Ajankohtaista

Väitös: 20.11. FM Myry Voipio (Humanistinen tiedekunta, kirjallisuus)

Alkamisaika: perjantai 20. marraskuuta 2015, 12.00

Päättymisaika: perjantai 20. marraskuuta 2015, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

FM Myry Voipion kirjallisuuden väitöskirjan "Emansipaation ja ohjailun ristivedossa. Suomalaisen tyttökirjallisuuden kehitys 1889–2011" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti, yliopistonlehtori Kukku Melkas (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto).

Myry VoipioRakkaus, ystävyys ja tulevaisuus tärkeitä tytöille kaikkina aikoina

FM Myry Voipion kirjallisuuden väitöskirjan "Emansipaation ja ohjailun ristivedossa. Suomalaisen tyttökirjallisuuden kehitys 1889–2011" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti, yliopistonlehtori Kukku Melkas (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Sanna Karkulehto (Jyväskylän yliopisto).

Millä ehdoilla Helvistä voi tulla lähetyssaarnaaja ja Ainista ylioppilas? Kuinka Iris, Kaarina, Hertta ja Eeva suhtautuvat kouluun, tulevaisuuteen ja naisellisiin hiussykeröihin? Miten Margarita ja Virva Selja kytkeytyvät luonnollisuuden tuottamiseen ja romanttisiin haihatteluihin? Kuinka Tiina ja Priska suhteutuvat tyttökirjallisuuden perinteisiin? Miksi kirjojen tytöt ovat yleensä niin vahvoja, kuten Mariia pohtii? Keitä Emilia ja Kerttu voivat rakastaa ja haluta?

Voipion väitöskirjatutkimus tarkastelee, miten ja millaisia kuvauksia suomalainen tyttökirjallisuus tuottaa tytöistä, heidän mahdollisuuksistaan ja niiden muutoksista. Tutkimuskohteena on seitsemäntoista suomalaista tyttökirjaa, jotka on julkaistu vuosina 1889–2011.

Tyttörooleja myötäillään ja kyseenalaistetaan

Voipion mukaan tyttökirjallisuuteen rakentuu jatkuvasti emansipaation ja ohjailun ristiveto.

– Teoksissa pyritään kasvattamaan tyttöjä, fiktiivisiä ja lukijoita, tiettyihin rooleihin, mutta tarjotaan heille samalla vaihtoehtoisia rooleja ja malleja, Voipio kertoo. Näin tyttökirjallisuus on kiehtovalla tavalla yhtä aikaa sekä normeihin sopeutuvaa että rajoja ylittävää ja normeja haastavaa.

Tyttökirjallisuudentutkimus paljastaa Voipion mukaan yhteiskuntaan rakentuneita tyttöjä määrittäviä asenteita ja käsityksiä. – Tytöt, lukeminen, viihde ja kasvatus muodostavat verkoston, jossa toisiinsa vaikuttavat niin vanhempien ajatukset, tyttöjä kiinnostavat teokset, kustantamojen liiketoiminta, teosten asema kirjallisuuden kentässä kuin yhteiskunnan käsitys siitä, millainen on sopiva tyttö.

Tyttökirjoissa pohditaan monin tavoin tyttöjen elämää. Keskeisiksi nousevat teemat liittyvät yhteiskunnan kulloiseenkin tilanteeseen ja myös käsityksiin sukupuolesta. – Esimerkiksi 1800–1900-lukujen taitteen suomalaisissa tyttökirjoissa ohjailu ja tyttöihanne liittyvät Suomen itsenäistymistavoitteisiin, emansipaatio taas kysymyksiin tytön ja naisen itsenäisyydestä sekä oikeudesta koulutukseen ja ammattiin, Voipio toteaa.

Suurin muutos on Voipion mukaan tapahtunut tyttöjen ja seksuaalisuuden kuvauksessa. Varhaiset tyttökirjat vaikenivat aiheesta, ja vielä 1950–1960-luvuille seksuaalisuuden kuvaus on viatonta. Uusissa tyttökirjoissa muutos näkyy paitsi avoimena halun kuvauksena, myös bi- ja lesbopäähenkilöiden ottamisena osaksi tyttökirjallisuutta. Teokset esittävät, että kaikilla on oikeus näkyvästi ja julkisesti identifioitua muuhunkin kuin heteroseksuaalisuuteen.

Voipio osoittaa, että yhteiskunnallisten muutosten myötä tyttöjen mahdollisuudet sekä tavat ja tyylit käsitellä tyttöjen elämää tyttökirjoissa ovat muuttuneet ja avartuneet. – Tietyt piirteet ja teemat toistuvat kuitenkin edelleen. Esimerkiksi kirjoittavat tytöt, villikot ja orpous ovat tyypillistä tyttökirjallisuuden rakennusainesta. Ystävyys- ja ihmissuhteet, tulevaisuus ja rakkaus ovat keskeisiä tyttökirjojen aiheita yhtä lailla 1800-luvun lopulla kuin 2000-luvun alussa, sillä ne ovat tyttöjen elämässä tärkeitä asioita vuosisataan katsomatta.

Lisätietoja:

Myry Voipio, myry.voipio@gmail.com, puh. +358407421201
Viestintävastaava Liisa Harjula, puh. +35408054403, tiedotus@jyu.fi, josta saa myös väittelijän kuvan sekä väitöskirjan kansikuvan sähköisessä muodossa.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities 263 (101 sivua, ISBN 978-951-39-6365-1). Se on saatavilla Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisumyynnistä: https://kirjasto.jyu.fi/kauppa

 Verkkoversio tulee saataville osoitteeseen: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6366-8

 Myry Voipio (s. 1985) on kirjoittanut ylioppilaaksi Kastellin lukiosta vuonna 2004 ja valmistunut filosofian maisteriksi Oulun yliopistosta vuonna 2009 pääaineenaan kirjallisuus. Voipio on työskennellyt apurahatutkijana ja tohtorikoulutettavana Oulun ja Jyväskylän yliopistoissa. Tyttökirjallisuutta, lasten- ja nuortenkirjallisuutta sekä naisten viihdettä käsittelevän tutkimuksen lisäksi hän on julkaissut satukirjan Ylipainoinen yksisarvinen ja muita kertomuksia (Lasten Keskus 2010) ja satuoppaan Loitsuja ja lohikäärmeitä. Satu opetusmateriaalina (Kulttuuritalo Valve 2011). Voipio työskentelee tutkijana, luennoitsijana ja kustannustoimittajana ja työstää toista kaunokirjallista teostaan.

Abstract

This doctoral dissertation examines the development of Finnish girls’ literature between 1889 and 2011. The thesis investigates how the collision of didacticism and emancipation is constructed in Finnish girls’ literature. The main questions concern the representation of girls; the negotiation processes of girls; the following and challenging of normative roles and ideals; and the changes occurring in the possibilities and choices of girls. This dissertation examines where the borders of didacticism and emancipation are drawn in girls’ literature through an analysis of the following works: I utvecklingstid (‘In the Time of Development’ 1889) by Toini Topelius; Auringon noustessa (‘At Sunrise’ 1898) by Tekla Roschier; Helvi (1900) by Hilja Haahti; Eeva Aarnio (1901) by Immi Hellén; Iris rukka (‘Poor Iris’ 1916) and Kaarinan kesäloma (‘Kaarina’s Summer Vacation’ 1918) by Anni Swan; Eevan luokka (‘Eeva’s Class’ 1917), Vähän enemmän Eevasta (‘A Little More About Eeva’ 1918) and Hyvästi, Eeva! (‘Goodbye, Eeva!’ 1923) by Kersti Bergroth; Seljan tytöt (‘Selja’s Girls’ 1955) by Rauha S. Virtanen; Tiina (1956) by Anni Polva; Priska (1959) by Merja Otava; Meidän linna (’Our Castle’ 1968) by Aila Meriluoto; Huhtikuun puutarha (‘The April Garden’ 2003) by Leena Leskinen; Amsterdam, Anne F. ja minä (‘Amsterdam, Anne F. and I’ 2008) by Terhi Rannela; Emma Gloria med lust och fägring stor (‘Emma Gloria with Feel and Beauty’ 2011) by Henrika Andersson; and valoa valoa valoa (‘light light light’ 2011) by Vilja-Tuulia Huotarinen. The theoretical and methodological basis of the dissertation lie in the traditions of feminist girls’ and women’s literature studies; children’s and youth literature studies; social, historical and sociological gender and youth studies; and interdisciplinary girlhood studies. The method of contextual close reading is utilised in the analysis of the novels while earlier research on Finnish girls and women form the contexts. Post-structuralism and postmodern approaches pierce the theoretical and methodological frame. The dissertation argues that the collision of the popular and the pedagogical, of the didactic and the emancipatory, found in girls’ literature also reaches the institutional levels of society. The questions regarding girls, reading, and popular literature state the structures of gender, power, and control encapsulated in the discourse of worry about girls. The study introduces new concepts to girls’ literature studies: developmental end(ing) (kehitysloppu), forth-writing/scripting strategy (esiinkirjoittamisen/käsikirjoittamisen strategia), girl-text and/or girltextuality (tyttöteksti ja/tai tyttötekstuaalisuus), girl-specificity (tyttöerityisyys) and the three genreline (genre-knots) model (kolmen lajilangan/solmun malli). This dissertation claims that girls’ literature reveals the societally produced gendered ideals, norms and impressions as well as power relations and interfaces that are at play in the depiction of girls. The study understands Finnish girls’ literature to generally follow international developments, stating that the typical themes, features and formulaic boundaries can cross national borders. However, it also suggests that Finnish girls’ literature contains an emancipatory grip, transcending and widening the boundaries depicted in international girls’ literature. The negotiation process between the popular and the pedagogical intertwines with the collision of emancipation and didactics, and in this way girls’ literature constantly negotiates at the interfaces of the popular and the pedagogical.

Keywords: Finnish girls’ literature, emancipation, gender, ideals, norms, feminism, girlhood studies, society

Lisätietoja

Myry Voipio
myry.voipio@gmail.com
kuuluu seuraaviin kategorioihin: