Ajankohtaista

Väitös: 12.2.2016 Liikkujatyyppi ohjaa opiskelijan opettajuuden kehittymistä (Kari)

Alkamisaika: perjantai 12. helmikuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: perjantai 12. helmikuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

JaanaKariNetti.jpg
Jaana Kari, kuvaaja: Esa Hiltunen

LitL Jaana Karin liikuntapedagogiikan väitöskirjan ”Hyvä opettaja. Luokanopettajaopiskelijat liikuntakokemustensa ja opettajuutensa tulkitsijoina” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä dosentti Riitta Asanti (Turun yliopisto) ja kustoksena professori Pilvikki Heikinaro-Johansson (Jyväskylän yliopisto).

Jaana Kari tutki liikuntapedagogisessa väitöskirjassaan luokanopettajaopiskelijoiden liikunnanopettajuuden kehittymistä opettajakoulutuksen aikana.  Luokanopettajat opettavat lapsille liikuntaa kuuden ensimmäisen kouluvuoden ajan. Koululiikunnan laatuun vaikuttaa olennaisesti, millaisia liikunnan opettajia luokanopettajakoulutuksesta valmistuu. Hyvä opettajuus rakentuu ketjussa, jossa opiskelija tunnistaa omat lähtökohtansa, tunnustaa oppimistarpeensa ja saa opettajankoulutuksessa tukea persoonalliseen kasvuunsa.

Liikkujatyyppi ohjaa liikuntaan motivoitumista

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa Kari tutki, millaisista liikunnallisista lähtökohdista luokanopettajaopiskelijat aloittavat opintonsa. Aineistona käytettiin opiskelijoiden kirjoittamia liikuntaelämäkertoja (57 kpl). Elämäkerroista Kari löysi seitsemän erilaista liikkujatyyppiä (kilpailijat, uurastajat, elämysliikkujat, tuottajat, liikunnan kolhimat, terveyden korostajat ja liikunnan suurkuluttajat) eli tapaa kertoa omista liikuntaan liittyvistä kokemuksista ja suhtautua liikuntaan. Liikkujatyyppi ohjaa liikuntaan motivoitumista.

– Elämysliikkuja pitkästyy heti, jos liikuntatilanne vaikuttaa yksitoikkoiselta. Kilpailija puolestaan vetäytyy sivuun, jos hän epäröi onnistumisensa mahdollisuutta.  Uurastajalle tärkeintä ovat määrälliset tavoitteet, sillä hänelle liikunta merkitsee mahdollisuutta olla ahkera ja saavuttaa työteliäisyydellä tyytyväisyys itseensä, Kari antaa esimerkkejä tyypeistään.

Opiskelijan liikkujatyyppi näkyy opettajaksi opiskelussa

Toisessa osassa viiden vuoden kuluttua Kari haastatteli yhden opiskelijan kustakin liikkujatyypistä. Haastatteluaineistosta hän tutki, miten eri liikkujatyyppejä edustavat opiskelijat olivat kokeneet luokanopettajaopinnot ja miten he tulkitsivat omaa opettajuuttaan opettajaksi valmistuessaan.

Liikunnan opiskelussa ja liikunnan opettajuuden kehittymisessä näkyi, kuinka intensiivisesti tuleva opettaja oli lapsuudessaan ja nuoruudessaan ollut mukana liikunta- ja urheiluharrastuksissa. Liikuntaharrastusten määrää enemmän opettajuuden kehittymiseen näytti kuitenkin vaikuttavan opiskelijan liikkujatyyppi. Tyyppi ohjaa sitä, miten paljon ja millaisia liikunnanopintoja opiskelija valitsee sekä mihin asioihin opiskelija kiinnittää huomiota opinnoissaan. Myös suoritettujen opintojen määrä vaikuttaa, millaiseksi opiskelija mieltää koulun liikuntakasvatuksen. Liikuntaan erikoistuminen eli liikunnan sivuaineopintojen (25 op) suorittaminen lisää huomattavasti opiskelijan liikuntakulttuurista, -pedagogista ja eettistä tietoisuutta sekä vahvistaa liikunnanopettajan identiteettiä.

– Riittävän laajojen liikunnan opintojen lisäksi olisi tärkeää, että opettajaopinnoissa opiskelijoita ohjattaisiin tunnistamaan oma liikkujatyyppinsä ja pohtimaan sen vaikutusta kehittyvään opettajuuteen, Kari toteaa ja muistuttaa, että jokaisesta tyypistä voi kehittyä hyvä opettaja.

Liikunnalliseen elämäntapaan kasvetaan elämyksellisesti monipuolisella liikunnalla

Laajasta aineistosta oli mahdollista tulkita myös, mitkä asiat tukevat lapsen ja nuoren kasvamista liikunnalliseen elämäntapaan. Karin tutkimus tuo uutta tietoa käytännön liikunnanopetuksen tueksi. 

– Koululiikunnassa ja lasten liikuntaharrastuksissa pitäisi huomioida eri liikkujatyypit, tarjota kaikille mielekästä tekemistä ja huolehtia liikunnan elämyksellisestä monipuolisuudesta.

Tutkimuksesta hyötyä liikuntaa opettaville ja ohjaaville

Tutkimus tiivistää liikunnan kokemuksellista tietoa ymmärrettävään kertomukselliseen muotoon ja auttaa opettajaa ymmärtämään sekä omaa suhdettaan liikuntaan että liikkujia, joille hän liikuntaa opettaa. Tutkimusta voi käyttää opettajankoulutuksessa ja liikunnanohjaajakoulutuksessa opiskelijoiden itsereflektiivisen pohdinnan tukena, mutta siitä hyötyvät myös kaikki liikunnan parissa toimivat.

– Jokainen vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa liikunnalliseen elämäntapaan, hyötyy tutkimuksen lukemisesta, Kari lupaa.

Lisätietoja:

Jaana Kari, jaana.kari@edukajaani.fi 050 351 0355

Viestintäharjoittelija Hanna Koskinen, hanna.ka.koskinen@jyu.fi 040 805 4483

LitL Jaana Kari kirjoitti ylioppilaaksi Sotkamon urheilulukiosta vuonna 1994. Liikuntatieteen maisteriksi hän valmistui Jyväskylän yliopistosta vuonna 2000 ja lisensiaatiksi vuonna 2003. Kari on työskennellyt liikunnanopettajana Vihannin kunnan perusopetuksessa ja lukiossa, yliopisto-opettajana Oulun yliopiston Kajaanin opettajankoulutusyksikössä, tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopistossa sekä tutkijana Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Tällä hetkellä hän opettaa liikuntaa ja terveystietoa Kajaanin lyseon yläkoulussa sekä vastaa Kajaanin kaupungin Liikkuva koulu -hankkeesta. Sivutoimisesti Kari toimii kouluttajana Oulun yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteisessä täydennyskoulutuspalvelu Aikopassa. Myös vapaa-ajallaan Kari ohjaa ja valmentaa lapsia urheiluseuroissa.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Kainuun kulttuurirahasto, Aikuiskoulutusrahasto ja Jyväskylän yliopisto. Pääosin tutkimus on tehty Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän kolmivuotisen tutkimusavustuksen tukemana.

Tutkimus julkaistaan sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 233, 231 s. Jyväskylän yliopisto 2016. URN:ISBN:978-951-39-6523-5, ISBN 978-951-39-6523-5 (PDF), ISBN 978-951-39-6522-8 (nid.), ISSN 0356-1070. Teos on luettavissa sähköisenä Jyväskylän yliopiston kirjaston JYX-julkaisuarkistossa.

Painettua teosta saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@jyu.fi

 

Abstract

A good teacher: Class teacher students’ interpretations of their exercise history and teacher identity

The purpose of this study was to examine the development of students with different exercise backgrounds during their primary school teacher education, specifically in terms of their identity as teachers and PE teachers. The study is based on a constructivist perception of knowledge and a social constructivist view of learning. The study is narrative and the author’s voice comes through in the study. The author served in a dual role as a researcher and a university teacher for the students..

The study has two parts. The first part comprises an examination of exercise biographies, that is, primary school teacher students’ descriptions of their personal exercise-related experiences (N = 57, a total of 570 A4 pages). These were examined at the beginning of their teacher education. The biographies were analysed in order to identify typical ways of reporting exercise-related experiences (athlete types). The exercise biographies revealed seven athlete types: (1) competitors, (2) hard workers, (3) experience athletes, (4) producers, (5) athletes damaged by exercise, (6) fitness enthusiasts and (7) sportaholics.

The second part of the study was implemented five years later when the students graduated as class teachers. One student representing each athlete type was invited to a personal interview. During the interview, the students talked about their learning experiences during teacher education and their perception of what it means to be a teacher. A narrative analysis showed that the students feel collaborative learning and supervised teaching practice are the best methods for developing teaching skills. They also reported that minor subject studies had provided them with significant insight that helped build their identities as teachers. In the teacher students’ opinion, the most significant challenge in teacher education is linking theoretical studies in educational sciences to practical teaching work as well as the fragmented nature of multidisciplinary studies. Regarding PE teacher skills, the study showed that a student’s athlete type governs his or her approach to PE studies and PE teaching, including personal focus points during exercise, athlete identity, and the objectives of exercise.

The study highlights the diversity of exercise as an experience and the results describe teaching as a cross-disciplinary phenomenon. The study confirms that teacher education needs to accommodate each student’s personality as the foundation of their teacher identity. This study can be used as a tool for promoting students’ self-knowledge of exercise and teaching work.

Keywords: physical education teaching, teacher identity, class teacher education, narration.

 

Lisätietoja

Jaana Kari
jaana.kari@edukajaani.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,