Ajankohtaista

Väitös: 24.4. KM, YTM Petteri Eerola (Kasvatustieteiden tiedekunta, kasvatustiede)

Alkamisaika: perjantai 24. huhtikuuta 2015, 12.00

Päättymisaika: perjantai 24. huhtikuuta 2015, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

KM, YTM Petteri Eerolan kasvatustieteiden väitöskirjan ”Responsible fatherhood: A narrative approach” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Vilma Hänninen (Itä-Suomen yliopisto, Kuopio) ja kustoksena professori Anna Rönkä (Jyväskylän yliopisto).

Petteri Eerola, kuvaaja Tarja Vänskä-KauhanenKM, YTM Petteri Eerolan kasvatustieteiden väitöskirjan ”Responsible fatherhood: A narrative approach” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Vilma Hänninen (Itä-Suomen yliopisto, Kuopio) ja kustoksena professori Anna Rönkä (Jyväskylän yliopisto).

Suomalaiset pienten lasten isät haluavat jakaa vanhemmuutta aiempaa enemmän ja ovat valmiita yhä monimuotoisempiin vanhempainvastuisiin. Näin todetaan Petteri Eerolan väitöstutkimuksessa, jonka aiheena ovat suomalaisten pienten lasten isien käsitykset ja kokemukset vastuullisesta isyydestä.  Eerolan mukaan pienten lasten isät näkevät huolenpidon, läsnäolon ja arkisen lastenhoitotyön keskeisiksi vastuullista isyyttä määritteleviksi tekijöiksi.

- Isät haluavat olla täysvaltaisia vanhempia siinä missä äiditkin, eivät vain leikittää ja noukkia rusinoita pullasta. Näyttää siltä että yhä useammat isät ovat hoksanneet sen minkä monet äidit jo aiemmin: kuinka palkitsevaa elämä ja arki lapsen kanssa parhaimmillaan on, Eerola sanoo.

Eerola kuvaa, kuinka miesten isyyskäsitykset ovat muuttuneet viimeisten vuosikymmenten aikana hoivaavuutta ja tasapuolisesti jaettua vanhemmuutta korostaviksi. Pienten lasten isät myös jakaisivat perheiden taloudellista vastuuta mielellään enemmän puolisoidensa kanssa.

- Samoin tapa jolla isänä olosta puhutaan on muuttunut. Enää lastenhoitovelvoitteista ei vaieta, vaan niistä pikemmin ylpeillään.

Huolimatta miesten halusta jakaa sekä hoiva- että taloudellista vastuuta valtaosassa pikkulapsiperheistä äidin hoivarooli korostuu ensimmäisten vanhemmuusvuosien aikana. Näin ollen esimerkiksi perhevapaat jaetaan pääosin perinteisten rooliodotusten mukaisesti.

- Perhevapaiden yhteydessä puhutaan usein perheiden vapaudesta valita, mutta kysymys kuuluu, kuka valinnan perheissä lopulta tekee?

 

Tasakausimalli perhevapaisiin

Eerola ehdottaa kolmea keinoa, joilla yhteiskunta tukisi perheiden todellisia mahdollisuuksia jakaa vanhemmuutta tasapuolisesti.

- Perhevapaajärjestelmä tulee uudistaa yhtä pitkät isyys-, äitiys- ja vanhempainvapaat sisältävän tasakausimallin mukaiseksi. Samoin äitiys- ja lastenneuvolapalvelut on syytä suunnata jatkossa kohti tasapuolisesti jaettuun vanhemmuuteen sitouttavaa perheneuvolamallia. Myös työelämän käytäntöjä ja asenteita on syytä muovata perheystävällisemmiksi. Tätä voidaan tukea esimerkiksi työnantaja-, työntekijä- ja perhejärjestöjen yhteiskampanjalla, jossa työnantajia palkitaan isä- ja perheystävällisistä käytännöistä, Eerola visioi.

Aiemmat tutkimukset kuvaavat kuinka miehet jälkikäteen harmittelevat poissaolojaan tai työelämän asettamista perhearjen edelle lasten ollessa pieniä.

- Sen sijaan yksikään tähän tutkimukseen haastatelluista miehistä, joka oli panostanut keskimääräistä enemmän lastenhoitoon tai pitänyt pitkiä perhevapaita, ei katunut valintaansa, Eerola kertoo.

Tutkimuksen aineisto kattaa yhteensä 60 haastattelua 44 pienen lapsen (6kk – 4v) isältä. Miehistä 16 haastateltiin kahdesti kahden vuoden välein. Haastattelut ovat vuosilta 2003 (28) ja 2008–2011 (32). Tulokset on julkaistu kansainvälisissä perhetutkimuksen alan tiedelehdissä.

Lisätietoja:

Tutkija Petteri Eerola, puh. 040 805 3638, petteri.eerola@jyu.fi
Viestintävastaava Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, tiedotus@jyu.fi

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 520, 79 s., Jyväskylä 2015, ISSN 0075-4625; ISBN 978-951-39-6110-7 (nid.); ISBN 978-951-39-6111-4 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Väitöskirja on saatavilla myös sähköisesti osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6111-4

Petteri Eerola on kirjoittanut ylioppilaaksi Kotkan lyseon lukiossa (2001) ja suorittanut Tampereen yliopistossa kasvatustieteen maisterin (2009) ja yhteiskuntatieteiden maisterin (2014) tutkinnot.  Eerola on työskennellyt vierailevana tutkijana Université Laval -yliopistossa, Quebécissa, Kanadassa ja toimittanut teoksen ”Isän kokemus” (Gaudeamus 2014).  Eurooppalainen perhetutkimusjärjestö on palkinnut Eerolan väitöskirjan osatutkimuksen ”Paternal masculinities in early fatherhood: dominant and counter narratives by Finnish first-time fathers” nuoren tutkijan palkinnolla (Young scientist prize 2014, European society on family relations). Eerola on työskennellyt tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopistossa vuodesta 2010.

Abstract

Over the last three decades in Finland, men’s share in child care has broadened notably. At the same, the cultural expectations of fathers and understanding of men as parents have also changed and become more care- and nurture-oriented. In this thesis, situated at the intersection of the family and gender research traditions in education and sociology, my aim is to study the narratives of responsible fatherhood produced by Finnish men in their early fatherhood years. In more detail, I analyze in what terms responsible fatherhood is conceptualized, and what gendering of responsibility men’s narratives reveal. The thesis draws on narrative methodology, that is, fathers’ accounts are analyzed as narratives, and the data were gathered using narrative interviews. In total, the empirical data comprises 60 interviews conducted with 44 fathers during the first three years of their fatherhood. The data analyses are described in the three peer-reviewed articles appended to the thesis.

In the men’s narratives, the comprehensive engagement of fathers in caregiving from the very beginning of parenthood emerged as a major feature of responsible fatherhood. That is, nurture and hands-on care by fathers were seen as self-evident and performed on the father’s initiative. In many ways, differences between fathering and mothering were not emphasized, as the narratives were close to or parallel with the cultural portrayals of “good” motherhood. Also, traditional paternal responsibilities such as breadwinning were narrated as shared parental duties in principle, though the fathers’ accounts highlighted how these ideals were not always realized in everyday life. However, it seems that fathers have moved closer towards the intimate and emotional core of the family, and fatherhood has become a life domain in which men are allowed, even required, to show their emotions and act in many ways that run counter to what has traditionally been understood as masculine. Conceptually, the narratives highlighted issues such as taking a comprehensive share in nurture and care that have not previously been seen as part of responsible and involved fatherhood.

Keywords: first-time fatherhood, early fatherhood, gendered parenting, parental responsibility, men’s studies, narrativity, narrative analysis

Lisätietoja

Tohtorikoulutettava Petteri Eerola
petteri.eerola@jyu.fi
+358408053638
kuuluu seuraaviin kategorioihin: