Ajankohtaista

Väitös: 15.4.2016 Osa lapsista hyötyisi perheille suunnatusta liikuntaneuvonnasta (Laukkanen)

Alkamisaika: perjantai 15. huhtikuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: perjantai 15. huhtikuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Liikuntarakennus, L304

Arto Laukkanen, kuvaaja: Tarja Vänskä-Kauhanen

LitM Arto Laukkasen liikuntapedagogiikan väitöskirjatutkimuksen Physical activity and motor competence in 4–8-year-old children: results of a family-based cluster-randomized controlled physical activity trial tarkastustilaisuus. Vastaväittäjä professori Matthieu Lenoir (Ghent University, Belgia) ja kustoksena dosentti, LitT Arja Sääkslahti (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Lapset eriarvoisessa asemassa liikunnallisen tuen suhteen

Merkittävä osa nykylapsista liikkuu huolestuttavan vähän terveytensä ja kehityksensä kannalta.  Laukkanen selvitti väitöskirjatutkimuksessaan, voidaanko perheille suunnatulla liikuntaneuvonnalla vaikuttaa 4–7-vuotiaiden lasten liikunta-aktiivisuuteen ja motoristen taitojen kehitykseen.

– Vanhempien tiedetään olevan avainroolissa lasten liikkumisen suhteen. Toisaalta aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että perheiden liikkumistottumuksiin vaikuttaminen on hyvin haastavaa, Laukkanen taustoittaa.

Perheet osoittivat tukea lastensa liikkumiselle runsaimmillaan 4-5-kertaa viikossa, kun taas vähiten tukea osoittavien perheiden kohdalla vastaava luku oli vain noin kerran viikossa. Tutkimuksessa liikunnallisella tuella tarkoitettiin vanhemman ja perheen liikkumista yhdessä lapsen kanssa, lapsen kehumista ja kannustamista liikuntaan liittyen sekä lapsen kyyditsemistä liikuntaharrastuksiin ja liikkumisvälineiden- ja varusteiden tarjoamista.

Arjen pienet teot ratkaisevia

Tutkimukseen vapaaehtoisesti ilmoittautuneet ja liikuntaneuvontaryhmään satunnaisesti valitut perheet saivat yksilöllistä neuvontaa lasten liikunnan edistämiseksi. Tavoitteiden toteutumista seurattiin ja tuettiin puhelimitse ja sähköpostitse puolen vuoden ajan, jonka jälkeen muutosten pysyvyyttä seurattiin vielä puolen vuoden ajan. Muutostavoitteet pureutuivat päivittäisiin tottumuksiin.

– Aktiivisten liikkumistapojen suosiminen kodin ja päiväkodin välillä ja lapsen liikkumiseen kohdistuvien turhien kieltojen karsiminen olivat neuvonnan avainteemoja. Vapaa-ajan liikunta-aktiivisuus lisääntyi neuvonnan myötä lähes kolmanneksen alkujaan vähiten tuetuilla lapsilla, kun vastaavasti muilla lapsilla muutokset tapahtuivat passiivisempaan suuntaan, Laukkanen kertoo.

Vaikka neuvontajakson aikana muutokset olivat myönteisiä alun perin vähiten tuettujen lasten osalta, niin liikuntaneuvonnan päätyttyä liikuntamäärät vakiintuivat ennalleen. Tulos viittaa siihen, että perheille kohdennetun liikuntaneuvonnan tulisi olla jatkuvaluonteista. Toisaalta perheiden liikkumistottumuksiin tulisi todennäköisesti kiinnittää huomiota vieläkin varhaisemmassa vaiheessa, sillä lapsuudessa vakiintuvia liikunnallisesti passiivisia tapoja ja tottumuksia on vaikea muuttaa.

Lisäksi tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti tyttöjen pallonkäsittelytaitojen kehitys nopeutui neuvonnan myötä, vaikka nämäkin muutokset tasaantuivat liikuntaneuvonnan päätyttyä. Toisaalta liikuntamäärältään passiivisimpana vuodenaikana, eli talvella, annettu liikuntaneuvonta edisti lasten liikuntataitojen kehitystä myös liikuntaneuvonnan jälkeisellä ajanjaksolla.

Tulokset puhuvat sen puolesta, että perheen liikunnallisen tuen arviointi kuuluisi osaksi lapsen kokonaisvaltaista terveyden ja kehityksen moniammatillista seuranta- ja tukijärjestelmää. Kohdennetun perhelähtöisen liikuntaneuvonnan toteutettavuudesta, tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta esimerkiksi osana neuvolajärjestelmää tarvittaisiin kuitenkin jatkotutkimuksia. Väitöstutkimus toteutettiin Jyväskylän seudulla vuosina 2011–2013 ja siihen osallistui kaikkiaan 126 4–8-vuotiasta lasta ja heidän vanhempansa.

Lisätietoja:

Arto Laukkanen, arto.i.laukkanen@jyu.fi, puh. 044 075 8578

Väitösvideo Youtubessa:  https://www.youtube.com/watch?v=STUqOT7fkXo 

Viestintäharjoittelija Hanna Koskinen, hanna.ka.koskinen@jyu.fi, puh. 040 805 4483

Arto Laukkanen (s. 1984) kirjoitti ylioppilaaksi Enon lukiosta vuonna 2003, valmistui urheiluhierojaksi Itä-Suomen liikuntaopistosta vuonna 2004 ja liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2010. Laukkanen on työskennellyt Comenius-apulaisopettajana Unkarin Fótissa syyslukukauden 2010 sekä tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian ja liikuntakasvatuksen laitoksilla vuosina 2011–2015. Vuonna 2014 hänet palkittiin ECSS (European College of Sport Sciences) kongressissa Young Investigator palkinnolla sekä vuonna 2015 Suomen liikuntatieteellisen seuran nuoren tutkijan palkinnolla. Väitöstutkimuksen ohjaajina ovat toimineet dosentti Arja Sääkslahti JY:n liikuntakasvatuksen laitokselta ja professori Taija Juutinen JY:n liikuntabiologian laitokselta. Tutkimus tehtiin osana professori Juutisen johtamaa ”A family-based tailored counseling to increase non-exercise physical activity in adults with a sedentary job and physical activity in their young children” -hanketta (ISRCTN28668090). Väitöstutkimusta ovat tukeneet opetus ja kulttuuriministeriö, Juho Vainion säätiö sekä Ellen ja Artturi Nyyssösen säätiö.

Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health 238, 172 s. Jyväskylä 2016, ISSN 0356-1070; ISBN 978-951-39-6582-2 (nid.), ISBN 978-951-39-6582-2(PDF). Väitöskirjaa saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi ja yliopistokauppa Sopista (t-rakennus). Teos on luettavissa myös sähköisenä Jyväskylän yliopiston JYX-julkaisuarkistossa.

Abstract

This thesis addresses the following research questions: 1) what are the intensities of physical activities that are typically considered to develop motor competence in children, 2) how is accelerometer-derived physical activity (PA) associated with motor competence (MC), 3) what is the effect of family-based PA counseling on children’s PA and MC, and 4) does initial parental support of a child’s PA moderate the counseling effect on the child’s PA? Participants consisted of a total of 126 apparently typically developing children aged 4 to 8 attending childcare or primary school. PA was measured with triaxial accelerometers, MC with the Körperkoordinationstest für Kinder (KTK) test (Kiphard & Schilling 2007) and a throw-and-catch a ball test (Numminen 1995), and parental support with a self-report questionnaire (Cleland et al. 2011). Correlations were calculated and effects of intervention on study outcomes were tested by means of a linear mixed-effects model fit by REML and by a Mann-Whitney U test with statistical software. As a result, typical indoor physical activities were found to cover the whole spectrum of PA intensities, from sedentary to vigorous. MC correlated with moderate-to-high neuromuscular impacts and PA of vigorous metabolic intensity in 7–8-year-old girls, with high impacts in 5–6-year-old girls, and with moderate impacts and light-tovigorous PA in 5–6-year-old boys. Associations between high neuromuscular impacts with the MC in girls requires further research, as the finding is novel and may reveal this developmentally important relationship to differ between the sexes. In general, tailored counseling was found to decrease the moderate-to-vigorous PA in the intervention children in comparison to the control children. However, children’s PA in the tertile of lowest initial parental support showed a significant positive intervention effect during the 6-month counseling period, although the change was not maintained at the 12-month follow-up. Counseling during an inactive season provided a significant effect on the development of children’s KTK performance during the follow-up phase. In conclusion, because physical activities that are important for motor development contain a wide range of intensities, from sedentary to vigorous PA categories, there is a need to communicate (e.g. via PA guidelines) the developmental role of PA of different intensities. Considering the two methodological approaches used in this study, there is a need for more sophisticated objective PA assessment methods to differentiate real sedentary behavior from significant PA patterns inducing low accelerations. Regarding PA counseling, screening and counseling parents who provide low support for their children’s PA could offer a feasible and efficient PA enhancement strategy in 4–7-yearold children. While a focus on motor development may serve to meaningfully supplement PA enhancement in children, initiation of PA counseling during the inactive season may induce a more sustainable effect on the development of MC.

Keywords: physical activity, motor skills, children, family, home, intervention

 

 

Lisätietoja

Arto Laukkanen
arto.i.laukkanen@jyu.fi
044 075 8578
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,