Ajankohtaista

Väitös: 21.11.2016 Vanhemmuustyylillä on vaikutusta lapsen kehitykseen (Zarra-Nezhad)

Alkamisaika: maanantai 21. marraskuuta 2016, 12.00

Päättymisaika: maanantai 21. marraskuuta 2016, 15.00

Paikka: Seminaarinmäki, S212, Vanha juhlasali

Maryam Zarra-Nezhad. Kuva: Ali Moazami-Goodarzi.
Maryam Zarra-Nezhad. Kuva: Ali Moazami-Goodarzi.
Lapsen temperamentti määrää, millaista tukea hän tarvitsee

MA Maryam Zarra-Nezhadin psykologian väitöskirjan ”The Joint Effects of Parenting Styles and The Child`s Temperamental Characteristics in Children`s Social-emotional Development” tarkastustilaisuus. Vastaväittäjänä professori Luc Goossens (KU Leuven - University of Leuven) ja kustoksena professori Kaisa Aunola (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuus on englanninkielinen.

Maryam Zarra-Nezhad tutki väitöskirjassaan äitien ja isien vanhemmuustyylien merkitystä lasten sosioemotionaaliselle kehitykselle ensimmäisten kouluvuosien aikana. Hän selvitti, kuinka eri tavoin vanhemmuustyylit vaikuttavat temperamentiltaan erilaisten lasten kohdalla.

Zarra-Nezhad havaitsi, että vanhemmuustyyleillä on merkitystä erityisesti lapsen ollessa temperamentiltaan vetäytyvä, ujo tai haastava. Sosiaalisesti vetäytyvät, ujot ja estyneet lapset hyötyivät koulun alkuvuosina muita enemmän vanhempien ja etenkin äitien osoittamasta lämpimyydestä ja tuesta. He olivat myös muita alttiimpia lämpimyyden puutteen negatiivisille vaikutuksille.

Temperamentiltaan haastavat lapset puolestaan hyötyivät muita enemmän rajojen asettamisesta. Äidin lapsen syyllisyyden tunteisiin vetoavalla kasvatustyylillä oli kielteisiä seurauksia lapsen kehitykselle lapsen temperamentista riippumatta. Äitien ja isien käyttämä psykologinen kontrolli oli kuitenkin voimakkaammin yhteydessä sisäänpäin suuntautuneeseen ongelmakäyttäytymiseen sosiaalisesti vetäytyvillä lapsilla kuin muilla.

Tutkimus vahvistaa, että sosiaalisesti vetäytyvät ja arat lapset ovat alttiimpia lämpimyyden puutteen kielteisille vaikutuksille kuin muut lapset.

- Äidin käyttämällä lapsen syyllisyyden tunteisiin vetoavalla vanhemmuustyylillä oli näennäisesti positiivisia vaikutuksia sosiaalisesti vetäytyviin lapsiin, kun heidän käytösongelmansa vähenivät. Tyyli oli kuitenkin yhteydessä lisääntyneeseen sisäänpäin suuntautuvaan oirehdintaan. Näin sosiaalisesti vetäytyvä lapsi saattaa miellyttää äitiään oman hyvinvointinsa kustannuksella, Zarra-Nezhad havaitsi.

Tutkimus tuo uutta tietoa suotuisaan tai epäsuotuisaan sosioemotionaaliseen kehitykseen johtavista kehitysprosesseista. Monenlaisten kehityspolkujen ja niiden riski- ja suojaavien tekijöiden tunnistaminen auttaa ymmärtämään, millaisesta vanhemmuudesta erilaisen temperamentin omaavat lapset hyötyvät. Lapsen ominaisuudet määrittävät, millainen ympäristön tuki on hänelle kaikkein hyödyllisin ja millaisille ympäristön riskitekijöille hän on kaikkein alttein. Tutkimuksen tulokset tarjoavat myös tukea teoreettiselle huomiolle, jonka mukaan ominaisuuksistaan riippuen toiset lapset ovat alttiimpia ympäristövaikutuksille ja kasvatukselle kuin toiset.

Tutkimusaineistoina käytettiin kolmea suomalaista pitkittäistutkimusaineistoa. Ensimmäisessä tutkimuksessa tutkittavina olivat 378 lasta vanhempineen. Tietoa kerättiin peruskoulun ensimmäiseltä kolmannelle luokalle. Toisessa tutkimuksessa seurattavana oli 153 ensimmäisellä koululuokalla olevaa lasta vanhempineen. Tietoa kerättiin lasten ensimmäisen kouluvuoden ajan. Kolmannessa tutkimuksessa seurattiin 200 lasta vanhempineen lasten kolmannesta ikävuodesta kolmannelle luokalle. Tutkimuksen osarahoittajana on toiminut Alli Paasikiven säätiö

Lisätietoja:

Maryam Zarra-Nezhad, puh. 045 169 3480, maryam.zarra-nezhad@jyu.fi

Professori Kaisa Aunola, puh. 040 8053481, kaisa.aunola@jyu.fi
Viestintävastaava Liisa Harjula, puh. 040 805 4403, tiedotus@jyu.fi

Maryam Zarra-Nezhad on valmistunut psykologian maisteriksi Azad University of Ahvaz -yliopistosta Iranissa vuonna 2009. Hän on työskennellyt lapsipsykologina sekä tutkimusassistenttina Parse Research Center -tutkimuskeskuksessa Ahvazissa, (Iran). Vuosina 2011-2016 Zarra-Nezhad toimi tohtorikoulutettavana Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksessa. Parhaillaan hän työskentelee tutkijana Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research no 565. ISSN 0075-4625; 565, ISBN 978-951-39-6825-0 (nid.), ISBN 978-951-39-6826-7 (PDF). Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi. Väitöskirja JYX-arkistossa:  http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6826-7

 

Abstract

This research examined the joint effects of parenting and the temperamental characteristics of children on their social-emotional development during their early school years. Three studies, focusing on different aspects of social-emotional development as well as on different temperamental characteristics, were carried out. The first study investigated the extent to which mothers' and fathers' parenting styles differently impact their children's social-emotional development, based on the children's tendency to show signs of social withdrawal. The second study focused on the different impacts of parenting styles on children's emotional expression, depending on the children's temperament type. The third study examined the different impacts of parenting styles on children's development of pro-social behaviors among shy and non-shy children. Three longitudinal Finnish data sets were used: 1) 378 children and their parents, followed from Grades 1 to 3; 2) 153 first-grade children and their parents, followed through the first grade; and 3) 200 children and their parents followed from 3 years of age to Grade 3. The results showed, first, that, during the transition to primary school, socially withdrawn, shy, or inhibited children overall benefited from parental—particularly maternal— affection more than other children in terms of their social and emotional development. Second, children with difficult temperaments were found to benefit from maternal behavioral control more than others in terms of decreased negative emotions during Grade 1. Third, although maternal psychological control increased first graders' negative emotions independently of temperament type, socially withdrawn children suffered more under parental psychological control than nonwithdrawn children in terms of increased internalizing problem behaviors. Forth, interestingly, among children showing signs of social withdrawal, maternal psychological control was positively associated with pro-social skills and negatively with externalizing problem behaviors. Overall, the results suggested that parenting styles play a role in children's social-emotional development, particularly among temperamentally vulnerable children, such as those showing signs of social withdrawal, shyness, or difficult or inhibited temperament.

Keywords: parenting styles, social-emotional development, social withdrawal, temperament types, shyness, diathesis-stress model, differential susceptibility model, goodness-of-fit.

Lisätietoja

Maryam Zarra-Nezhad
maryam.zarra-nezhad@jyu.fi
045 169 3480
kuuluu seuraaviin kategorioihin: ,