Ajankohtaista

Väitös: 8.2. Työharjoittelu tehokkaammaksi yhteistyötä tiivistäen (Virolainen)

Alkamisaika: lauantai 08. helmikuuta 2014, 12.00

Päättymisaika: lauantai 08. helmikuuta 2014, 15.00

Paikka: Mattilanniemi, Agora, Auditorio 2

Maarit VirolainenYTM Maarit Virolaisen aikuiskasvatustieteen väitöskirjan ”Toward Connectivity: The Internships of Finnish Universities of Applied Sciences” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Karen Evans (Institute of Education, University of London) ja kustoksena professori Anneli Eteläpelto (Jyväskylän yliopisto).

Virolainen tutki väitöskirjassaan ammattikorkeakoulujen työharjoitteluja. Tutkimuksen avulla pyrittiin löytämään lähtökohtia harjoitteluissa oppimisen ja ammattikorkeakoulujen harjoitteluyhteistyön vahvistamiseksi. Lisäksi siinä määriteltiin uudelleen eri ympäristöissä, kuten työssä, koulutuksessa ja harrastuksissa oppimisen yhdistämistä kuvaavaa ns. konnektiivista mallia.

Työllistävyyttä toivotaan

Korkeakoulutuksen laajenemisen myötä harjoitteluista ja työkokemuksesta on muodostunut yhä keskeisempi koulutuksen kehitystrendi. Esimerkiksi ammattiyhdistykset ovat julkisuudessa vedonneet yrityksiin työharjoittelujen laadun kehittämiseksi. Harjoittelun toivotaan edistävän työllistymistä.

Virolainen tutki väitöstutkimuksessaan ammattikorkeakoulujen harjoitteluja lehtoreiden (n=28), opiskelijoiden (n=1050) ja työnantajien näkökulmasta (n=269, n=169). Tutkimuksessa hyödynnettiin sekä haastattelu- että kyselyaineistoja, jotka kerättiin useasta ammattikorkeakoulusta ja koulutusaloilta. Vastaajat edustivat tekniikan, liiketalouden ja hallinnon sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutusta.

Opiskelijat haastavat ohjaukseen

Ammattikorkeakoulujen harjoittelumalleissa on huomattavia eroja sekä aloittain että oppilaitoksittain. Se johtuu paitsi poikkeavista toimintakulttuureista myös alueellista eroista harjoittelun kehittämisessä. Opiskelijat arvioivat kokemuksiaan pääasiassa myönteisesti ja kokivat harjoittelujen laajentaneen osaamistaan. He suhtautuivat kuitenkin kriittisesti ammattikorkeakouluista saamiinsa oppimistehtäviin, itsearvioinnin ohjaukseen ja ammatillisen kehityksen haasteiden tunnistamiseen harjoittelunohjauksen avulla.

Työnantajat toivovat enemmän yhteydenpitoa

Työnantajat voitiin profiloida neljään tyyppiin harjoitteluihin suhtautumisensa perusteella. Näitä olivat: työvoimanäkökulman korostajat, yhteiskehittäjät, monitavoitteiset ja oman työnsä kehittäjät. Ammattikorkeakoulujen tulisikin jatkossa pystyä hyödyntämään työnantajilta kerättyä palautetta yhteistyön kehittämiseksi. Kehitystyössä olisi tärkeää huomioida työnantajien tyypittelyssäkin ilmenevät erilaiset mahdollisuudet ja intressit paneutua harjoitteluyhteistyöhön.

Työnantajat toivoivat enemmän yhteydenpitoa erityisesti opiskelijoiden ohjauksen, opetussuunnitelman ja käytännön järjestelyjen tiimoilta. He olivat myös kiinnostuneita ohjaajakoulutuksesta. Nämä toiveet antavat suuntaviivoja kehittämistyölle. Keskeinen johtopäätös on, että harjoittelua voidaan parantaa kehittämällä laatujärjestelmiä työnantajien näkökulmia paremmin huomioiviksi. Lisäksi kansalliset rehtoreiden sekä eri koulutusalojen opettajien asiantuntijaverkostot ja alakohtaiset edunvalvontajärjestöt voivat omalla aktiivisuudellaan vaikuttaa harjoittelujen opetussuunnitelmien kehittämiseen.

Lisätietoja:

Maarit Virolainen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1985 Imatrankosken lukiosta. Yhteiskuntatieteiden maisteriksi hän valmistui vuonna 1994 Jyväskylän yliopistosta pääaineenaan sosiologia. Vuodesta 1996 Virolainen on toiminut projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa Koulutuksen tutkimuslaitoksella. Väitöskirjan hän on tehnyt professori Marja-Leena Stenströmin johtamassa Oppiminen, koulutus ja työelämä -tutkimusryhmässä.

Väitöksen osatutkimuksia ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen Akatemia, EU:n Leonardo da Vinci -ohjelman DEQU-projekti sekä yliopistoallianssin Työn, oppimisen ja hyvinvoinnin tutkimuskeskittymä.

Teos on julkaistu Koulutuksen tutkimuslaitoksen Tutkimuksia-sarjan numerona 29, 252 s., Jyväskylä 2014, ISSN 1455-447X, ISBN 978-951-39-5587-8. Sitä saa Koulutuksen tutkimuslaitoksen asiakaspalvelusta, puh. 040 805 4276, ktl-asiakaspalvelu@jyu.fi, ktl-julkaisukauppa.fi. E-julkaisuna: https://ktl.jyu.fi/julkaisut/julkaisuluettelo/julkaisut/2014/t029

Abstract

This doctoral thesis explores the internships of Finnish universities of applied sciences (UAS). The purpose of the study is to contribute to the discussion on developing internships, and to redefine the concept of connectivity on the basis of the findings. The overarching research questions investigated in this summary are: (1) How do teachers perceive the internship model of learning through work experience with respect to connectivity?; (2) Which practices co-construct and institutionalise the internship model as it is presently organised by the Finnish UAS?; (3) How do graduates perceive the internship practices regarding connective learning?; and (4) How do employers perceive the application of a connective internship model? 

The dissertation consists of four empirical sub-studies and this summary. The data utilised in the sub-studies include: (1) open-ended interviews conducted with teachers (n = 28); (2) graduates’ views on internships collected through a questionnaire (n = 1,050); (3) collaborative employers’ views collected via a questionnaire (n = 269); and (4) employers’ views collected through an internet questionnaire (n = 169). Fields of education addressed in the study include business administration, technology, social services and health care. The data were analysed through qualitative content analysis, thematic analysis and quantitative statistical methods. 

The findings revealed internship models to differ considerably with respect to connectivity, i.e., in how they support learning across contexts. Both national networks of teachers and labour market organisations have influenced practices of constructing internship curricula essentially. Major differences between educational fields were reflected in graduates’ internship experience. Graduates from the field of technology were more critical than graduates from other fields. The employer profiles identified in the study were: (i) employers with an employment perspective; (ii) cooperative employers; (iii) employers with multiple goals; and (iv) employers concerned with the development of their own work. Compared to other fields, employers from the fields of social services and health care placed greater emphasis on students’ importance in developing the work community.

Critical characteristics influencing the quality of internships, such as curriculum issues, guidance of students and collaboration between various educational institutions, underlined the role of teachers in organising cooperation. In the dissertation, the concept of connectivity has been redefined by emphasising (i) the role of informal communities and career counselling in learning, as well as by investigating (ii) shifts between contexts of learning and types of concepts, (iii) the role of bodies operating outside educational institutions in reviewing curricula, and (iv) how participants co-construct the practices. 

Keywords: internships, connectivity, universities of applied sciences, polytechnics, higher education, work-related learning

kuuluu seuraaviin kategorioihin: