Ajankohtaista

Väitös: 23.9.2016 Tytöille teknologia tutuksi jo alakoulussa (Niiranen)

Alkamisaika: perjantai 23. syyskuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: perjantai 23. syyskuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, Seminarium S212

Sonja Niiranen, kuva: Antti Pirhonen.
Sonja Niiranen, kuva: Antti Pirhonen.
KM Sonja Niirasen kasvatustieteen väitöskirjan "Increasing girls’ interest in technology education as a way to advance women in technology” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Marc de Vries (Delft University of Technology, Hollanti) ja kustoksena professori Mirja Tarnanen. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Suomessa käsityön opetukseen ja teknologiakasvatukseen liittyy sukupuolittuneita käytänteitä. Käsitöissä on usein toteutettu kahtiajakoa, jossa tytöt ovat opiskelleet pääosin tekstiili- ja pojat teknistä työtä. Valitessaan tekstiilityön tytöt sulkevat tietämättään pois merkittävän osan perusopetuksen teknologian opetuksesta. Myös teknologian ammatit mielletään vahvasti miehisiksi, jolloin naiset jäävät lahjakkuusreserviin.

Niiranen selvitti, miten tyttöjen mahdollisuuksia ja kiinnostusta teknologian opiskeluun voitaisiin lisätä perusopetuksessa. Hän pohti myös, mitkä tekijät vaikuttavat naisten hakeutumiseen teknologia-aloille.

Niiranen tarkasteli teknologiakasvatuksen nykytilaa valtakunnallisen Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 -asiakirjan valossa ja selvittämällä alakouluikäisten oppilaiden käsityön ja teknologiakasvatuksen motivaatioita.

Tulokset osoittivat, että tyttöjen ja poikien käsityön ja teknologiakasvatuksen motiiveissa on eroa. Tytöt olivat selvästi poikia kiinnostuneempia opiskelemaan ympäristön suojeluun liittyviä aiheita ja pitivät hieman poikia enemmän käytännöllisten tuotteiden ja koriste-esineiden tekemisestä. Lisäksi tytöt kokivat tarvitsevansa poikia enemmän tukea ja kannustusta opettajiltaan. Pojat taas pitivät tyttöjä enemmän elektroniikkatöiden tekemisestä, sekä erilaisten ongelmien ratkaisemisesta ja kokeilemisesta.

- Ei siis riitä, että tytöille annetaan tasavertaisesti mahdollisuuksia opiskella teknologiaa, vaan käsityön opetusta tulisi kehittää niin, että tytöt voisivat huomata nykyistä paremmin teknologian merkityksen niin arki- kuin myöhemmin työelämässä, Niiranen korostaa.

Niiranen tutki myös naisia, jotka olivat valinneet opinnot tai olivat jo työelämässä teknologiapainotteisella alalla. Hän selvitti, mitkä tekijät vaikuttavat naisten alalle hakeutumiseen ja onko käsityön ja teknologian opiskelulla ollut vaikutusta naisten uravalinnoissa. Löydökset osoittivat, että niin naisdiplomi-insinööriopiskelijoilla kuin teknisen työn naisopettajilla alansa korkean tason perusosaaminen eli teknologiakompetenssi ja alan tuntemus olivat merkitsevimpiä tekijöitä heidän alalle hakeutumiselleen. Useat heistä olivat saaneet tietoa ja esimerkkejä teknologia-alojen työelämästä perheeltään jo lapsena tai joku perheenjäsen oli kannustanut heitä hakeutumaan alalle.

- Jos halutaan että naiset hakeutuisivat nykyistä useammin teknologia-aloille, tytöille tulisi tarjota mahdollisuuksia tutustua teknologiaan ja kehittää itseluottamustaan aihealueella jo alakoulussa, Niiranen toteaa.

Käsityöllä ja teknologiakasvatuksella voi kehittää oppilaiden teknologialukutaitoa

Elokuussa voimaan astunut Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 linjaa, että käsityöt on järjestettävä kaikille oppilaille samansisältöisenä, monimateriaalisena oppiaineena eikä käsitöissä tehdä enää valintaa teknisen työn ja tekstiilityön välillä.

Niirasen mukaan tämä on positiivinen muutos, sillä perusopetuksen tulee tarjota kaikille oppilaille yhtäläiset mahdollisuudet hankkia yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja ilman sukupuoleen sidottuja odotuksia. Lisäksi olisi tärkeää, että opettajat avaavat nykyistä enemmän eri oppiaineiden yhteyttä teknologiaan, sillä varsinkin käsityöllä ja teknologiakasvatuksella on oiva mahdollisuus ohjata oppilaita kehittämään käytännön tekemisen ja innovoinnin taitoja konkreettisesti tutkien, kokeillen ja keksien.

Lisätietoja:
Sonja Niiranen, puh 040-8053378 tai 040-7098091, sonja.k.niiranen@jyu.fi
Viestintävastaava Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, tiedotus@jyu.fi, josta saa väittelijän kuvan sähköisessä muodossa.

Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 558, 71 s., Jyväskylä 2016, ISSN: 0075-4625, ISBN: 978-951-39-6736-9 (PDF). Kirjaa myyvät yliopistokauppa Soppi puh. 040 805 3825 tai myynti@library.jyu.fi ja yliopiston verkkokauppa, E-julkaisuna: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6736-9

Sonja Niiranen tuli ylioppilaaksi vuonna 1998 Jyväskylän Cygnaeus-lukiosta. Kasvatustieteen maisteriksi hän valmistui vuonna 2006 Jyväskylän yliopistosta. Niiranen työskentelee Jyväskylän yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa teknologiakasvatuksen yliopistonopettajana. Hän on toiminut myös luokanopettajana ja teknisen työn aineenopettajana.

Abstract
Technology-oriented fields are still largely male-dominated, and an effective approach for increasing the number of women in natural science and technology careers has not yet been achieved in EU countries. A related concern, particularly in Finland, is that even though gender equality and non-discrimination have long been critical concerns in education to date there has been very little of research in Finland about girls’ motivations towards technical craft or technology education, nor about their relation to women’s career aspirations in technology-oriented fields. The present study is my contribution to the concern of getting more women into technology by investigating how to increase girls’ access to and interest in technology education in basic education, and to add to our understanding of what affects women’s interests in entering technology-related careers in Finland. This dissertation is compiled from four sub-studies: a document analysis (Study 1), two questionnaire studies (Studies 2 and 3) and an interview study (Study 4). In total, the empirical data comprises of the answers of 281 pupils to a questionnaire, the answers of 24 women to a questionnaire and 7 interviews. The data analysis methods varied in each of the sub-studies by use of mixed methods, or a multi-methodological approach.

First, the findings suggest that in order to promote girls in technology education, it would be important that they would have equal possibilities to discover technological topics and gain self-esteem in the field already in primary school. Based on the findings, it is also clear that there are differences in girls’ and boys’ motivations concerning the contents of technology education. Thus, curriculum writers and teachers should pay more attention to girls in order to enable them to see that technology is relevant for them. Concerning women in technology-oriented fields, it is evident that the most influential career anchors were their high-level of competence and familiarity of the field. Also, based on the findings it is evident that there have been, and still might be, gender related issues in technology education and in working life. To conclude, technical craft and technology education should be developed with an eye towards gender-sensitive learning experiences and pupils should be offered the support and encouragement needed to experience new learning habits. Technology education has the potential to foster pupils’ technological literacy in ways that respond equitably to human needs now and into the future.

Keywords: technical craft; technology education; curriculum; girls; women; motivation; career orientation; gendered processes; equality

Lisätietoja

Sonja Niiranen
sonja.k.niiranen@jyu.fi
+358408053378
Kasvatustieteiden tiedekunta, opettajankoulutuslaitos
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,