Ajankohtaista

Väitös: 3.9. Hyvinvointivaltion murros kaipaa ymmärrystä sosiaalisista oikeuksista (Kokkonen)

Alkamisaika: lauantai 03. syyskuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: lauantai 03. syyskuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212

YTL Tuomo Kokkosen sosiaalityön väitöskirjan ”Sosiaalinen kansalaisuus kehittyvässä yhteiskunnassa. T. H. Marshallin sosiaalisia oikeuksia korostava kansalaisuuskäsitys hyvinvointivaltiota koskevan keskustelun innoittajana” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä emeritusprofessori Pauli Niemelä (Itä-Suomen yliopisto) ja kustoksena professori Mikko Mäntysaari (Jyväskylän yliopisto).

Tuomo Kokkonen kuva: KS-Foto
Suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsee kohtalainen yksimielisyys hyvinvointivaltion tarpeellisuudesta. Mutta mitä puolustamme, kun sanomme kannattavamme hyvinvointivaltiota? Kokkonen paneutuu väitöskirjassaan muun muassa tähän kysymykseen käyttäen hyväksi brittiläisen yhteiskuntatieteilijän T.H. Marshallin klassikkotulkintaa sosiaalisesta kansalaisuudesta. Marshallin mukaan sosiaalisten oikeuksien tehtävänä on taata kansalaisille ihmisarvo ja kohtuullinen elintaso sekä osallisuus yhteisöjensä jäseninä.

Kokkonen tutkii sosiaalisten oikeuksien käsitettä näkökulmasta, joka korostaa sen poliittisuutta ja muutosta. Näkökulma on ajankohtainen nyt, kun hyvinvointivaltioiden kehitys näyttää uhatulta kaikkialla – myös vauraassa Pohjolassa. Väitöskirja avaa näkökulmia hyvinvointivaltion muutokseen sekä sen taustalla olevien arvojen ongelmiin.

Marshallin toisen maailmansodan jälkeiseen Britanniaan kiinnittynyt käsitys kansalaisuudesta sisältää yksilöllisten vapausoikeuksien, poliittisten oikeuksien ja sosiaalisten oikeuksien elementit. Sosiaalisten oikeuksien keskeisiä alueita ovat muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutuspolitiikka. Suomalainen hyvinvointivaltio painottaa myös ansiosidonnaista sosiaaliturvaa osana sosiaalisia oikeuksia. Marshallille ansiosidonnainen sosiaaliturva edusti kuitenkin palkanlisää, joka ei ollut varsinainen sosiaalinen oikeus, vaan josta tulisi päättää markkinoilla ansiotasoa koskevien neuvottelujen yhteydessä. Marshallin mukaan sosiaalisten oikeuksien tavoitteena ei ole tasa-arvon tasoittaminen loputtomiin vaan ihmisarvon turvaaminen.

Ajankohtaista Marshallin sosiaalisten oikeuksien käsitteessä on keskittyminen heikompiosaisista huolehtimiseen.  Myös tässä suhteessa Marshallin käsitys sosiaalisista oikeuksista poikkeaa selkeästi nykyisestä suomalaisesta hyvinvointivaltiosta, joka on pohjautunut vahvasti universalismin ideaan: hyvin toimeentulevat ovat osallistuneet hyvinvointivaltion kustannuksiin, jonka vastapainoksi hyvinvointivaltiota on kehitetty tavalla, joka hyödyttää kaikkia kansalaisia – myös hyväosaisia.

Sosiaalisten oikeuksien käsitteen muutos merkitsee Kokkosen mukaan myös lisääntyvää huomiota yhteiskunnan vähemmistöjen elämäntilannetta kohtaan. Nykyistä hyvinvointivaltiota on rakennettu paljolti keskiluokan elämäntavan ja valtakulttuurin arvojen määrittämänä. Sosiaalisten oikeuksien perimmäinen periaate, ihmisarvon ja kunnioituksen takaaminen, edellyttää kuitenkin erityishuomion kohdentamista vähemmistöjen mahdollisuuksiin toteuttaa itseään. Hyvinvointivaltio ei voi ottaa kantaa yhdenlaisen elämäntavan puolesta toisenlaista elämäntapaa vastaan, vaan sen on lähtökohtaisesti kohdeltava kaikkia ihmisiä tasa-arvoisesti.

Suurta painetta sosiaalisten oikeuksien käsitteen uudelleenarviointiin tuottaa myös lisääntynyt muuttoliike. Ihmisten vapaa liikkuvuus on keskeinen eurooppalainen arvo, jota ei vielä ole täysin huomioitu sosiaalisten oikeuksien toteuttamisessa. Eurooppaan suuntautuva humanitaaristen pakolaisten virta lisää painetta arvioida kriittisesti käsityksiämme sosiaalisten oikeuksien ja kansallisvaltioiden yhteydestä. Joudumme pohtimaan kansallisten sosiaalisten oikeuksien ja ihmisoikeuksien kaltaisten yksilöä kosmopoliittisesti suojelevien periaatteiden suhdetta.

Lisätietoja:

Tuomo Kokkonen, puh. 044 530 8471, tuomo.kokkonen@chydenius.fi
Viestintäharjoittelija Petra Toivanen, puh. 040 805 3638, tiedotus@jyu.fi

Julkaistaan sarjassa University of Jyväskylä, 2016, 85 p. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research ISSN 0075-4625; 557 ISBN 978-951-39-6733-8 (nid.) ISBN 978-951-39-6734-5 (PDF). Luettavissa JYX-arkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6734-5

 

Abstract

This study focuses on T. H. Marshall’s (1893–1981) concept of social rights as a third element of liberal citizenship alongside civil rights and political rights. Marshall presented this concept of citizenship in 1949 in his seminal lecture Citizenship and Social Class. Although Marshall’s idea of citizenship has been sharply criticised for not placing enough emphasis on the role of minorities in citizenship, for neglecting gender differences and for being overly optimistic about the possibilities of overcoming class differences, his ideas have been immensely influential in legitimating the welfare state. In numerous articles and lectures on the British welfare state and the position of social science in modern society, Marshall elaborated his concept of citizenship. In this study Marshall’s texts are contrasted with other influential social scientists of the time as well as with literature on the welfare state and citizenship. Methodologically, the study is based on Reinhart Koselleck’s approach to the analysis of political concepts. In line with Koselleck, social rights are seen as a concept that serves as a ‘regulative principle’ of development for the welfare state. Social rights are important to societal change because they are rooted in the contemporary ‘space of experience’. During the era of welfare state building, these rights have shown the way to the future by providing positive ‘horizons of expectations’. Koselleck also emphasises the contextual and changing nature of political concepts. This study analyses how Marshall’s idea of social rights and the welfare state evolved during the years after the Second World War. Marshall was already critical of the unlimited expansion of social rights in the 1940s. After the early 1960s, his criticism further sharpened as he called for the renewal of a welfare state that had, according to him, lagged behind the general change in society. In recent decades the concept of social rights has changed due to criticism of the welfare state and social scientific discussions concerning individualisation and globalisation. The latter change is especially significant because it creates positive postwelfarist horizons of expectations. This change of citizenship is increasingly emphasised in the development of minority rights and multiculturalism. Contemporary development of citizenship also stresses the importance of human rights as the basis of social work and social policy.

Keywords: citizenship, social rights, social citizenship, human rights, welfare state, social policy, social work

Lisätietoja

Tuomo Kokkonen
tuomo.kokkonen@chydenius.fi
044-530 8471 / 0400-392 110
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,