Ajankohtaista

Väitös: 23.4.2016 Neuvolan perhetyö madaltaa tuen saannin kynnystä (Rautio)

Alkamisaika: lauantai 23. huhtikuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: lauantai 23. huhtikuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Vanha juhlasali, S212

Susanna Rautio, kuvaaja: Olli Suhonen

YTM Susanna Raution sosiologian väitöskirjan ”Neuvolan perhetyö vanhemmuuden varhaisena tukena ja yhteistyönä” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä apulaisprofessori Johanna Hurtig (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Kimmo Jokinen (Jyväskylän yliopisto).

Lapsiperheiden ja vanhemmuuden tukemiseen ja perhepalveluihin pureutuva tutkimus on yhteiskunnallisesti tärkeää ja ajankohtaista. Rautio tutki pikkulapsiperheille tarkoitettua ennaltaehkäisevää ja varhaista tukea tarjoavaa neuvolan perhetyötä. Aiheesta ei ole ennen tehty väitöskirjatutkimusta. Tutkimusta varten Rautio haastatteli neuvolan perhetyössä asiakkaana olleiden perheiden vanhempia, perhetyöntekijöitä ja neuvolan terveydenhoitajia. Lisäksi aineistona käytettiin perheammattilaisten päiväkirjoja.

Rautio oli kiinnostunut siitä, millaisia kokemuksia pikkulapsiperheiden vanhemmilla ja heidän kanssaan työskentelevillä neuvoloiden terveydenhoitajilla ja perhetyöntekijöillä oli neuvolan perhetyöstä varhaisena tukena ja yhteistyönä. 

– Kokemusten lisäksi tarkastelin millaisia ristiriitoja, jännitteitä ja kulttuurisia odotuksia ilmiökenttään liittyy, ja miten käytännössä tehtävä työ ja perhetyötä koskeva kritiikki suhteutuvat toisiinsa, Rautio kertoo.

Toiminnasta hyötyä niin perheille kuin neuvolalle

Neuvolan rooli tukea tarjoavana tahona on merkittävä, sillä se tavoittaa lähes jokaisen suomalaisen lapsiperheen. Tutkimus osoittaa, että neuvolan perhetyö on vanhemmille tärkeä sosiaalisen tuen muoto. Vanhemmat arvostavat perhetyöntekijän heille antamaa aikaa, ammattitaitoa ja omakohtaista kokemusta vanhemmuudesta.

Rautio havaitsi, että vanhempien kokemukset ovat yksilöllisiä ja moninaisia. Samalla ne ovat kuitenkin myös tietyllä tapaa yhteisesti jaettuja ja heijastavat kulttuurisia merkitysjärjestelmiä ja ideaaleja esimerkiksi siitä, millaista on hyvä ja "normaali" vanhemmuus.

Perhetyöntekijän työn koettiin hyödyttävän myös neuvolan työtä. Se nähtiin lisäresurssina, jolla perheitä voitiin tukea ja auttaa neuvolaa pidemmälle. Perhetyössä mukana olo mahdollistaa ammattilaisille myös asiantuntijuuden jakamisen ja toisilta oppimisen.

Tukeen ja yhteistyöhön liittyy myös jännitteitä

Tutkimus osoittaa, että neuvolan perhetyö tarjoaa mahdollisuuksia ja hyötyjä. Samalla kuitenkin esiintyy jännitteitä. Tukeen voi liittyä kysymyksiä esimerkiksi puuttumisesta ja kontrollista. Työskentelyyn liitettyjen odotusten, käytäntöjen ja todellisuuden välillä saattoi myös olla eroavaisuuksia. Vanhemmista moni olisi esimerkiksi toivonut konkreettista apua, kuten kotipalvelua.

– Vanhemmille perhetyön asiakkuus ja tuki voi näyttäytyä myös kontrollointina tai vanhemmuuden kyseenalaistamisena eikä tukea välttämättä ole helppoa ottaa vastaan. Taustalla vaikuttavat vanhemmuuteen ja palveluihin liittyvät, sekä perheiden ulkopuoliset että vanhempien itsensä asettamat odotukset, Rautio toteaa.

Moniammatillinen yhteistyö ja kumppanuus eivät aina suju odotusten mukaisesti, eikä esimerkiksi varhainen tuki ja perhelähtöisyys työskentelyssä aina toteudu. Työn hektisyys, asiantuntijuuden jakaminen, oman jaksamisen rajat ja ammatilliset roolit sekä vastuut puhututtivat. 

Lisätietoja:
Susanna Rautio, p. 0503697400, susanna.h.rautio(at)jyu.fi

Viestintäharjoittelija Hanna Koskinen, 040 805 4483, tiedotus@jyu.fi, josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Susanna Rautio on kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän Lyseosta 1999 ja valmistunut yhteiskuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2005 pääaineenaan sosiologia. Hän on työskennellyt Jyväskylän yliopiston perhetutkimuskeskuksessa tutkimussihteerinä, tutkijakoulutettavana ja apurahatutkijana. Tutkimusta ovat rahoittaneet Haukkalan Lastenpsykiatrisen hoitolaitoksen kannatusyhdistys, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tutkimussäätiö, Oskar Öflundin säätiö sekä Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta, yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos ja perhetutkimuskeskus sekä perhetutkimuksen valtakunnallinen tutkijakoulu.

Teos julkaistaan sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 550, ISSN 0075-4625; 505, ISBN 978-951-39-6577-8.Teosta saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi sekä yliopistokauppa Sopista (T-rakennus). Väitöskirja on luettavissa myös sähköisesti Jyväskylän yliopiston JYX-arkistossa.

Abstract

This study investigates experiences of early support and family work of­fered via child health centres from the perspectives of parents and professionals. This model of family work was part of a national development project in so­cial and health services. The study comprises three sub-studies and their resulting publications three peer-reviewed articles and a summary of the research process. Three datasets were gathered; semi-structured interviews from parents (n=9) and family professionals (n=8), and diary data from family professionals (n=8) working in the family work development project. The data analysis included both narrative analysis and content analysis. The purpose of the first sub-study was to explore the self-reported experiences of parents who were receiving family support from their local maternity and child health clinic. The second and the third substudies focused on the viewpoints of the professionals. The research questions addressed in the three articles were: How did families experience this innovative support model in practice? How did the professionals involved experience this particular approach to family work in their relations both to the client families and to other professionals, and what challenges did the model present? What challenges and high points pertaining to client empowerment did the professionals experience in their daily work with their client families?

Alongside these experiences, a further aim was to identify the controversies, tensions, and cultural expectations linked to work that is done between the private and public spheres of family life. In the summary, I outline the results and perform a secondary analysis. The research question in this summary was: How do the private and public spheres meet in family work, and how are criticisms of family work and the support received linked to each other in practice? A further purpose was to study the possibilities for family work afforded via the guidance work done by child health clinics. Throughout the study, also the issue of control in the provision of support is also noted. Finally, the benefits and challenges linked to project-based support services in social and health care are discussed. The main theoretical concepts of interest in this study are on the one hand supporting families with children and parenting, and on the other multiprofessionality. Concepts intertwined with these are early support, prevention and interventions, risks and awareness of risks, the project society and shared expertise.

The study found that support, especially the use of home visits, was valued by parents. Parents respected the professionals’ expertise, time and family-centred working but would have wanted concrete help with house work and child care. For parents, preventive support can also be experienced as controlling or stigmatizing.  Asking for support, receiving home visits and having to talk about private family issues or possible challenges in parenting can be a highly sensitive or ambivalent situation for parents.  Expectations about support and parenting and reality can diverge widely. The study shows that the possibilities and benefits, tensions and contradictions inherent in family work and support are simultaneously present. Seeing the client families as partners in family work can decrease their feeling of being controlled.

The professionals reported that family-centred home visiting was a useful method and benefited both the child and the work of the maternity clinic. The process was helped by having clients in common and shared information and understanding about working with each family. When collaboration was fluent, the work was experienced as successful and helpful. On the other hand, lack of resources and the ongoing changes in the work culture in health and social services presented challenges. Collegial support and standardized working practices emerged in this study as an important means to achieve the best possible outcomes from inter-professional collaboration in the delivering of effective support to client families.  The benefits of the family support model studied here included increased collaboration between the different actors working to support families with children. The results can be utilized in developing similar projects and models of early support, and in promoting the working culture of professionals, especially inter-professional collaboration between the domains of so­cial and health care. 

Keywords: Parenting support, early support, child health center, home visit, family work, family professionals

Lisätietoja

Susanna Rautio
susanna.h.rautio@jyu.fi
050 369 7400
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,