Ajankohtaista

Väitös: 4.3.2016 Etiikkaa filosofisesta näkökulmasta (Teikari)

Alkamisaika: perjantai 04. maaliskuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: perjantai 04. maaliskuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

Kaija Teikari, kuvaaja: Anu Lehtinen

FM Kaija Teikarin kasvatustieteen väitöskirjan "Exploring ethics. A philosophical inquiry into the education sector of one Finnish city” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjinä professori Eero Ropo (Tampereen yliopisto) ja dosentti, yliopistonlehtori Rauno Huttunen (Turun yliopisto). Kustoksena professori Mirja Tarnanen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Teikari tutki väitöskirjassaan erään suomalaisen kaupungin koulutoimen arvoja, hyveitä ja hyvinvointia. Tavoitteena oli löytää koulutoimen eettisen perustan rakennusaineita. Tutkijan virikkeinä olivat pitkä koulu-ura, kiinnostus filosofiaan ja haastava kysymys: Mitä tarkoitamme kun puhumme etiikasta? Tutkimus oli ethics is -tutkimus filosofisesta etiikasta, ja eteni käytännön kautta kohti teoriaa – from practice into theory.

Tutkimusmatkailijan reitin etsintä

Tutkitun kaupungin koulutoimi tarjosi runsaasti aineistoa. Koulujen rehtorit, opettajat ja oppilaat kertoivat toimistaan koulun arjessa – auttamisesta, yhteistyöstä, ilmapiiristä, arvoista. Myös muut tärkeät toimijat, kuten koulusihteerit, keittiöväki, vahtimestarit tai siistijät sanoivat sanansa – eikä kaupungin johtoa, poliitikkoja tai sivistystointakaan unohdettu. Muutamat tutkittavat myös antoivat määritelmiä etiikka-käsitteelle.

Teikarin motto oli: ”Filosofi on henkilö, joka huomattuaan jonkin asian toimivan käytännössä, aprikoi toimiiko se teoriassa.” Tutkimusongelmaa lähestyttiin helpomman reitin kautta: ei vertailua hyvien ja huonojen koulujen välillä, ei moralisointia oikeasta tai väärästä toiminnasta. Helpompi tie on siis teoria, filosofinen etiikka eli moraalifilosofia.

Kolme satamaa

Koulutoimen eettistä perustusta hahmoteltiin pysähtymällä kolmessa satamassa, jotka olivat Arvot, Hyveet ja Hyvinvointi. Tutkittavien vastauksista tiivistettyjen arvojen analyysi tuotti kaksi pääkategoriaa: 64 käytännöllistä (esim. työ, turvallisuus) ja 162 idealistista (esim. oikeudenmukaisuus, kauneus) arvoa. Kumpikin kategoria sisälsi arvoteoreettisesti sekä itseis-, väline-, että personaaliarvoja.  Hyveet-satamasta löytyi altruismia, huolenpitoa, rohkeutta ja ystävällisyyttä. Yhteistyö ja koulun ilmapiiri tiivistyivät Hyvinvoinnin satamassa seurauseettisesti sellaisten toimintojen kautta, jotka olivat enimmäkseen oikein (right); eivät väärin, mutta eivät myöskään pakollisia. Ne eivät tavoitelleet laajaa utilitaristista (hyötynäkökulmaan liittyvää) hyvinvointia vaan läheisiä, kuten oman koulun työtovereita ja oppilaita koskevaa (near & dear).

Etiikan tarkoitus

Useat rehtorit ja opettajat kertoivat, että heidän opintoihinsa ei sisältynyt etiikkaluentoja, mutta toivoivat, että etiikasta puhuttaisiin enemmän. Tällainen tarkoittanee pohdintaa oikean ja väärän, hyvän ja pahan olemuksesta.

– Etiikka tarkoittaa hyvän yhteishengen luomista. Sellaista ei ilmene jos ihmisiä ei kohdella arvokkaina yksilöinä, Teikari siteeraa erään tutkittavan lausumaa.

Tällaisten lausumien teoretisointi ei jähmettänyt eläväistä koulutointa. Mitään varsinaista uutta ei löytynyt etiikan satamista. Arvo-, hyve- ja seurauseettiset teoriat ovat kauan olleet satamien kätköissä. Ne pitäisi vain ottaa entistä useammin käyttöön.

Lisätietoja

Kaija Teikari, kaija.teikari@pp.inet.fi, puh. +358405959896

Viestintäharjoittelija Hanna Koskinen, hanna.ka.koskinen@jyu.fi puh. 040 805 4463

Kaija Teikari suoritti ylioppilastutkinnon Warkauden Yhteislyseossa v.1963. Opiskeltuaan Helsingin yliopistossa sosiologiaa, germaanista filologiaa, estetiikkaa & nykyiskansojen kirjallisuutta, teoreettista filosofiaa sekä pääaineenaan englantilaista filologiaa Teikari valmistui maisteriksi v. 1969. Työelämä alkoi Espoossa Viherlaakson lukion iltalinjalla englannin lehtorina v.1972–77 ja jatkui saman koulun rehtorina (nimike tuolloin: apulaisrehtori) v.1977–1989. Rehtorin työ jatkui Haminassa nuorempien oppilaiden parissa Vehkalahden yläkoulussa v. 1990–2003. Väitöskirjaan tähtäävät jatko-opinnot alkoivat v.2004 Jyväskylän yliopiston Rehtori-instituutissa (nyk. Koulutusjohtamisen instituutti).Teikari on toiminut siellä tuntiopettajana MPEL-ohjelmassa (Master’s Degree Program of Educational Leadership) v.2007-2015.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 546, 140 s., Jyväskylä 2016 URN:ISBN:978-951-39-6543-3;   ISBN 978-951-39-6543-3 (PDF) ISBN 978-951-39-6542-6 (nid.) ISSN 0075-4625. Kirjaa saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi

Abstract

The purpose of this study is to try to delineate the ethical basis of practical school life in the education sector of one Finnish city. The main theories considered relevant for formulating the ethical basis are value theory, virtue ethics and consequentialism. These theories also refer to the three main sections – Values, Virtues and Well-being – of the Double Funnel, which is the reporting model of this research. The data consists of interviews (mayor, two superintendents, nine principals), 75 teacher questionnaires, E-mails (school secretaries, cooks, nurses etc.), short notes (cleaners, caretaker, 446 students).The analysis of informants’ values produced 64 practical and 162 idealistic values. Both categories included references to intrinsic, instrumental and personal values.The section of Virtues, containing such practical issues as helping or facing problems, got their theoretical interpretation in terms of virtues of altruism, care, courage, etc. Collaboration and school atmosphere, dealt with in the section of Well-being, were condensed into consequentialist well-being through actions that were mostly right.

 

 

Lisätietoja

Kaija Teikari
kaija.teikari@pp.inet.fi
040 595 9896
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,