Ajankohtaista

Väitös: 14.10. Luottamuksen merkitys korostuu finanssialan johtamisen murroksessa (Saksi)

Alkamisaika: maanantai 14. lokakuuta 2013, 12.00

Päättymisaika: maanantai 14. lokakuuta 2013, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Seminarium, S 212 (Vanha juhlasali)

Jukka SaksiKTM, MBA Jukka Saksin johtamisen väitöskirjan ”Johtajat toimialamurroksen keskiössä – Finanssialan ylimmän johdon selontekoja johtajuudesta” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Iiro Jussila (Lappeenrannan yliopisto) ja kustoksena professori Iiris Aaltio (Jyväskylän yliopisto).

Finanssialan haasteena dynaamisemman toimintakulttuurin rakentaminen

Finanssisektori on murroksessa johtamiskulttuurinsa, lisääntyneen sääntelynsä ja rakenteidensa osalta. Ala koetaan muutoksista huolimatta konservatiivisena ja johtamisen toimialakeskittyneisyys vahvistaa sen säilyttävää kulttuuria. Tietty konservatiivisuus yhdistetään rahan käsittelyyn ja riskien hallintaan, jonka vuoksi finanssialaa kohtaa erityinen luottamusvaatimus.

2000-lukua kuvaa vakuutusyhtiöiden ja pankkien yhdistyminen finanssitavarataloiksi. Suuret IT- ja sääntelykustannukset lisäävät fuusioitumispaineita. Monikanavaisuuteen siirtymisen myötä alan työtehtävät ovat kehittyneet myyntipainotteisemmiksi. Haasteena on rakentaa dynaamisempi toimintakulttuuri, jotta ala kiinnostaa uudistajia. Nyt on vaarana, että finanssisektorille hakeutuvat töihin vain analyyttiset ja turvallisuushakuiset ihmiset.

Sääntelyyn liittyvä poliittisen päätöksenteon epävarmuus ja alan rakenteelliset muutokset, kuten konttoreiden lakkauttamiset ja irtisanomiset, lisäävät epäluottamusta toimialaa kohtaan. Johtajat pyrkivät käyttämään murrosvaiheessa luottamusta rakentavaa johtamistapaa. Konkreettinen tapa osoittaa luottamusta on jakaa asiantuntijoille tarpeeksi valtaa ja vastuuta. Finanssiyritysten henkilöstö odottaa johdolta yhdessä tekemistä ja kannustusta.

Finanssialan johtoon edetään muutosjohtajuuden kautta

Finanssialan johtaminen on Suomessa toimialasidonnaista. Yli 90 % ylimmästä johdosta on työskennellyt koko uransa finanssiyrityksissä. Ylimpään johtoon ei pääse ilman toimialan substanssia. Kokemuksen merkitys korostuu vaikeina aikoina. Se voi olla merkki myös siitä, että ala ei kiinnosta niitä johtajia, jotka ovat ansainneet kannuksensa toisilla toimialoilla. Ylimpään johtoon tarvitaan enemmän toimialan ulkopuolista työkokemusta. Keskittyminen vahvistaa säilyttävää kulttuuria ja koituu innovatiivisuuden esteeksi.

Ahkeruus, näytöt, lahjakkuus ja esimiesten tuki auttavat johtajia pääsemään siihen potentiaalijoukkoon, josta tuleva valtaeliitti valitaan. Sattumalla on merkitystä siihen, kuka potentiaalisista kandidaateista on sellaisessa työuransa vaiheessa, että hänet voidaan valita toimitusjohtajaksi. 73 % haastatelluista johtajista tulkitsi sattumalla olleen paljon merkitystä heidän urakehitykseensä. Finanssisektori on antanut naisille hyvät mahdollisuudet edetä johtajiksi. Merkittävimpien finanssiyhtiöiden toimitusjohtajista 25 % on naisia, kun vastaava luku pörssiyhtiöissä on alle 1 %. Naisjohtajien asemasta finanssiala voisi pitää suurempaa ääntä. Potentiaalisten johtajien joukko on rajallinen toimialasidonnaisuuden vuoksi.

Johtajuuden koetinkivet ovat haasteita, jotka liittyvät organisaatioiden murrosvaiheisiin. Niiden avulla johtajat kasvattavat osaamistaan ja siirtyvät uusille johtajuuden tasoille. Johtajat kertoivat uranousunsa syyksi haastavien muutosprosessien johtamisen onnistuneesti. Koetinkivet opettavat, että johtajuus muodostuu luottamuksesta ja yhteisestä visiosta. Varsinkin fuusioissa johtamiselta edellytetään läpinäkyvyyttä ja oikeudenmukaisuutta. Ihmisten johtamisen näkökulmasta johtajuuden ydinajatuksen muodostaakin jatkuva johtajana kehittymisen filosofia.

Finanssiyritykset tunne-elementeillä kiinni asiakkaidensa arkeen

Finanssisektorin tulisi keskittyä asiakaslähtöisten palvelukonseptien kehittämiseen. Innovaatiot mielletään alalla edelleen tuotelähtöisesti. Asiakkaiden siirtyminen monikanavaisuuteen luo uusia innovointihaasteita. Uudesta ajattelusta on nähty esimerkkejä toimialaliukumista. Kotimaahan keskittyvillä suurimmilla asiakasomisteisilla yhtiöillä kasvun rajat tulevat vastaan ja toimialaliukumat mahdollistavat kasvua, esimerkiksi terveydenhuoltosektorilla.

Konservatiivisuus haittaa finanssisektorin imagoa. Mikä on se finanssialan Igglo, joka pakottaa innovatiivisuudellaan kilpailijat muuttamaan perinteistä toimintaansa? Alalla olisi mahdollista erottautua tekemällä asioita uudella tavalla. Finanssiyritykset voisivat luoda itsestään dynaamisemman kuvan esimerkiksi avoimemman viestinnän avulla. Nyt käytetään paljon faktapohjaista viestintää, joka ei tavoita kuluttajia. Ero tunnepohjaiseen mainontaan on niin suuri, että se saattaa aiheuttaa hämmennystä. Lisäämällä viestintäänsä tunne-elementtejä, finanssiala saavuttaisi asiakkaidensa luottamuksen ja edistäisi mielenkiintoa talous- ja riskienhallinta-asioihin nykyistä paremmin.

Tulevaisuudessa ylin johto markkinoi etulinjassa yrityksensä brändiä sidosryhmille

1980- ja 90- luvuilla finanssijohtaminen näyttäytyi johtajien vallan tavoitteluna ja ”hyväveli-järjestelmän” kulta-aikana. Nykyisin alan ylin johto korostaa puheissaan luottamusta ja yhdessä tekemistä. Kulttuurin muutos näkyy myös johdon kasvaneena myyntiorientaationa. Sidosryhmät odottavat johtajien näkyvän etulinjassa markkinoimassa yritystensä brändiä. Yli 50 % ylimmästä johdosta tapaa asiakkaita säännöllisesti ja määrä kasvaa nuorempien johtajasukupolvien myötä. Lisääntynyt sääntely vie kuitenkin johdon aikaa ihmisten johtamistyöstä. Kulmahuone-johtamiseen tottuneille johtajille myynnillisen roolin opetteleminen on ollut haasteellista.

Yhtiömuodot muokkaavat finanssiyritysten johtamiskulttuureita. Niillä on omat arvonsa, jotka toimivat strategian perustana. Asiakasomisteisissa yhtiöissä asiakastyytyväisyys ja osakeyhtiöissä omistaja-arvon kasvattaminen ovat johdon tärkeimmät tehtävät. Ylin johto, henkilöstö ja osa asiakkaista sitoutuvat yhtiömuotoihin vahvasti. Finanssisektori tarvitsee jatkossakin eri yhtiömuotoja mahdollistaakseen arvopohjaista johtamista ja vaihtoehtoja eri asiakastarpeisiin.

Finanssisektori on yhteiskunnallisesti tärkeässä roolissa ja alan johtajuustutkimukset ovat olleet vähäisiä. Tutkimus tuo uutta tietoa alan päättäjien johtajuusajattelusta murroksen keskellä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää finanssiyritysten strategisessa suunnittelussa, johtajarekrytoinneissa, henkilöstöjohtamisessa, hallitustyöskentelyssä ja johtajuuden kehittämistyössä. Tutkimus on laadullinen ja siinä käytettiin tulkinnallista viitekehystä. Tutkimukseen haastateltiin 26 Suomessa toimivaa johtajaa 2009–2011 ja haettiin heidän selontekoja johtajuudesta. Suurin osa haastateltavista toimi merkittävimpien vakuutusyhtiöiden tai pankkien toimitusjohtajina.  Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysilla.

Lisätietoja:

  • Jukka Saksi, puh. 040 501 8357, jukka.saksi@gmail.com
  • Tiedottaja Anna-Maija Tuuliainen, puh. 050 428 0811 sekä tiedotus@jyu.fi, josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Jukka Saksi esittelee tutkimuksensa tulokset järjestämässään lehdistötilaisuudessa ma 7.10.2013 kello 9.15 alkaen Scandic Simonkenttä -hotellin Tapiola-kabinetissa (Simonkatu 9, Helsinki). Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä puhuu tilaisuudessa luottamuksen merkityksestä johtamistyössä. Vastaväittäjä Iiro Jussila Lappeenrannan yliopistosta on myös paikalla.

Jukka Saksi valmistui artesaaniksi Vantaan Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta vuonna 1993, ylioppilaaksi Ressun Aikuislukiosta vuonna 1996, tradenomiksi Mercuria Business Schoolista vuonna 2002 ja kauppatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2009. Hän on suorittanut MBA- tutkinnon Jyväskylän yliopistossa vuonna 2008.

Jukka Saksi toimii konsultointiyritys Spindoctor Finland Oy:n toimitusjohtajana ja johdon konsulttina. Hän on erikoistunut johdon coachingiin, johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseen ja johtamiskulttuurin analysointiin. Jukka Saksi on työskennellyt lähes 20 vuotta esimies- ja johtamistehtävissä finanssisektorilla, liikelahja-alalla, julkiskalusteliiketoiminnassa, henkilöstövuokrauksessa sekä sosiaali- ja terveydenhuoltosektorin kehityksessä. Hän on syntynyt Joensuussa, käynyt peruskoulunsa Järvenpäässä ja asuu nykyisin Vantaalla.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Business and Economics numerona 135, 270 s. Jyväskylä 2013, ISSN 1457-1986; 135, ISBN 978-951-39-5400-0. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi.

Abstract

This research seeks to answer how senior executives construct leadership in Finnish financial industry enterprises. It was implemented as a qualitative, phenomenological-hermeneutic study utilising the episodic interview method, in which thematic interviews were combined with narrative ones. Accounts of leadership were collected in 2009–2011 from 26 directors at the highest organizational levels of insurance companies and banks. The theoretical framework of the study is based on the examination of the history of leadership research from the early 1900s to the 2010s. The topic is introduced via the main leadership paradigms and Finnish leadership studies. With qualitative content analysis on the research data, seven themes are identified through which leadership manifests itself in the financial industry. These themes are strategy-oriented leadership, sales-oriented leadership, transformational leadership, responsibility-oriented leadership, trust-building leadership, people-oriented leadership, and growth as a leader. The themes were partly management-oriented, even though the focus of directors in the financial industry was mainly on leadership, i.e., on people.

Leadership culture in the financial industry has changed from authoritarian leadership in the 1980s and 1990s to a leadership style in which the presence of the leader is more emphasized. Today’s directors cooperate with staheholder groups in a marketing-oriented way. Increasing regulations and tightening solvency requirements create new challenges in costs and management for the branch. Trust plays an important role, because customer risks and assets are managed in the branch. Trust is also very important management tool.

The study contributes to existing knowledge of leadership in the financial industry by describing the leadership ideas of senior executives in the field. Senior leadership in Finland’s financial industry is branch-specific, and it is not easy for candidates from outside of the branch to move into top managerial positions in insurance companies or banks. Values strongly guide strategic planning in financial industry companies, and these values are affected by  company form. The study includes a division of companies into limited companies, mutual companies, cooperative businesses, and savings banks. The core idea of leadership is based on the philosophy of continuous development as a leader. Development and career progress often call for the successful management of challenges for change, which enable the leader to reach the next levels of leadership. Transformation in the financial industry is an endless source of new challenges.

Keywords: leadership, the financial industry, transformation, trust, responsibility

 

kuuluu seuraaviin kategorioihin: