Ajankohtaista

Väitös: 18.5.2016 Pioneeritutkimus liikuntateollisuuden taloudellisista vaikutuksista (Gholamzadeh Fasandoz)

Alkamisaika: keskiviikko 18. toukokuuta 2016, 14.00

Päättymisaika: keskiviikko 18. toukokuuta 2016, 17.00

Paikka: Seminaarinmäki, L209

HamidLitM Hamid Gholamzadeh Fasandozin liikunnan yhteiskuntatieteiden väitöskirjan “Sport as an Industry in Finland - Exploring the Economic Significance, Contributions and Development of the Sport Sector as an Industry” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori, rehtori Jolanta Zyśko (Warsaw School of Tourism and Hospitality Management, Puola) ja kustoksena professori Kimmo Suomi (Jyväskylän yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. 

Urheilu- ja liikuntateollisuudella on nykypäivän liike-elämässä yhä suurempi kansantaloudellinen merkitys. Liikuntatieteissä viime aikoina paljon esillä ovat olleet liikunnan kulttuuriset, terveydelliset, kasvatukselliset, sosiologiset ja poliittiset tutkimukset, mutta liikunnan taloudelliset hyödyt ovat tutkimuksessa jääneet pieneen rooliin. Hamid Gholamzadehin väitöskirjatutkimus on liikuntatieteiden alueella uraauurtavaa pioneerityötä ja alan perustutkimusta, jossa tieteellisesti on ensi kerran Suomessa tutkittu liikunta- ja urheiluteollisuusilmiön laajuutta ja arvonlisäystä yhteiskunnassa. 

Gholamzadeh Fasandoz valottaa väitöskirjatyössään liikuntateollisuuden kokoa, merkitystä ja kehitystä Suomessa vuosina 2002 –2011. Tulosten mukaan liikuntasektori kuuluu Suomen kansantalouden avainaloihin. Arvonlisäyksen ja bruttokansantuotteeen perusteella se oli sijalla 50 Suomen 135 suurimman alan joukossa sekä 18. suurin Suomen 22 päätoimialasta. Tutkimuksessa tarkastellaan aikasarjoina kaikkea liikuntatuotantoa Suomessa ja Euroopassa: tavaroita, välineitä, vaateita ja liikuntapalveluja, joista kokonaisuudessaan muodostuu oma teollisuuden alansa. 

Palvelupainotteisempi suunta

Suurimmassa osassa arvioituja muuttujia palvelusektorin osuudet lisääntyivät jatkuvasti valmistuksen kustannuksella, mikä on jo tehnyt Suomen urheilu- ja liikuntateollisuudesta palvelupainotteisen.

– Suomen liikuntateollisuus on siirtymässä tavaranvalmistuksesta kohti palveluntuotantoa, Gholamzadeh Fasandoz toteaa.

Alan yritykset ovat pieniä: valmistukseen keskittyvissä yrityksissä oli harvoin yli 30 ja palveluyrityksissä harvoin yli viisi työntekijää. Tämä on kilpailuetu kotimaan markkinoilla, mutta kansainvälisesti kärsitään pääoman puutteesta ja massatuotannon tuomasta kilpailuedusta kilpailijamaihin verrattuna.

Pääosa alan uusista työpaikoista syntyi tutkimuksen aikana uusiin yrityksiin. Kymmenen vuoden tarkasteluajanjakson aikana liikuntateollisuuden työpaikat kasvoivat Suomessa 12 000 työpaikasta 18 000 työpaikkaan. Vaikka taloudellinen lama vaikuttaa yhteiskunnassa niin liikunta- ja urheiluteollisuus on ollut myös taloudellisen taantuman aikana kasvu-uralla koko ajan.

Muiden alojen lailla urheilu- ja liikuntateollisuus kytkeytyy talouden järjestelmiin, esimerkiksi työhön, pääomaan, maavaroihin, tuotantoon, vaihtoon, jakeluun ja kulutukseen. Näiden alueiden kartoitus tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä myös urheilu- ja liikuntasektorin toiminnasta. Lisätutkimuksen avulla voidaan auttaa alan yrityksiä ja päättäjiä tekemään oikeita linjauksia yritysten, urheilu- ja liikuntateollisuuden sekä kansantalouden kasvun vauhdittamiseksi. 

Lisätiedot

Hamid Gholamzadehilla on kandidaatin tutkinto liikuntakasvatuksessa Teheranin yliopistosta Iranista ja liikuntatieteiden maisterin LitM-tutkinto Jyväskylän yliopistossa liikunnan yhteiskuntatieteissä. Hän on tehnyt tohtorin tutkinnon sivuaineopinnot taloustieteissä Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa. 

Hamid Gholamzadeh Fasandoz p. 040-7434296 hamfaz33@hotmail.com,
Kimmo Suomi p. 040-1881407 kimmo.j.g.suomi@jyu.fi

Teos on julkaistu sarjassa Studies in Sport, Physical Education and Health 240, Jyväskylä: University of Jyväskylä, 2016, 171 p. Studies in Sport, Physical Education and Health ISSN 0356-1070; 240 ISBN 978-951-39-6606-5 (nid.) ISBN 978-951-39-6607-2 (PDF). Painettua teosta saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. +35850 3109986, myynti@library.jyu.fi ja se on myös myynnissä yliopistokauppa Sopissa (T-rakennus). Väitös on saatavilla myös JYX-julkaisuarkistosta.

 

Abstract

The political, cultural, educational, medical and recreational well-being of every nation is dependent upon its economic health. The amount of wealth, which any nation can produce, is dependent on its industries in manufacturing, agriculture and services. In fact, productivity in a society is the process of formation and development of industries. On the other hand, sport as an industry is one of the new sunrise industries, revealing huge economic impacts on the national economies, although, it’s economic benefits for societies did not received proper considerations. The relation between industry-level and aggregate productivities measures is one of significant interest to analysts and policy-makers because it establishes a link between the micro and macro levels of the economy and helps answer questions about, for example, the contribution of individual industries to overall productivity growth. Therefore, this study conducted quantitative methodology by applying a production approach and input-output matrices put forward by the Statistics of Finland to find out the size, significance and development of sport as an industry in Finland from 2002 until 2011. The study found that the Finnish industrial sports sector comprises sixteen sub sectors of which nine were active in manufacturing of sport goods and seven in services. From 2002 until 2011, the sports sector on average generated 1.45 % value-added while its gross domestic product constituted 1.31 % of Finland’s gross domestic product. The share of sport enterprises was 1.7 % of total enterprises, and the employment in the sport industry constituted 1.15 % of total employment of all Finnish enterprises, while its industrial production of goods and services reached to 1.25 % of total industrial output. During the same period, 0.52 % of total exports of Finland happened in sports while 0.58 % of total imports were in sports goods and services. Moreover, the sports sector generated 0.39 % of taxes on production. The average aggregate supply of the sports sector was over four billion € per year, of which 93 % was produced in the country and 7 % was imported, while 92 % of it was consumed and 8 % was exported. The growth rate in aggregate and domestic supply was on average over 4 % while in foreign supply it reached over 4.8 %.

Keywords: sport industry, employment, enterprises, production, imports, exports, value added, gross domestic product, taxes on production, supply, consumption.

 

 


Lisätietoja

Hamid Gholamzadeh Fasandoz
hamid.gholamzadeh-fasandoz@jyu.fi
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,