Ajankohtaista

Väitös: 9.10. 2015 Kestävämpään elämäntapamuutokseen uuden menetelmän avulla (Kangasniemi)

Alkamisaika: perjantai 09. lokakuuta 2015, 12.00

Päättymisaika: perjantai 09. lokakuuta 2015, 15.00

Paikka: Mattilanniemi, Agora, Lea Pulkkisen sali (4. floor)

Anu KangasniemiPsL Anu Kangasniemen psykologian väitöskirjan ”The mindfulness, acceptance and commitment approach to encouraging a physically more active lifestyle” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Stuart Biddle (Victoria University) ja kustoksena professori Raimo Lappalainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Anu Kangasniemi sovelsi tutkimuksessaan ensimmäistä kertaa arvo- ja hyväksyntäpohjaista lähestymistapaa vähän liikkuvien aikuisten liikkumisen lisäämiseksi. Menetelmä perustuu oppimispsykologiaan pohjautuvaan ihmisen käyttäytymisen muutosmalliin. Elämäntapamuutoksissa usein juuri psykologiset tekijät, kuten psykologinen joustavuus, motivaatio ja kyky säädellä omaa käyttäytymistä ratkaisevat elämäntapamuutoksen onnistumisen.

Kangasniemi tarkasteli vähän liikkuvien ja aktiivisten liikkujien tietoisuustaitoja, psykologista joustavuutta ja psykologisia oireita. Lisäksi hän tutki arvo- ja hyväksyntäpohjaisen menetelmän vaikuttavuutta fyysisesti aktiivisemmassa elämäntapamuutoksessa vähän liikkuvilla aikuisilla. Väitöstutkimuksessa oli mukana 138 suomalaista vähän liikkuvaa ja 50 aktiivisesti liikkuvaa aikuista.

Tulokset osoittavat, että aktiivisilla liikkujilla oli paremmat tietoisuustaidot ja vähemmän psykologisia oireita verrattuna vähän liikkuviin aikuisiin. Arvo- ja hyväksyntäpohjaisella menetelmällä pystyttiin lisäämään fyysisesti aktiivisempaan elämäntapamuutokseen liittyvää ajattelutapaa, erityisesti minäpystyvyyden tunnetta, liikuntaan liittyvää suunnittelua ja liikkumiseen liittyvien epämiellyttävien ajatusten, tunteiden ja fyysisten tuntemusten hyväksyntää.

Motivaatiota voi tukea omien arvojen ja psykologisen joustavuuden avulla

– Arvo- ja hyväksyntäpohjaisessa lähestymistavassa elämäntapamuutosprosessia ohjataan vahvistamalla ihmisen omia arvostuksia ja arvoja elämässä. Aluksi pohditaan, mitä kukin haluaa muutoksella saavuttaa ja miksi siihen tulisi pyrkiä. Keskeisellä sijalla ovat ihmisen omat tarpeet, toiveet ja käsitys hyvästä elämästä, Anu Kangasniemi selventää.

– Elämäntapamuutokset ovat kestävämpiä, jos ne pohjautuvat syvempiin merkityksiin: omiin elämänarvoihin tai arvostuksiin. Menetelmässä on tavoitteena myös oppia käsittelemään muutokseen liittyviä estäviä ajatuksia ja tunteita sekä löytämään joustavia ratkaisuja oman aktiivisuuden lisäämiseksi.

– Ihmiset toimivat usein automaattisesti omien ajatustensa ja tunteidensa pohjalta ja jättävät liikkumisen kokonaan väliin, kun mieleen tulee estäviä ajatuksia tai tunteita. Tietoisuustaitojen harjoittelu on keino omien ajatusten, tunteiden ja kehon viestien tunnistamiseen ja kuuntelemiseen. Ihminen voi siis oppia tekemään tietoisempia valintoja, jotka ovat omien arvojen mukaisia. Niiden avulla pääsee muutoksessa alkuun.

Arvopohjaisen menetelmän avulla voidaan edistää fyysisesti aktiivisempaan elintapamuutokseen liittyvää ajattelutapaa sekä tuoda arkisiin muutoksiin lisää pysyvyyttä. Erityisesti vähän liikkuvien elämäntapamuutoksessa pienetkin muutokset ovat tärkeitä, jos ne jäävät pysyviksi.

Väitöstutkimus toteutettiin LIKES-tutkimuskeskuksen ja Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen yhteistyönä, ja se on osa vuonna 2010 käynnistynyttä laajempaa Liikuntakynnyksen yli -tutkimuskokonaisuutta.

Anu Kangasniemi (o.s. Vertala) kirjoitti ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseon lukiosta vuonna 1995. Kangasniemi valmistui liikunnan- ja terveystiedon opettajaksi vuonna 2001 ja psykologin ammattiin vuonna 2007. Terveyspsykologian erikoispsykologin tutkinto valmistui vuonna 2014. Työkokemusta Kangasniemellä on aiemmin sekä liikunnan- ja terveystiedon opettajana että psykologin tehtävistä. Tällä hetkellä Kangasniemi työskentelee tutkijana LIKES-tutkimuskeskuksessa. Lisäksi Kangasniemi toimii psykologina Dextrassa, pitää psyykkisen valmentautumisen vastaanottoa urheilijoille ja valmentajille Keski-Suomen urheiluakatemiassa sekä kouluttaa liikunta- ja terveysalan ammattilaisia Liikunta- ja hyvinvointiakatemia Oy:ssä. Väitöstutkimusta ovat rahoittaneet opetus- ja kulttuuriministeriö ja Juho Vainion säätiö.

Lisätietoja:

Anu Kangasniemi, anu.kangasniemi@likes.fi, p. 020 762 9520

viestintävastaava Liisa Harjula, tiedotus@jyu.fi, p. 040 805 4403, josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

viestintäpäällikkö Annaleena Aira, viestinta@likes.fi, p. 020 762 9527

Julkaisutiedot: Kangasniemi, Anu 2015. The mindfulness, acceptance and commitment approach to encouraging a physically more active lifestyle. LIKES – Research Reports on Sport and Health 305. Jyväskylä: LIKES – Research Center for Sport and Health Sciences. Julkaisu on saatavilla pdf-muodossa LIKESin julkaisuhakemistossa http://www.likes.fi/julkaisut/470/the_mindfulness_acceptance_and_commitment_approach_to_encouraging_a_physically_more_active_lifestyle . Painettua julkaisua voi tilata osoitteesta tilaukset@likes.fi (hinta 25 €).

 

ABSTRACT

The aims of this research were to examine the differences in psychological well-being between physically less active and active adults and to explore the effectiveness of an acceptance- and commitment-based behavioural intervention in encouraging a physically more active lifestyle among physically inactive adults.

The dissertation included a randomised controlled trial (RCT) among physically inactive adults aged 30 to 50 years (N=138) and a cross-sectional study on physically active (N=50) and less active adults (N=58). In the cross-sectional study, the participants completed a questionnaire reporting their mindfulness skills, psychological flexibility, and psychological and depressive symptoms. In both studies, physical activity was self-reported and measured using accelerometers. In the RCT, physically inactive participants were randomly allocated to a feedback-only group (FB, N=69) or to an acceptance- and commitment-based behavioral intervention group (ACT+FB, N=69). Both groups received written feedback concerning their physical activity and were offered a body composition analysis. In addition, the ACT+FB group attended six 1.5- hour group sessions and were given a pedometer during the nine-week intervention. All participants’ self-efficacy, planning and acceptance of psychological and physical discomfort related to physical activity were evaluated at baseline and at three- and six-month follow-ups.

Physically active individuals had better mindfulness skills and less psychological and depressive symptoms compared to physically less active adults. No difference was observed in the change of physical activity between the FB and ACT+FB groups over time. Participants in both groups increased their physical activity with high individual differences. Self-efficacy, planning, and the acceptance of psychological and physical discomfort related to physical activity improved more in the ACT+FB group than in the FB group. In addition, after reanalysing the data among non-depressive adults, a higher stability was observed  regarding objectively measured physical activity at the individual level between the three- and six-month follow-ups in the ACT+FB group as compared to the FB group. Furthermore, the change in acceptance of discomfort related to physical activity was associated with positive change in self-reported physical activity, but not with accelerometer-based physical activity and also mediated the association between change in barriers self-efficacy and change in self-reported physical activity in the ACT+FB group.

The results indicate that having a physically active lifestyle is related to better psychological well-being and mindfulness skills. Moreover, the results suggest that the ACT+FB intervention was beneficial in supporting the physically inactive adults´ cognitive change related to physical activity and brought about a more stable improvement in physical activity behaviour at the individual level, especially among the non-depressive participants. The novel findings also suggest that the acceptance of discomfort related to physical activity may play an important, beneficial role when trying to change to a physically more active lifestyle.

Lisätietoja

Tutkija Anu Kangasniemi
anu.kangasniemi@likes.fi
040 762 3111
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,