Ajankohtaista

Väitös: 16.12. ”Toimikaa, älkää odottako”. Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1936 (Virtanen)

Alkamisaika: keskiviikko 16. joulukuuta 2015, 12.00

Päättymisaika: keskiviikko 16. joulukuuta 2015, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, H320

Aarni Virtanen, kuvaaja Sanna Pajunen
Aarni Virtanen, kuvaaja Sanna Pajunen
FM Aarni Virtasen Suomen historian väitöskirjan ”Toimikaa, älkää odottako” Vihtori Kosolan puheiden muutokset 1929–1936 tarkastustilaisuus Vastaväittäjänä toimii professori Vesa Vares (Turun yliopisto) ja kustoksena dosentti, yliopistotutkija Heikki Roiko-Jokela (Jyväskylän yliopisto).

Virtasen väitöskirjatutkimus selvittää Vihtori Kosolan (1884–1936) puheiden muutoksia vuosina 1929–1936. Kosola oli suomalainen jääkärivärvääjä, lakonmurtaja ja lapuanliikkeen muodollinen johtaja. Myöhemmin hän toimi IKL:n keulakuvana.

Millaisia olivat lapuanliikkeen ja sen seuraajan isänmaallisen kansanliikkeen (IKL), retorisen vaikuttamisen keinot 1930-luvulla? Miten Kosolan puheiden avainkäsitteet kytkeytyivät hänen edustamiensa poliittisten liikkeiden kantoihin? Työssä tutkitaan lisäksi yleisemmin Kosolan puheiden muutoksia niissä esiintyvien avainkäsitteiden, kuten vapaussota, isänmaa ja puoluevalta, muutosten kannalta.

Tutkimuksessa selvitetään kuinka demokratia ja laillisuus kestivät Suomessa poliittisen ääriliikkeen hyökkäyksen. Kosola vastusti parlamentarismia ja puoluepolitiikkaa, mutta IKL joutui vastentahtoisesti sopeutumaan siihen 1930-luvulla. Kosolan jyrkkä parlamentarisminvastaisuus ajautui ristiriitaan IKL:ssä ja johti hänen syrjäyttämiseensä liikkeestä vuonna 1936. Kosola kuoli pettyneenä joulukuussa 1936.

Myyttinen kansanjohtaja vai syrjäytetty keulakuva?

Tutkimuksen päätulos on, että Kosolan puheet muuttuivat poliittisen tilanteen mukaan ja heijastelivat hänen edustamiensa poliittisten liikkeiden kantoja. Kosola ei kyennyt kuitenkaan irrottautumaan illegaalin maineestaan ja osallistumaan moderniin puoluepolitiikkaan. Hänen uransa huippuhetkeksi jäi talonpoikaismarssi 7.7.1930.

Tutkimuksessa puretaan myyttistä käsitystä Jumalan valitsemasta kansanjohtajasta tai tahdottomasta taustajoukkojen ohjaamasta talonpojasta selvittämällä, mitä Kosola itse puheissaan todella sanoi. Vaikka Kosola ei itse kirjoittanut ainakaan kaikkia puheitaan, hän esitti puheensa tietoisina poliittisina tekoina.

Tutkimus on ajankohtainen nykyisessä poliittisessa tilanteessa, jossa talouskriisi ja epävakaat olot nostavat esiin niin maallisia kuin uskonnollisiakin demokratiaa vastustavia ääriliikkeitä ja poliittinen vakaus ja turvallisuuden tunne on järkkynyt Euroopankin tasolla.  Suomessa organisoitujen demokratianvastaisten ääriliikkeiden teoilta on vältytty. Osaltaan tähän on vaikuttanut pitkä demokratian traditio – jo 1930-luvulla suomalaisessa yhteiskunnassa nähtiin demokratia ja oikeusvaltio puolustamisen arvoisena.  

Lisätietoja:

FM Aarni Virtanen on syntynyt 20.6.1985 Jyväskylässä ja valmistunut ylioppilaaksi Jyväskylän Rudolf Steiner lukiosta vuonna 2005. Maisteriksi hän valmistui Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitokselta (HELA) vuonna 2011. Hän on toiminut Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella tohtorikoulutettavana apurahalla vuosina 2012 ja 2013 ja työsuhteessa vuosina 2014 ja 2015.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 271, 416 sivua. Jyväskylä 2015. ISSN: 1459-4323 ISBN: 978-951-39-6395-8 (nid.). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi.  

Yhteystiedot:
Aarni Virtanen, aarni.t.virtanen@student.jyu.fi, puh. 040 805 3412
tiedottaja Anitta Kananen tiedotus@jyu.fi, puh. +358 40 805 4142

English Summary

Act now, don’t hesitate”. Changes in the rhetoric of Vihtori Kosola 1929–1936.

The dissertation is concerned with the speeches of Vihtori Kosola (1884–1936), recruiter of jäger, strike breaker and activist. Kosola assumed the leadership of the Lapua Movement in  1929. His most significant speeches were delivered on the peasants’ march of 7 July 1930 and on  the 15th anniversary of the war of independence on 16 May 1933. Kosola was a political speaker  and the figurehead of the Patriotic people’s movement (IKL) founded in 1932.

The Study  focuses on Kosola’s speeches applying rhetorical-semantic concept analysis with regard to the  changes occurring in the main concepts. Changes in the speeches are used to explore the  concepts of democracy and application of the law in Finland in the 1930s. Analysis of the main  concepts serves to reveal changes in the themes of the speeches and positions Kosola’s rhetoric  as part of the activities and objectives of the movements he represented. The study comprises two levels. On the general level I scrutinize the rhetoric of the speeches and changes in their concepts, on the specific level I scrutinize the speeches in relation to Kosola’s personal network, as they are also an outcome of the actions of this network. Kosola did not write all his speeches himself; they were written by the activist Lieutenant-Colonel Artturi  Vuorimaa, Pastor K. R. Kares and the popular scientist Lieutenant Kai Donner.

In accordance with the theory of the British historian R. G. Collingwood, these speeches can be perceived as responses to questions emanating from society. Then, according to Quentin Skinner, they are a kind of hybrid combining several political discussions. Carl Schmitt, jurist and Kosola’s contemporary in Germany, determined modern politics to have originated from the  exclusion of the enemy. Kosola in his speeches builds up an image of the enemy consisting of  the Left Wing in general and Communism in particular. In the period 1932–1933 Kosola’s  speeches are an invective against all political parties, i.e. “party political power” and serve as  tools bringing the Lapua Movement and the IKL to power, but in the period 1935–1936 they  become more moderate. The image of the enemy is strengthened with a hatred of all things  Russian and with antisemitism. As part of the extreme Right Wing rhetoric Kosola equates the  Russian Bolsheviks with the alleged endeavours of the Jews to gain world power. Keywords: Vihtori Kosola, the Lapua Movement, IKL, political history of ideas, political  rhetoric

Lisätietoja

Tohtorikoulutettava Aarni Virtanen
aarni.t.virtanen@student.jyu.fi
+358408053412
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,