Ajankohtaista

Väitös: 10.12.2015 Matematiikan oppimisvaikeusriskissä olevat lapset hyötyvät tietokoneavusteisesta taitoharjoittelusta (Salminen)

Alkamisaika: torstai 10. joulukuuta 2015, 12.00

Päättymisaika: torstai 10. joulukuuta 2015, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Ruusupuisto, RUU D104 (Helena -sali)

Jonna Salminen, kuva Sanna Pajunen
Jonna Salminen, kuva Sanna Pajunen
KM Jonna Salmisen erityispedagogiikan väitöskirjan ”Response to Computer-Assisted Intervention in Children Most at Risk for Mathematics Difficulties” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä akatemiaprofessori Erno Lehtinen (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Aro (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

 

Varhaisten numeeristen taitojen kehityksen arviointi, seuranta ja tukeminen ovat tärkeitä, sillä nämä taidot muodostavat pohjan peruslaskutaitojen oppimiselle ja vaikuttavat sen myötä lapsen koko koulupolkuun.

Jonna Salminen tutki, hyötyvätkö varhaisilta numeerisilta taidoiltaan kaikkein heikoimmat esiopetusikäiset lapset intensiivisestä tietokoneavusteisesta taitoharjoittelusta. Salminen selvitti, missä määrin ja millaiset harjoitteet ovat hyödyllisiä erityisesti niille lapsille, joiden riski matematiikan oppimisvaikeuksiin on kaikkein suurin. Kokeellisissa Ekapeli-Matikka -interventiotutkimuksissa kerättiin taitojen arviointitietoa ja pelitallennetietoa. Ekapeli-Matikka on yksi LukiMat -hankkeen aikana kehitetyistä tutkimustietoon perustuvista tuen menetelmistä (www.lukimat.fi).

Tulosten mukaan intensiivisellä tietokoneavusteisella taitoharjoittelulla oli myönteinen vaikutus taidoiltaan kaikkein heikoimpien lasten varhaisiin numeerisiin taitoihin, vaikkakin hyötymisessä oli yksilöllistä vaihtelua. Harjoituksen tuottama hyöty näkyi taidoissa välittömästi kolmen viikon päivittäisen harjoittelun jälkeen erityisesti niissä taidoissa, joihin interventio kohdentui.

Koska taitopuutteissa on yksilöiden välisiä eroja ja oppimisen vaikeudet ovat moninaisia, päällekkäistyviä sekä usein sitkeitä, varhaisen tuen tarpeen tunnistaminen, tuen suunnittelu, toteuttaminen ja sen mahdollinen muokkaaminen näyttäisivät vaativan erityistä pedagogista herkkyyttä. Tietokoneavusteisia menetelmiä voi hyödyntää tuen tarpeiden tunnistamisessa, tuen yksilöllistämisessä ja tehostamisessa. Menetelmät voidaan ohjelmoida etukäteen sisällöltään, esitystavoiltaan ja palautejärjestelmiltään lapsen tarpeisiin muuntuviksi. Perustaitoharjoittelun määrää sekä siitä saatua yksilöllistä palautetta voidaan lisätä huomattavasti.

Jonna Salminen työskentelee tällä hetkellä projektitutkijana Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitoksella. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Kempeleen lukiosta vuonna 1995. Hän on valmistunut luokanopettajaksi Oulun yliopistosta vuonna 2002, ja pätevöitynyt myöhemmin erityisopettajaksi Jyväskylän yliopistossa. Salminen on työskennellyt opettajana muutamia vuosia, minkä jälkeen hän on aloittanut tutkijana LukiMat -hankkeessa, Niilo Mäki Instituutissa, vuonna 2006. Salminen siirtyi Niilo Mäki Instituutista tohtorikoulutettavaksi Jyväskylän yliopistoon vuonna 2013. Väitöksen jälkeen hän jatkaa tutkijatohtorina Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, jossa tutkitaan lasten luku- ja laskutaidon sujuvuuden kehittymistä.

Teos julkaistaan sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 543, 84s, Jyväskylä 2015, ISSN: 0075-4625; 543, ISBN: 978-951-39-6431-3.

Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi

Abstract:

This thesis investigates the effects of a theory-based intervention method for poor early number skills among the poorest-performing children in Finnish pre-primary education.

The immediate and delayed condition-specific effects of an intensified GraphoGame Math intervention and the effects of sample characteristics on intervention gain scores were examined.

For the study purposes, three intervention data sets were collected during the years 2007–2011 as part of the LukiMat-project coordinated by the Niilo Mäki Institute and funded by the Finnish Ministry of Education and Culture since 2007.

The results revealed positive, condition-specific, immediate and delayed intervention effects after intensified GGM practice on early number skills among the children most at risk for mathematics difficulties. Based on game-log data analyses, individual differences in response to intervention were found.

 The findings indicate that theory-based computerized methods with game-log data analyses can be successfully used in ongoing identification, systematic progress monitoring, and remediation of individual gaps.

 Keywords: early number skills development; mathematics difficulties (MD); children most at risk for MD; computer-assisted intervention (CAI); GraphoGame Math (GGM); responsiveness to intervention

Lisätietoja

Jonna Salminen
jonna.b.salminen@jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,