Ajankohtaista

Väitös: 24.9.2016 Nuoruuden mielimusiikki avasi sotiemme veteraaneille väylän muistoihin (Niemelä)

Alkamisaika: lauantai 24. syyskuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: lauantai 24. syyskuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, M103


Merja NiemeläFL Merja Niemelän (ent. Savolainen) musiikkiterapian väitöskirjan ”’Lauletaan vaan yhdessä, pojat!’ Musiikki ja identiteetti sotiemme veteraanien ryhmämusiikkiterapiassa – etnografis-narratiivinen tutkimus” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Heidi Ahonen (University of Wilfrid Laurier) ja kustoksena professori Jaakko Erkkilä (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on suomenkielinen.

Musiikki veteraanien kuntoutusmuotona on Suomen ikääntyneiden hoito- ja kuntoutuskäytännöissä varsin harvinainen näky. Esimerkiksi Kela kustantaa musiikkiterapiaa vain alle 65-vuotiaille. Sotainvalidien Sairaskodilla Jyväskylän Kypärämäessä on katsottu, että musiikkiterapia soveltuu ja sitä tarvitaan ikääntyneiden kuntoutusmuodoksi muiden kuntoutusmuotojen rinnalla.

Niemelän väitöskirjassaan tutkimassa musiikkiterapiaryhmässä laulettiin lapsuudesta ja nuoruudesta tuttuja lauluja kahden musiikkiterapeutin ohjaamana. Tulokset osoittivat, että musiikkiterapeuttinen rakenne musiikkitoiminnalle sai laulamisen ohella aikaan myös vilkasta keskustelua, jossa menneisyyden kokemukset ja oma nykyinen elämäntilanne limittyivät kerronnallisesti toisiinsa.

– Kaikkien tuntemien laulujen - kuten Hummani hein, Kulkurin valssin ja Uralin pihlajan - sanoitusten teemat 1900-luvun alun alkupuolen elämänmuotoineen avasivat väylän omaelämäkerrallisiin muistoihin. Tuttuja lauluja lauletaan mielellään kerta toisensa jälkeen, sillä kytkeytyessään omaan elämänkokemukseen ja identiteettiin niiden kautta voi samalla jäsentää sitä, kuka minä olen, millainen olin nuorena ja minkälainen olen nyt, kun ikää on jo tullut, Niemelä kertoo.

Aivotutkijat ovatkin havainneet, että merkityksellinen musiikki aktivoi niitä aivojen osia, joissa sijaitsee episodinen eli ns. elämäkerrallinen muisti. Merkityksellisen musiikin käyttäminen ikääntyneiden musiikkiterapiassa antaa mahdollisuuden tarkastella omaa mennyttä ja nykyistä elämää.

Tutkimus kytkeytyy ”kulttuurilla hyvinvointia” -projekteihin, joissa taiteilijat toteuttavat pitkäaikaishoidon asiakkaille musiikkia ja muuta kulttuuripitoista viriketoimintaa. Niemelän tutkimus osoittaa terapeuttisen viitekehyksen tarpeellisuuden kulttuuritoimintaa toteutettaessa. Tutut laulut saavat liikkeelle tunteita ja muistoja, jotka saman ikäisistä ihmisistä kootussa ryhmässä saa aikaan vuorovaikutusta, mahdollisuuden asioiden jakamiseen ja samalla niiden prosessoitumiseen.

Musiikkiterapiassa vuorovaikutus rakentuu musiikillisille merkityksille, joita ei välttämättä tarvitse tai usein ei myöskään ole mahdollista jäsentää verbaalisesti. Niiden ikääntyneiden kanssa, joilla verbalisointikyky ja kognitiiviset taidot ovat säilyneet, kerronnan mahdollistamisella oli monenlaisia merkityksiä kertojalleen sekä yksilötason identiteettiprosessien että ryhmäprosessin tasolla. Musiikkiterapiaprosessi sai aikaan yhteisen kerronnan lisäksi muutosta ryhmän jäsenten minäkuvassa ja suhtautumisessa omaan toimintakykyyn.

Kaiken ikääntyneille tarjottavan toiminnan lähtökohtana tulisi olla asiakkaan kuuleminen ja tavoitteiden asettaminen yhdessä hyvän hoito- ja kuntoutuskäytännön pohjalta sekä moniammatillinen yhteistyö. Perushoidon lisäksi ikääntynyt tarvitsee ammatillisesti toteutettuja kulttuuripalveluja, joissa on myös tilaa tunteille ja asioiden prosessoitumiselle.

– Ikääntyvä ihminen määrittelee itseään iän tuomien muutosten ja yhteiskunnallisten muutosten sisällä ja luovien etsii omaa identiteettiään elämänsä viimeisiin vuosiin asti. Pyrkimys jäsentää sitä, kuka minä olen ja mistä musiikista pidän, ei lopu 65-vuotiaana. Siihen eivät humanoidirobotit ja hoitajamitoituksen pienentäminen ole ratkaisu, toteaa Niemelä.


Lisätietoja:
Merja Niemelä, merjaniemel@hotmail.com, puh. 040 350 3312 

Viestintäharjoittelija Katja Ketola, tiedotus@jyu.fi, puh. 040 805 3638

Limingasta lähtöisin oleva Merja Niemelä on kirjoittanut ylioppilaaksi Ylivieskan lukiosta vuonna 1980 ja valmistunut Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi pääaineena sosiologia vuonna 1993 sekä filosofian lisensiaatiksi pääaineena musiikkiterapia vuonna 1998. Hän työskentelee Keski-Suomen alueella musiikkiterapeuttina ja muusikkona toiminimellä Niemelän Musa & Terapia.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Humanities, ISSN 978-951-39-6749-9 (nid.), 978-951-39-6750-5 (PDF); 293 (PDF); ISBN 978-951-39-6749-9 (nid.), ISBN 978-951-39-6750-5 (PDF). Väitöskirjaa saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi ja yliopistokauppa Sopista (t-rakennus). Luettavissa JYX-arkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6750-5

 

Abstract

Let´s Sing Together, Boys!”  Identity and Music In Music Therapy Process Of Finish War-Veterans – Ethnographic-Narrative Research

Studies concerning music and identity have shown that the music which an individual values as important tells stories about the subjective reality of the individual (Lehtonen & Niemelä, 1997; Baker & Wigram, 2004). Through the use of individualized meaningful music in music therapy, a possibility for raising and evaluating processes connected with identity can be created (Magee & Davidson, 2004b). Even recent brain studies have shown these connections. When meaningful music is used activity is observed within deep parts of the brain, suggesting a connection between contextualized meaningful music and activity in the brain where the pleasure and the autobiographical memory centers exist (Burunat et al. 2016).  The most important music for an individual often is the music listened to while young (Rubin et al. 1998).  Additionally, the use of meaningful music from the past for an elderly population through group sing-a-longs facilitates meaningful and emotional interaction with others (Clair 2000).  

This qualitative study examines the possibilities for elderly people with relatively good cognitive and psycho-social abilities in expressing, sharing, understanding and changing to explore identity through the music therapy process within a peer group context.  Subjects for the study were identified by care providers from a home for disabled veterans, Sotainvalidien Sairaskoti, in the Kypärämäki area of Jyväskylä, Finland.  The music therapy process was linked to the ideas and values of the nursing home, taking place as part of a multi-professional whole care concept and connected to everyday social situations (e.g. DeNora 2008, pp. 62-74). A series of audio recordings (18 recordings x 45 minutes each) were collected, transcribed and divided into thematically meaningful units using content analysis, with the main aim of the analysis emphasizing the finding of meanings between music and identity. Clarification of the data discoveries was created through mutual understandings determined between the therapist and the client through a reciprocal process connected to cyclical and layered meanings of past, present and future.

The core result of this study is the discovery of the effective use of a model which could be called the “HEP!” model, “HEP!” being a term used in Finnish which could be translated as “GO!” in the musical English understanding of the command, “one, two, three, GO!”. The model is structured on the basis of three elements, the holistic picture of human beings (H), the ecological structures on which musical meanings are based (E), and the potentialities that are being enabled and exercised within a music therapy group (P). The model has helped the music therapist researcher, and hopefully will also help other music therapists, in understanding and conceptualizing the multidimensional meanings of music therapy processes at both the level of theory as well as of practice.  The results can be situated in connection with the growing tendencies in many branches of science for seeing narration as a valuable method for exploration in research. This study is also connected to community music therapy practices and theory, which see music as a way to advance wellbeing in everyday life situations. Finally, the results are strongly connected to issues of empowerment and a new definition of rehabilitation and music therapy where the elderly, as their own actors, take control over matters concerning their lives. Let us allow the client to “write the script” for their own rehabilitation!

Keywords: music therapy, elderly, rehabilitation, identity, community music therapy, meaning, experience, narration, ethnographical, war veterans, nursing home

Lisätietoja

Merja Niemelä
merjaniemel@hotmail.com
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,