Ajankohtaista

Väitös: 27.2.2016 Oppilaan maahanmuuttotausta voi olla voimavara kielenopetuksessa (Linderoos)

Alkamisaika: lauantai 27. helmikuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: lauantai 27. helmikuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

Petra Linderoos. Kuva Tarja V-K.
Petra Linderoos
FK Petra Linderoosin saksan kielen ja kulttuurin väitöskirjan "Mehrsprachigkeit von Lernern mit Migrationshintergrund im finnischen Fremdsprachenunterricht – Perspektiven der Lerner, Lehrpersonen und Erziehungsberechtigten" tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä on professori Adelheid Hu (University of Luxembourg) ja kustoksena dosentti Katja Mäntylä. (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on saksaksi.

Vieraiden kielten opetus on ollut perinteisesti tärkeä ja pakollinen osa suomalaista koulujärjestelmää. Maahanmuuton myötä yksikieliset opetusryhmät käyvät yhä harvinaisemmiksi. Tähän mennessä maahanmuuttajien kielten oppimiseen liittyvä tutkimus on keskittynyt lähinnä toisen, eli kohdemaan kielen oppimiseen. Petra Linderoosin väitöskirjatutkimus sen sijaan keskittyy maahanmuuttajataustaisten oppilaiden vieraiden kielten oppimiseen.

Petra Linderoos selvittää väitöksessään, millä tavalla suomalaisessa koulujärjestelmässä suhteellisen uutta ilmiötä, monikielisyyttä, käsitellään peruskoulun vieraiden kielten oppitunneilla. Tutkimus keskittyy siihen, miten maahanmuuttotaustaiset kaksi- ja monikieliset oppilaat voivat hyötyä aikaisemmista yksilöllisistä kielikokemuksistaan, kielen oppimiskokemuksista ja kielitietoisuusprosesseista, sekä millaisena voimavarana nämä toimivat heidän kielten oppimisen prosesseissaan.

Tutkimusmateriaali kerättiin kolmessa kaupungissa ja se koostuu viidennen ja kuudennen luokan oppilaiden täyttämistä kyselylomakkeista ja oppilaiden piirtämistä ”kielipotreteista” sekä vieraiden kielten opettajien, maahanmuuttotaustaisten oppilaiden äitien ja opettajien haastatteluista.

Petra Linderoos havaitsi, että useimmat maahanmuuttotaustaiset oppijat suhtautuvat myönteisesti monikielisyyteensä. Useimmat ovat myös ennakkoluulottomia ja motivoituneita oppimaan uusia vieraita kieliä. Kielten opettajat kertoivat haluavansa kohdata nämä oppilaat kunnioittavasti ja huolehtivansa heistä. Tämä voidaan nähdä nimenomaan suomalaisena koulutuksellisena asenteena, kuten myös tutkimuksessa haastatellut lasten äidit sanoivat.

Monikieliset oppilaat eivät käännä uusia sanoja pelkästään suomeksi, vaan myös omalle äidinkielelleen. He vertailevat uutta kieltä ja kulttuuria sekä Suomen että oman kulttuurinsa piirteisiin. Lisäksi he tunnistavat monikielisen tietotaitonsa tuomat edut ja ovat tietoisia äidinkielensä ja vieraan kielen välisistä synergia- ja siirtoprosesseista.

Vaikka kieltenopettajat havaitsivat, että oppilaiden monikieliset taidot olivat voimavara heille itselleen ja muille luokan oppilaille, tulokset osoittivat, että kaksi- ja monikielisten oppilaiden äidinkielet jätetään enemmän tai vähemmän huomiotta vieraiden kielten oppitunneilla. Toisaalta kielten opettajat ovat epävarmoja siitä, miten heidän tulisi toimia monien äidinkielten kanssa, ja toisaalta heiltä puuttuvat pedagogiset metodit ja konseptit kaksi- ja monikielisten oppilaiden tukemiseen.

Tulokset osoittavat myös, että kielten opettajilla ei ole tarpeeksi tietoa maahanmuuttotaustaisten oppilaiden aikaisemmista kielenoppimiskokemuksista, eivätkä he ole yleensä mukana oppilaiden huoltajien ja koulun välisessä yhteistyössä. Oppilaiden äidit huomauttivat, ettei kukaan ollut kysynyt heiltä heidän kielitaustastaan, eivätkä he olleet tavanneet kieltenopettajia.

Tuloksista voi päätellä, että vieraiden kielten opettajan- ja täydennyskoulutuksen haaste on löytää tehokkaita pedagogisia metodeja ja konsepteja, joiden avulla monikieliset maahanmuuttotaustaiset oppilaat voisivat hyötyä monikielisyydestään vieraiden kielten oppitunneilla. Kaikkien pitäisi löytää yhteinen toimintamalli.

Suomessa olisi tarpeellista käydä syvällisempää keskustelua monikielisyydestä ja siihen suhtautumisesta. Varsinkin, kun uusi perusopetuksen opetussuunnitelma tulee voimaan 2016, ja koulujen vastuulle jää uudenlaisen pedagogisen lähestymistavan hahmottaminen monikielisyyteen.

Petra Linderoos on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1976 Marburgin oppikoulusta. Hän on suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa vastaavan tutkinnon (I. Staatsexamen) aineina saksa, yhteiskuntatiede ja kasvatustiede Philipps-yliopistossa Marburg/Lahnissa vuonna 1983, sekä aineenopettajan tutkintoa vastaavan tutkinnon (II. Staatsexamen) aineina saksa ja yhteiskuntatiede Marburg/Lahnissa vuonna 1987. Hän on suorittanut myös Jyväskylän yliopistossa vastaavan opettajan pätevyyden eli pedagogiset opinnot 2008.

Petra Linderoos on työskennellyt Jyväskylän yliopistossa vuodesta 1985 lähtien erilaisissa opetustehtävissä, mm. kielten laitoksessa, kielikeskuksessa, täydennyskoulutuskeskuksessa, avoimessa yliopistossa ja Jyväskylän kesäyliopiston ikääntyvien yliopistossa. Lisäksi hän on työskentellyt Jyväskylän kaupungin palveluksessa oman äidinkielen, saksan, opettajana. Tällä hetkellä hän on tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopistossa kielten laitoksella ja oman äidinkielen opettajana Jyväskylän kaupungilla.

Väitöskirjan ohjaajina ovat toimineet dosentti Katja Mäntylä ja professori Kirsi Pakkanen-Kilpiä (Jyväskylän yliopisto). Tutkimusta ovat rahoittaneet Jyväskylän yliopisto ja Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities numerona 273, Jyväskylä 2015, ISSN:, ISBN: 951- (PDF) / (nid.).  Luettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston JYX-julkaisuarkistossa verkossa ja ostettavissa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@jyu.fi. E-kirjana: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6414-6

Abstract in English

The goal of this study is to examine how the relatively new phenomenon of multilingualism in the Finnish education system is presently managed in foreign language classes in the Finnish comprehensive school. The focus is on how bi- and multilingual learners with migration background can benefit from their previous individual language experiences, language learning experiences and language awareness processes, and how these function as a resource for their further (foreign) language learning process. Until now migration research in the Finnish context concentrating on language learning mainly consists of second language acquisition. This study, however, focusses on foreign language learning of learners with migration background and, using mixed data collection methods and triangulating the data, explores it from the perspective of learners, foreign language teachers and legal guardians. The data was collected drawing upon questionnaires and self-portraits of learners from three comprehensive schools (N=34), semi-structured interviews with foreign language teachers (N=6), and mothers of children with migration background (N=4), and also written answers to two questions from nearly all interviewed teachers (N=5). The data was analyzed through content analysis, where three key concepts with regard to multilingualism were central to the analysis of the data: perception of (die Wahrnehmung), attitude to (die Haltung), and dealing with (der Umgang) multilingualism. The results indicate that most of the learners with migration background have a positive appreciation and attitude to their own multilingualism. They engage in multilingual interactions with different people in various situations nearly every day. They feel supported by their classmates and foreign language teachers, and most of them are very open-minded and motivated to learn other foreign languages. The preconditions for their foreign language learning process are perceived as fairly good. The foreign language teachers respectfully express their willingness to interact with the learners of migrant background (mainly in Finnish); they particularly look after these learners, which is also supported by the learners’ mothers. The results also show that the native languages of the learners with migration background were often present for themselves during the foreign language lessons. For instance, they translate new words not only into Finnish but into their own native language(s) and they compare information belonging to cultural aspects of the new foreign language with Finnish and their own culture(s). Learners can recognize benefits from their multilingual know-how and are aware of synergy- and transfer processes between their native languages and the foreign language. Although foreign language teachers also realize that the learners’ multilingual skills are a resource for the learners themselves and for the whole group of foreign language learners, the findings show that the native languages of the bi- and multilingual learners are more or less ignored during their foreign language learning lessons. The study indicates that on the one hand the foreign language teachers feel uncertain about dealing with the native languages of their learners, and on the other hand they have a lack of pedagogical methods/concepts to challenge and support these bi- and multilingual learners. Furthermore, the results suggest that foreign language teachers are not well informed about both previous individual language experiences and language learning experiences of the learners with migration background and are not involved in the cooperation between the legal guardians and the school. The mothers pointed out that nobody has asked them about their language backgrounds nor had they met a foreign language teacher at all. According to the results of this study it seems quite evident that in the future foreign language teachers training could concentrate on finding effective pedagogical methods and concepts so that multilingual learners with migration background can benefit effectively from their multilingualism during the foreign language learning lessons.

Keywords:

Bilingualism, equality, esteem, resource, Finnish education system, foreign language learning, individual language experience, migration, multilingualism, language awareness process, language learning experience, resource

Lisätietoja:

Petra Linderoos, petra.u.linderoos@jyu.fi, +358405157836

kuuluu seuraaviin kategorioihin: , ,