Ajankohtaista

Väitös: 17.6. Ilmastonmuutos on vaikea ilmiö oppia (Ratinen)

Alkamisaika: perjantai 17. kesäkuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: perjantai 17. kesäkuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Ruusupuisto, RUU104 (Helena)

Ilkka Ratinen kuva: Lilja Tervo
FT, KM Ilkka Ratisen kasvatustieteen väitöskirjan ”Primary student teachers’ climate change conceptualization and implementation on inquiry-based communicative science teaching. A design research” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä toimii dosentti Hannele Cantell Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jouni Viiri Jyväskylän yliopistosta. Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Nykytietämyksen mukaan ihmisen energian ja luonnonvarojen käytöstä aiheutuva ilmastonmuutos on tosiasia. Sen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tarvitaan merkittävää kansainvälistä ja tieteidenvälistä yhteistyötä. Väitöstyössä selvitettiin, kuinka ilmiöpohjainen tutkiva ja vuorovaikutteinen luonnontieteen opetus vaikuttaa luokanopettajaopiskelijoiden ilmastonmuutoskäsityksiin ja tapoihin opettaa ilmastonmuutosta alakoulussa.

- Selvisi, että luokanopettajaksi opiskelevilla on puutteellinen ymmärrys ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä perusilmiöistä, kuten esimerkiksi palamisesta, hiilen kierrosta ja sähkömagneettisesta säteilystä, Ratinen toteaa.

Opettajankoulutuksessa tulisikin käydä läpi ilmastonmuutoksen luonnontieteellinen perusta menemättä kuitenkaan liian yksityiskohtaisiin sisältöihin. Tutkimuksen mukaan myös ilmiöpohjaiseen opettajankoulutukseen liittyy ongelma.

- Näyttäisi siltä, että ainakin luonnontieteen pedagogiikan kurssin aikana on vaikea luoda sellaisia oppimiskokonaisuuksia, joissa opittaisiin sekä riittävät tiedot että pedagoginen valmius opettaa ilmastonmuutosta ilmiöpohjaisesti alakoulussa, Ratinen kertoo.

Havaintojen perusteella ilmiöpohjainen opetus tarvitsee tuekseen aikaa sekä oppijoista nousevia ja heidän elämismaailmaansa liittyviä tehtäviä. Ilmiöpohjaisessa luonnontieteen opetuksessa vaatimukset opettajan sisällöllisestä ja pedagogisesta osaamisesta kasvavat, mikä täytyy huomioida opintokokonaisuuksien suunnittelussa. On pedagogisesti huomattavasti helpompaa opettaa oppijoille ilmastonmuutosta kuin ohjata heitä itse oppimaan ja ymmärtämään ilmiö niin, että he kykenevät soveltamaan tietoa muun muassa kulutusvalinnoissa kestävällä tavalla.

Ratisen tutkimus osoitti, että oppimisen laadullisen muutoksen selvittäminen on vaikea tehtävä. Kehittämistutkimuksen avulla on mahdollista parantaa oppimistilanteita ja samalla auttaa oppijoiden tiedonrakentamisprosessia. Tulevassa opetussuunnitelmassa oppilaan taitojen arviointi nousee entistä merkittävämpään asemaan. Oppimistilanteessa opettajan tulisi olla perillä siitä, millaisia vuorovaikutuskeinoja hän käyttää osana tutkivaa ja oppilaan prosessitaitoja paljastavaa opetusta.

Lisätietoja:
Ilkka Ratinen, puh.0503449582, ilkka.ratinen@jyu.fi
Viestintäharjoittelija Petra Toivanen, puh. 0408053638, tiedotus@jyu.fi

Ilkka Ratinen on väitellyt systeemianalyyttisestä maantieteestä vuonna 2005. Vuonna 2009 hän valmistui kasvatustieteen maisteriksi Jyväskylän yliopistosta. Hän on opettanut opettajankoulutuslaitoksessa luonnontieteen pedagogiikkaa vuodesta 2002, josta lehtorina vuodesta 2009. Ratinen on Suomen ilmastopaneelin jäsen.

Tutkimuksen ohjaajina toimivat professori Jouni Viiri ja professori Helena Rasku-Puttonen. Väitöstutkimukseen on saatu rahoitusta Suomen Akatemialta (Evidenssi perusteiset opetusjaksot) ja EU:n FP7-puiteohjelmasta (S-TEAM). 

Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2016, 79 p. (Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research ISSN 0075-4625; 555) ISBN 978-951-39-6666-9 (nid.) ISBN 978-951-39-6667-6 (PDF). Väitöskirja julkaistaan myös JYX-arkistossa.

Abstract

Climate change is one environmental hazard with social, environmental and economic consequences. There is still lack of knowledge how to instruct climate change for better understanding of it. This mixed method study based on design research with problem analysis and empirical and theoretical design solutions. The used design solutions seek domain knowledge about holistic, communicative and inquiry-based climate change education model based on sociocultural pedagogies. The study shows student teachers’ deficient understanding of climate change and concludes how difficult it is to change student teachers’ conceptual understanding of climate change. The study reveals the development of student teachers' beliefs towards the appropriate communicative inquiry-based science education as a slow process and it requires a lot of content knowledge and practical knowledge to develop, implement and evaluate complex phenomena-based learning. Domain theory reveals that although climate change is a complex and difficult phenomenon to learn and teach, versatile and recurrent communicative inquiry learning methods help to achieve better learning outcomes.

Lisätietoja

Ilkka Ratinen
ilkka.ratinen@jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: