Ajankohtaista

Väitös: 5.12 Aivojen sähköiset reaktiot puheeseen kytkeytyvät lukivaikeuteen jo vauvaiässä (Lohvansuu)

Alkamisaika: lauantai 05. joulukuuta 2015, 12.00

Päättymisaika: lauantai 05. joulukuuta 2015, 15.00

Paikka: Mattilanniemi, Agora, Auditorio 3

Kaisa Lohvansuu, kuvaaja Sanna Pajunen
Kaisa Lohvansuu, kuvaaja Sanna Pajunen
FM Kaisa Lohvansuun psykologian väitöskirjan ”Brain responses to speech sounds in infants and children with and without familial risk for dyslexia" (Aivojen herätevasteet puheääniin vauvoilla ja lapsilla, joilla on perinnöllinen lukivaikeusriski) tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Urs Maurer (The Chinese University of Hong Kong) ja kustoksena professori Paavo Leppänen (Jyväskylän yliopisto).

Lukihäiriö eli dysleksia on perinnöllinen vaikeus oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Dyslektikoille puheäänten kestojen havaitseminen on vaikeaa. Kaisa Lohvansuu tutki väitöskirjassaan aivojen herätevasteita eli sähköisiä reaktioita konsonanttien kestoihin vauvoilla ja kouluikäisillä lapsilla, joista osalla oli perinnöllinen dysleksiariski.

Lapsella on suuri riski kohdata lukemisvaikeuksia kouluiässä, jos vaikeuksia esiintyy myös hänen vanhemmillaan. Puolivuotiaiden riskivauvojen nopeaa äänten käsittelyä heijastavien aivovasteiden huomattiin ennustavan lukemisen nopeutta kahdeksannella luokalla.

Ennustevaikutus välittyi esikouluiän tuttujen esineiden nimeämisnopeuden kautta. Tämä viittaa siihen, että mielensisäisestä sanavarastosta haun sujuvuus on tarpeen sekä sujuvassa lukemisessa että nimeämisessä. Dysleksiariskivauvojen poikkeava aivoaktivaatio on tutkimuksen mukaan varhainen merkki puutteellisesti kehittyvistä puheäänteiden muistijäljistä aivoissa.

Kolmannella luokalla dyslektikkojen poikkeuksellisen suuret aivovasteet puheeseen olivat yhteydessä tarkempaan lukemiseen ja kirjoittamiseen. Tarkimmin lukevilla dyslektikoilla aivoaktivaatio syntyi taaempana oikealla kuuloaivokuorella kuin muilla lapsilla. Tästä pääteltiin, että osalla kolmasluokkalaisista lukivaikeuslapsista aivot ovat korvanneet puutteellista puheenprosessointia, mikä näkyi tavanomaista suurempana aivojen aktivaationa puheääniin.

Väitöstutkimus on osa Lapsen kielen kehitys- ja Dyslexia genes and neurobiological pathways (NEURODYS) – projekteja. Lapsen kielen kehitys – projektissa (Jyväskylä Longitudinal Study of Dyslexia, JLD) on tutkittu dysleksian riskitekijöiden yhteyksiä kielen kehitykseen ja lukemisen vaikeuksiin jo noin kahdenkymmenen vuoden ajan.

Kaisa Lohvansuu kirjoitti ylioppilaaksi Ylivieskan lukiosta vuonna 1995. Hän valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2004. Tällä hetkellä hän työskentelee projektikoordinaattorina ChildBrain EU-hankkeessa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research (Nro 540). ISSN 0075-4625, ISBN 978-951-39-6397-2. Sitä myy Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi

Tutkimuksen rahoittajina toimivat EU:n kuudes puiteohjelma NEURODYS (Dyslexia genes and neurobiological pathways, 018696), Suomen Akatemian huippuyksiköt (44858 ja 213486), Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Kulttuurirahasto, Psykologian tutkijakoulu sekä Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta ja Psykologian laitos.

Lisätietoja:
Kaisa Lohvansuu, kaisa.lohvansuu@jyu.fi, puh. 040 515 8176
tiedottaja Anitta Kananen tiedotus@jyu.fi, puh. +358 40 805 4142

English abstract:

Dyslexia, a specific reading disability, runs in families. Therefore, the risk for a child to become dyslexic increases multifold if reading difficulties occur in the family. One risk factor for dyslexia is a deficit in speech perception. Using EEG, speech sound discrimination was found to be more demanding than non-speech discrimination in typical readers in the first study. Second, in school-aged children with dyslexia in 3rd grade, enhanced brain responses were observed and found to be associated with better performance in reading accuracy, spelling accuracy and phonemic length discrimination tasks. The brain responses of the most accurate readers in the dyslexia group originated from a more posterior site of the right auditory cortex, suggesting the employment of compensatory brain-processing for changes in phonemic length. Third, the brain responses of six-month-old infants at risk for dyslexia were found to predict their reading speed in adolescence at 14 years. The prediction was mediated via preschool-age rapid naming speed, which suggests that the same cognitive processes are needed in both fluent reading and naming. Possibly those common processes are related to automatization of the retrieval process from a mental lexicon via phonological representations. Atypical brain activation to speech in infancy seems to implicate a deficient development of phonological representations in at-risk infants that later hinders lexical access. These results indicate that even if a child is born with an increased risk for dyslexia, the risk is not insurmountable. Overall it seems that accurate speech perception, well-developed speech sound representations and automatized access to them are necessary for the development of fluent reading. This information is important in developing remediation for children at increased risk for dyslexia.

Lisätietoja

Tohtorikoulutettava Kaisa Lohvansuu
kaisa.lohvansuu@jyu.fi
+358407650684
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,