Ajankohtaista

Väitös: 17.10.2015 Viron kulttuuripolitiikan kehitys näkyi kansantaloissa (Kulbok-Lattik)

Alkamisaika: lauantai 17. lokakuuta 2015, 14.00

Päättymisaika: lauantai 17. lokakuuta 2015, 17.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

Egge Kulbok-LattikMA Egge Kulbok-Lattikin kulttuuri- ja yhteiskuntapolitiikan väitöskirjatyön "The Historical Formation and Development of Estonian Cultural Policy: Tracing the Development of Estonian Community Houses (Rahvamaja)" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Mikko Lagerspetz (Åbo Akademi) ja kustoksena professori Anita Kangas (Jyväskylän yliopisto).

 Egge Kulbok-Lattik pohtii Viron kulttuuripolitiikan historiallista kehitystä ja muutoksia eri poliittisten järjestelmien aikana erilaisten moderniteettien käsitteen kautta. Kansallisvaltion kehitys liittyi liberaalin demokratian ja teollisen kapitalismin nousuun Viron ”läntisen modernisaation” (1918–30-luku) aikana. ”Kommunistisen modernisaation projektissa” (1940–1991) myös kulttuuripolitiikan kehitys kiinnitettiin Neuvostoliiton valtiollisiin käytänteisiin.

Väitöskirjan keskeinen teema on Viron modernisaatiokehityksen ominaispiirteiden ja siihen liittyvän institutionalisoitumiskehityksen ymmärtäminen. Tutkimus käsittää markkinoiden, kansalaisyhteiskunnan ja kansallisvaltion vuorovaikutusta ohjanneen poliittisen järjestelmätason yleiskartoituksen sekä Viron kulttuuristen ja sosiaalisten muutosten historiallis-sosiologisen analyysin.

Kansalaisyhteiskunnan ja modernisoituvan valtion vuorovaikutusta eri poliittisten ajanjaksojen kuluessa avataan tutkimuksessa virolaisten kansantalojen (rahvamaja) kautta. Viron kehitykselle leimalliset kansantalot mahdollistavat maan kulttuuripolitiikan historiallisten juurien, politiikan muodostumisen, sen kehityksen ja tavoitteiden käsittelyn rajatun ja käsiteltävissä olevan aineiston kautta.

Virolaisia kansantaloja (rahvamaja) rakennettiin kaupunkeihin ja maaseudulle paikallisten ihmisten toimesta. Talot yhdistivät kulttuuripiirejä ja muita yhteisöjä 1800-luvun puolivälistä alkaen. Nämä kulttuurilliset keskukset tukivat Viron kansan ja valtion rakentumisprosessia. Viron ensimmäisen itsenäisen kauden aikana (1918–40) kansantalojen verkostoa piti yllä valtio.

Kun Neuvostoliitto valtasi Baltian maat 1940, alkoivat mittavat uudelleenjärjestelyt ja Viron julkishallinnon, talouden ja kulttuurin mukauttaminen neuvostojärjestelmään. Kulttuurisessa muutosprosessissa kansantaloista tuli ideologinen väline Neuvostoliiton totalitaarisen propagandan levittämiselle.

Väitöskirja tutkii muun muassa seuraavia kysymyksiä: Missä määrin Viron kansantalojen mukauttaminen neuvostojärjestelmään onnistui? Kuinka ihmiset suhtautuivat propagandaan ja hyväksyivätkö he muutokset kulttuurisissa käytännöissä? Mistä perestroikan ja laulavan vallankumouksen aikainen kulttuurinen voima oli peräisin?

Tämä kulttuuripolitiikan tutkimuksen ja historiallisen sosiologian aloille sijoittuva väitöskirja pohjautuu vertaisarvioituihin tieteellisiin artikkeleihin. Tutkimuksen tavoite on analysoida Viron valtiollisen kulttuuripolitiikan juuria ja kehitystä ensimmäisen Viron tasavallan (1918–40) sekä neuvostomiehityksen aikana (1940–91).

Tutkimuksen ensimmäisessä artikkelissa periodisoidaan Viron poliittisen järjestelmän muutoksia ja kuvataan näiden muutosten vaikutuksia kulttuuriin. Toisessa ja kolmannessa artikkelissa avataan kulttuuristen käytänteiden ja käytäntöjen, valtionmuodostuksen ja valtiollisen kulttuuripolitiikan yhteyksiä yhtenä aineistona kansantaloja koskevat dokumentit.

Lisätietoja:

Egge Kulbok-Lattik, puh. +372 58 18 0723, egge.kulboklattik@gmail.com

Viestintävastaava Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, tiedotus@jyu.fi, josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Egge Kulbok-Lattik on suorittanut BA-tutkinnon Tallinnan kasvatustieteellisessä korkeakoulussa vuonna 1988. Hän opiskeli historiaa Tarton yliopistossa 1990-1992. MA-tutkinnon hän suoritti vuonna 1999 l’École Supériure de Commerce de Dijon –korkeakoulussa taidehallinnon alalta. Hän on työskennellyt Tarton kaupungin kulttuurihallinnossa, kansainvälisen Dionysia-taidefestivaalin taiteellisena johtajana, UNESCOn ohjelmakoordinaattorina, Tallinnan yliopiston lehtorina, Viron valtionvarainministeriössä kulttuuri- ja aluehallinnon asiantuntijana ja viimeksi Tallinnan yliopiston vierailevana tutkijana.

 Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, number 537, 166 p., Jyväskylä 2015, ISSN 0075-4625; 537, ISBN 978-951-39-6308-8 (nid.), ISBN 978-951-39-6309-5 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Linkki väitöskirjaan http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6309-5

Abstract

The Historical Formation and Development of Estonian Cultural Policy: Tracing the Development of Estonian Community Houses (Rahvamaja)

This dissertation is based on peer-reviewed articles and belongs to the fields of historical sociology and cultural policy research. The aim of the research is to discover the roots of cultural policy of the Estonian state and its developments during the first period of the Estonian Republic (1918-40), as well as during the Soviet occupation period (1940-91).

This approach implies an historical-sociological examination of Estonian cultural and societal transformations, including the general overview of the political system that affects and activates mutual influences between the capitalist market, civil society and nation state – which all, as central phenomena and institutional spheres are incarnations, as well as driving forces, of modernization.

In order to exemplify interactions between civil society and the modern state during different political eras of Estonian history, a case study on the historical emergence and development of Estonian community houses (rahvamaja) has been chosen. With the example of community houses, the historical roots, formation, aims, and development of Estonian cultural policy can be observed.

While in the first article of the historical periodization an overview is provided on the different political systems and their practices in culture, in the second and third article the connections between cultural practices, nation-building and cultural policy of the state have been revealed.

As a whole, the roots and historical development of Estonian cultural policy under the different political systems has been framed and theorized with the concept of different modernities: the development of the nation-state with the rise of liberal democracy and industrial capitalism within ‘Western’ modernity (1918-30s), and Soviet socialist state practices within the Communist project of Modernity (1940-1991).

Keywords: cultural emancipation and political self-determination, community houses, civil society and state, Soviet cultural policy, multiple modernities

 

Lisätietoja

Egge Kulbok-Lattik
egge.kulboklattik@gmail.com
+372 711 0556 tai +372 581 80723
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,