Ajankohtaista

Väitös: 5.10. Turvalliset ihmissuhteet ja suunnittelu tukevat lasten mediataitojen kehittymistä (Hautaviita)

Alkamisaika: perjantai 05. lokakuuta 2012, 12.00

Päättymisaika: perjantai 05. lokakuuta 2012, 15.00

Paikka: Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Kampuksen auditorio (Talonpojankatu 2)

Janika HautaviitaKM Janika Hautaviidan kasvatustieteen väitöskirjan ”Toimintatutkimus 6–9 -vuotiaiden lasten mediavalmiuksista ja mediataidoista” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Heli Ruokamo (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Kari Kiviniemi (Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius).

Hautaviita kehitti esi- ja alkuopetukseen soveltuvan tietotekniikan opetuskäytön toimintasuunnitelman, jonka pohjalta lapset työskentelivät tietokoneilla. Hautaviita halusi selvittää millaisia kokemuksia ja käsityksiä tietokoneen opetuskäyttö antoi lapsille. Lasten kokemukset olivat positiivisia, normaalia arkea elävöittäviä, itsensä voittamiseen ja oppimiseen liittyviä kokemuksia. Hautaviita myös suunnitteli lasten mediavalmiuksien arviointimittarin, jonka avulla arvioitiin lasten kehittyviä mediavalmiuksia. Hautaviidan toimintasuunnitelma luo mallin lasten mediakasvatuksen toteuttamiseen ja parantamiseen esi- ja alkuopetuksessa.

- Esi- ja alkuopetusikäisille lapsille tarvitaan konkreettinen tietotekninen toimintasuunnitelma, joka palvelee myös opettajaa mediapedagogina, Hautaviita korostaa.

Esi- ja alkuopetusikäisten lasten oppiminen ja kehitystasot ovat erilaisia. Jokainen lapsi kehittyi mediavalmiuksissaan kohti mediataitoja omassa tahdissaan. Turvalliset ihmissuhteet tukivat lasten mediataitojen kehittymistä.

Tietotekninen toimintasuunnitelma tukena opetuksessa

Hautaviidan kehittämä tietotekninen toimintasuunnitelma koostui monista tietoteknisistä sisällöistä. Siihen sisältyivät muun muassa tietokonepelit ja opetusohjelmat, Word-tekstinkäsittelyohjelma, Paint-piirrosohjelma, Internet sekä kuvankäsittely.

- Toimiva tietotekninen ja mediasuuntautunut toimintasuunnitelma toimii ikään kuin pedagogisena siltana lapsen ja tietokoneen välillä sekä turvana myös opettajalle, korostaa Hautaviita.

Tietokoneen käytöstä saatujen kokemusten myötä lasten käsitykset tieto­koneesta monipuolistuivat ja syvenivät. Käsitekarttojen tekemisellä ja käsi­teanalyysillä oli olennainen merkitys lasten käsitteiden ja ajattelun taitojen kehittämisessä ja oppimisessa. Käsitekarttojen tekeminen toi muutakin lisä­arvoa lasten oppimiseen: mallioppiminen, kirjoitusharjoitukset, visuaalisen ja hahmottavan oppimisen lisääntyminen, oman ajattelun kehittäminen, käsit­teiden luominen ja yhdistely.

- Tutkimuksessani sekä lapset että minä itse tutkijana piirsimme käsitekarttoja. Käytin tutkimuksen tulosten ja sisällön kuvaamisessa käsitekarttoja, mikä myös tuo uutta pedagogista ulottuvuutta kasvatustieteelliseen tutkimustyöhön, toteaa Hautaviita.

Lasten mediavalmiuksien arviointimittarista tukea opettajalle

Lasten tulee saada tasapuolinen mahdollisuus tutustua turvallisesti muuttuvaan mediamaailmaan. Hautaviita suunnitteli lasten mediavalmiuksien arviointimittarin, jonka avulla arvioitiin tutkimukseen osallistuneiden lasten kehittyviä mediavalmiuksia. Lasten mediavalmiudet jaettiin taidollisiin, sosiaalisiin, kielitaidollisiin ja eettisiin mediavalmiuksiin. Hautaviita havaitsi, että erityisesti lasten taidolliset ja sosiaaliset mediavalmiudet kehittyivät. Yli puolet lapsista kehittyi kielitaidollisissa mediavalmiuksissaan. Eettisissä mediavalmiuksissa havaittiin myös kehittymistä noin puolella lapsista.

- Lasten mediavalmiuksien arviointimittari on uusi menetelmällinen malli selvittää lasten mediavalmiuksien taitotasoja. Mediataitojen arviointimittarin avulla opettaja voi parhaiten tukea lasten kehittyviä mediavalmiuksia kohti mediataitoja, selvittää Hautaviita.

Lisätietoja:

Janika Hautaviita, puh. 040 542 8230, janika.hautaviita@kauhajoki.fi
Viestintävastaava Liisa Harjula, puh. 050 310 9972, tiedotus@jyu.fi

Janika Hautaviita kirjoitti ylioppilaaksi Kauhajoen lukiosta vuonna 1992. Hän on valmistunut kasvatustieteen kandidaatiksi Turun yliopistosta, Rauman OKL:stä vuonna 1996 ja kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopiston Chydenius Instituutista vuonna 1998. Nykyisin Hautaviita työskentelee luokanopettajana Kauhajoella, Sahankylän koulussa.

Tutkimusta on tukenut Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Pohjanmaan rahasto.

Janika Hautaviita, Toimintatutkimus 6-9 -vuotiaiden lasten mediavalmiuksista ja mediataidoista. Kokkolan yliopistokeskus Chydenius, Kokkola 2012. ISBN 978-951-39-4869-6 (nid.), ISBN 978-951-39-4870-2 (pdf). Teosta myy Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen kirjasto, puh. 040 805 4430, kirjasto@chydenius.fi

ABSTRACT

The aim of the research was to estimate how using information technology in teaching with its plans of action came true in preschool and elementary education. Another goal was to clarify what kind of experiences and ideas the use of the computers in teaching brought to children. Thirdly, it was assessed how the child´s skill based, social, linguistic and ethical media readiness appeared and how they developed towards media skills. This action research seems to have a clear need for development in this context: to create a functioning information technology plan for preschool and elementary education as well as to work out a way of evaluating small children´s media readiness and thus find out their skill levels.

The research was directed by the researcher´s own drawn-up information technology plan of action. The information technology plan of action consisted of the following contents: computer games and educational programs, Word -word processing program, Paint -drawing program, Internet and image processing. The information technology environment in preschool and elementary education was divided into physical, psychological, social, cognitive, and emotional environment.  A functional media directed environment for information technology in preschool and elementary education requires a plan of action for support. It works as a kind of pedagogical bridge between a small child and a big computer as well as a security for the teacher. The experiences gained by the children were positive, enlivening a normal day; experiences related to conquering oneself and to learning. Of the technical concepts brought forward by the children, the concepts relating to the equipment and the control of them developed the most. The advantage point of view of the computer was also emphasized in the concepts brought up by the children. The computer had an appeal of supporting the learning process positively. From a child´s point of view this research was an intervention to the child´s ordinary day of learning.

According to the research results, especially the children´s skill based and social media readiness developed. More than a half of the children developed in their linguistic media readiness. There was also seen development in the ethical media readiness, among approximately half of the children. On the basis of evaluating children´s media skills can be noted that one of the children who took part in the research had excellent media skills and three of them had good skills. Most of the children had moderate media skills (9/16) whereas the skills of three children were on a weak level. Every child developed in his media readiness towards media skills at his own pace of media growth.

According to the results of the study, the media directed environment of preschool and elementary education is built with the help of media didactics and with a functioning pedagogical plan. Children in preschool and elementary education need a concrete information technology plan which also serves the teacher as a media pedagogic. Children should get an impartial possibility to become safely acquainted with the changing media world and to develop their own beginning media readiness towards their media skills. The research gives basis to carry out and develop children´s media education as well as provides an example of evaluating children´s media readiness in preschool and elementary education. Using concept maps applies well to teaching the concepts to children in preschool and elementary education. Using the concept maps in describing the results and content of the research brings new pedagogical extent to pedagogical research.

kuuluu seuraaviin kategorioihin: