Ajankohtaista

Väitös: 23.1.16 FM Henna-Riikka Peltola (Humanistinen tiedekunta, musiikkitiede)

Alkamisaika: lauantai 23. tammikuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: lauantai 23. tammikuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

FM Henna-Riikka Peltolan musiikkitieteen väitöskirjan "Kind of blue: Emotions experienced in relation to nominally sad music". Väitös on englanninkielinen." tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä PhD, Senior Lecturer Renee Timmers (University of Sheffield) ja kustoksena professori Tuomas Eerola (varalla professori Erkki Huovinen). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Henna-Riikka Peltola
Henna-Riikka Peltola, kuvaaja: Sanna Pajunen
FM Henna-Riikka Peltolan musiikkitieteen väitöskirjan "Kind of blue: Emotions experienced in relation to nominally sad music" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä PhD, Senior Lecturer Renee Timmers (University of Sheffield) ja kustoksena professori Tuomas Eerola. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Monenlaiset surut liittyvät musiikkiin

Väitöskirjassaan Henna-Riikka Peltola tutki ihmisten tunnekokemuksia, jotka liittyvät surullisena pidettyyn musiikkiin.

- Ihmisten käsitykset ja kokemukset surusta ja surullisuudesta musiikin kontekstissa ovat hyvin moninaisia ja kontekstisidonnaisia. Yksittäisen perustunteen sijasta musiikillinen suru näyttäytyy ihmisten kuvauksissa rikkaana kattokäsitteenä, johon voi sisältyä kokemuksellisesti niin äärimmäisen epämiellyttäviä ja tuskallisia tuntemuksia kuin todella miellyttäviä, esteettisiä ja lohdullisia tunnekokemuksiakin, Peltola toteaa.

Surun ja musiikin käsitteellistäminen

Musiikin herättämät tunnekokemukset voivat olla vaikeasti sanallistettavissa. Lisäksi ne ovat paitsi yksilöllisiä myös vahvasti kontekstisidonnaisia kiinnittyen kuulijan elämäntilanteeseen, kuunteluhetkeen, sen hetkiseen mielialaan sekä hänen musiikkimakuunsa.

Yksilöllisistä eroista huolimatta tutkimuksessa paljastui tunnekokemusten yhteisiä piirteitä. Näin surullisen musiikin herättämät tunteet ovat ainakin osittain sosiaalisesti opittuja ja jaettuja, tietyssä musiikillisessa ja historiallisessa kontekstissa esiintyviä ilmiöitä. Tunteiden käsittäminen käsitteellistämisen tuloksena (ts. minkälaisia merkityksiä heränneille tuntemuksille annetaan missäkin tilanteessa, ja minkälaisilla nimillä niitä kutsutaan) helpottaa ymmärtämään, kuinka ihmisellä voi olla keskenään hyvin erilaisia musiikkiin liittyviä tunnekokemuksia, joita kaikkia hän itse pitää jollakin tapaa surullisina. 

- Musiikki ei siis pelkästään kuvasta surullisena pidettyjä tunteita, vaan toimii apuvälineenä näiden tunteiden kokemisessa ja on omalta osaltaan rakentamassa niille paitsi henkilökohtaisia myös sosiaalisesti jaettuja kulttuurisia merkityksiä, Peltola kuvailee.

Myös itse musiikin käsitteellistäminen vaikuttaa koettuihin tunteisiin. Vaikka musiikin surullisuus onkin usein yksilöllistä ja kenties kuulijan oman elämänkokemuksen leimaamaa, esimerkiksi tietty musiikki muistuttaa esimerkiksi henkilökohtaisesta menetyksestä, eri musiikkityyleissä esiintyy silti vakiintuneita, yleisesti tunnistettavia keinoja ilmaista surua. Kuulija voi tunnistaa keskenään erilaiset tunneilmaisun tavat niin klassisesta orkesterimusiikista kuin suomi-iskelmästäkin, ja pitää näitä kumpaakin eri tavoilla surullisen kuuloisina, mikä puolestaan vaikuttaa heränneiden tunteiden käsitteellistämiseen ja kokemiseen.

- Siksi erilaisten musiikillisten kontekstien huomioiminen on musiikin tunnetutkimuksessa tärkeää. Pitämällä tunteita käsitteellistämisen tuloksena voidaan kaikenlaisia musiikillisia tunnekokemuksia jatkossa ymmärtää entistä paremmin. Näkökulmaa on mahdollista soveltaa musiikkipsykologisen tutkimuksen lisäksi myös esimerkiksi musiikkiterapian saralla, Peltola kertoo.

Peltola tutki surullisen musiikin herättämiä tunnekokemuksia moninaisin menetelmin, mm. kyselytutkimuksella, avovastauksilla ja ryhmähaastatteluilla.

Lisätietoja:
Henna-Riikka Peltola, puh. 050 3317709, henna-riikka.peltola@jyu.fi
Viestintävastaava Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, tiedotus@jyu.fi

Henna-Riikka Peltola valmistui ylioppilaaksi Savonlinnan taidelukiosta vuonna 2002. Lukion jälkeen hän jatkoi musiikkiopintojaan ensin Kuopion konservatoriossa, josta valmistui yhtye- ja orkesterimuusikoksi vuonna 2005, ja sen jälkeen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (2005–2009), muusikoksi (AMK) pääaineenaan klassinen laulu. Maisteriksi Peltola valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2011 pääaineenaan musiikkitiede. Muusikon töiden lisäksi Henna-Riikka Peltola on työskennellyt projektityöntekijänä  Eino Roiha –säätiössä sekä tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston musiikin laitoksella vuosina 2012–2015. Tällä hetkellä Peltola toimii musiikin laitoksella yliopistonopettajana musiikkitieteen oppiaineessa. 

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 278, 61 s., Jyväskylä 2016, ISSN: 1459-4323, 278 (nid.) ISSN 1459–4331; 278 (PDF) ISBN: 978-951-39-6462-7 (nid.), 978-951-39-6463-4 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, myynti@library.jyu.fi. Linkki väitöskirjan pdf-versioon: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6463-4

 Abstract

The present work investigates emotions evoked by music listening from various perspectives. The research focused on the listeners’ subjective experiences of listening to self-defined sad music (i.e. music that sounds sad or is otherwise associated with sadness). The work comprises four studies, each investigating different aspects of these emotional experiences. Study I addressed this issue by examining the metaphorical language used for describing such experiences. In Study II, the descriptions were classified into three types of “sadness” that differed depending on the valence and arousal of the overall experience and the contextual aspects. Study III explored the attitudes towards sad music and involved a representative sample of the Finnish population. Study IV investigated the ways in which people share their experiences with other people listening to the same piece of nominally sad music. The main findings of every study contributed to the larger picture of experiences related to sad music. The shared metaphorical language used in communicating experiences to others revealed deeper, socio-culturally shared structures of experiences. The classification of different kinds of “sadness” gave rise to different contextual aspects of conceptualisation that affect the experiences. Concerning the attitudes towards sad music, by using a representative sample of population, the aspects of previous studies were tested on a larger scale. Besides verifying the existence of the phenomenon, identifying the contextual and preferential aspects made the claim of (social) context even stronger. Finally, by examining the ways in which people negotiate the socially shared meanings of these kinds of emotional experiences, this study revealed new aspects of conceptualisation (both music and emotion) that affected the listeners’ experiences. In sum, the current work paints a more comprehensive picture of the myriad ways in which people experience, conceptualise, and share emotions associated with nominally sad music than the previous studies on music and sadness.

 

 

Lisätietoja

Henna-Riikka Peltola
henna-riikka.a.peltola@jyu.fi
+358503854857
kuuluu seuraaviin kategorioihin: