elementary school). The dissertation investigates (1) the extent to which children’s emergent literacy or emergent numeracy skills in kindergarten and in primary school would predict parental home-based involvement; and (2) to what extent parents’ home-based involvement in their children’s learning during kindergarten and during primary school would predict the subsequent development of their children’s academic skills. Additionally, (3) the antecedents of parental involvement and the antecedents of children’s academic skills were investigated. The present thesis is based on two data sets. The first of these stems from the Jyväskylä Entrance into Primary School study, in which 207 children and their parents were followed up during the children’s transition from kindergarten to primary school. The second data set is part of the First Steps study, in which circa 2,000 children and their mothers and fathers participated. The mothers and fathers of both data sets completed questionnaires concerning their home-based involvement in the middle of their children’s kindergarten year as well as during the subsequent first and second school year. Children’s skills were assessed at the beginning and the end of kindergarten, Grade 1, and Grade 2. The results showed that parental home-based involvement was related differently to children’s skills in kindergarten and primary school. (1) In kindergarten, the better word reading and math skills children showed, the more teaching of reading, shared reading and teaching of math their parents reported having given. However, in Grade 1, it was children’s poor skills in reading and math that activated parents’ teaching of reading, shared reading, and teaching of math. Similarly, the worse reading and math skills children showed at the beginning of Grade 1, the more monitoring and help parents reported to be giving later on. Overall, the results suggest that mothers and fathers adjust their teaching to the actual skill level of their children when their children enter primary school. The results show further that (2) of the reading-related activities, mothers’ teaching of reading was the best predictor of the development of reading skills among kindergarten children. However, starting in Grade 1, parental involvement was less beneficial for the development of children’s reading and math skills. The additional results showed that (3) the lower the socioeconomic status of mothers and fathers, the more teaching of reading and math they reported to be giving. Also, the results further demonstrate that girls (vs. boys), firstborns (vs. later-borns), and children with more highly educated mothers are more likely to become good readers by the end of the kindergarten year.

Keywords: parental involvement, teaching of reading, teaching of math, shared reading, homework, monitoring, help, reading, math, kindergarten, primary school



http://julkaisut.jyu.fi?id=978-951-39-4712-5

    kuuluu seuraaviin kategorioihin: